Jotain uutta, vanhaa, käsintehtyä ja kaunista

Käsityöpainotteinen blogi, jossa virkataan ja valokuvataan.

Ulkomaille Teiskoon

hämeenkatu tampere

Yhteistyössä VisitTampere

Osallistuin Visit Tampereen järjestämälle bussikierrokselle "Ulkomaille Teiskoon".

Heinäkuussa kesälomallani bongasin Visit Tampereen sivuilta erilaisia opastettuja kävely- ja bussikierroksia. Osallistuinkin Mailman ainoo Pispala -kierrokselle, josta postasin täällä KLIK!

Teisko (ja sen muut lähimmät kaupunginosat Aitolahti, Kämmenniemi, Terälahti..) ovat jääneet itselle vieraammiksi kaupunginosiksi Tampereella, joten kierroksesta kuultuani innostuin heti, sillä nyt olisi loistava tilaisuus päästä tutustumaan Teiskoon eikä tarvitsisi itse stressata navigoinnistakaan.

"Ennen kuin Tampereen pohjoisin ulottuvuus Teisko liitettiin kaupunkiin vuonna 1972, seutukunta oli monen kaupunkilaisen mielestä vain kaukaista marja- ja mökkimaastoa, ja Teiskoon lähtijöitä kehotettiin leikkimielisesti ottamaan passi mukaan." (lähde)

Ulkomaille Teiskoon bussikierros lähti Hämeenkadun varrelta, Tampereen teatterin kupeesta, jossa hyppäsin yhdessä ystäväni kanssa tilausajobussiin klo 11 tiistaina aamupäivällä. Paikalla oli runsaasti muitakin "ulkomaille" lähteviä kesäpäivän viettäjiä.

teiskon kirkko teisko
Teiskon kirkon rakensi Matti Åkerblom vuosina 1787-1788.

Teiskon kirkko

Matkamme ensimmäinen etappi oli Teiskon kirkko. Teiskon kirkko on puurakenteinen ristikirkko, jonka sanotaan olevan järjestyksessään kolmas kirkko Teiskossa. Ensimmäinen tunnettu kirkko rakennettiin 1621, ja toinen vuonna 1669. Nykyisen kirkon rakensi Matti Åkerblom vuosina 1787–1788.

Matti Jokinen, Teiskon hautausmaan seurakuntapuutarhuri istutti meidät kirkon penkkeihin ja kertoi kirkon historiasta. Nautin suunnattomasti kuunnella ihmisiä, jotka osaavat kertoa tarinoita lukematta niitä suoraan paperista vaan kertovat niitä ulkomuistista. Matt Jokinen on aito ja alkuperäinen teiskolainen, joten hän tiesi, mistä puhui.

Sisätilojen jälkeen siirryimme ulos kirkon hautausmaalle, joka itse asiassa on Tampereen vanhin hautausmaa. Teisko kuuluu nykyään Messukylän seurakuntaan ja se onkin pinta-alaltaan hyvin laaja alue. Messukylän seurakuntaan kuuluu jopa 18 kaupunginosaa.

teiskon kirkko teisko

teiskon kirkko kellotapuli
Kellotapuli rakennettiin noin kymmenen vuotta kirkon valmistumisen jälkeen.

kaappikello teisko kirkko
Kirkossa on esillä lahjoituksena takaisin saatu kaappikello. Kaappikellon koneisto ja kellotaulu ovat ilmajokelaisen Efraim Könnin tekemät.

teisko teiskon kirkko

Hautausmaalla kiertelyn jälkeen hyppäsimme jälleen bussiin ja suuntasimme seuraavaan paikkaan.

teisko-seura teisko kotiseutumuseo

Teiskon kotiseutumuseo

Teiskon kirkossa ja hautausmaalla vierailun jälkeen kuljimme vähän matkaa ja saavuimme Teiskon kotiseutumuseolle.

Vuonna 1974 Teisko-Seura hankki omistukseensa Kalliovaarin pirtin, ruotusotamiehen pirtin, seppä Ilmarisen pajan, Vähä-Taulaniemen vanhan viljamakasiinin ja pienen pärehöylärakennuksen. Seuran omistuksessa oli myös Kivirannan tilalta saatu suuri viljamakasiini. 

Päärakennukseksi oli jo aiemmin kaavailtu vanhaa Iso-Kivirannan vieraspytinkiä ja tutkittaessa sen huomattiin rappeutumisesta huolimatta olevan pelastettavissa. Kun Tampereen kaupunginhallitus ojensi auttavan kätensä avustuksen muodossa, saatiin tämä Suomen Kulttuurirahaston hallussa silloin ollut rakennus Teisko-Seuralle vapaasti museoitavaksi. 

Rakennuksen siirto ja pystytys alueelle alkoi heti vuonna 1974 ja seuraavana vuonna se oli Teisko-Seuran 20-vuotisjuhlissa kunnostettuna ja ensimmäistä kertaa yleisölle avoimena. Sen jälkeen on museon tontille pikku hiljaa siirretty myös muita seuran omistuksessa olleita ja hankkimia rakennuksia ja esineitä.

kotiseutumuseo teisko

Kotiseutumuseolle saavuttuamme saimme meitä vastassaolleilta oppailta pikaisen historiapläjäyksen ennen kuin saimme omatoimisesti tutustua alueen rakennuksiin. Vierailulle oli varattu vain pieni hetki aikaa, joten ihan joka kolkkaan emme ehtineet kun jo piti palata bussiin ja suunnata seuraavaan kohteeseen.

Ehdimme kuitenkin matkaan lähteneen ystäväni kanssa kiertää nopsasti aitat, joista kerrotaan Teisko-seuran sivuilla seuraavasti: "Museon pihamaalla sijaitsee Kivirannan tilalta saatu tilava vilja-aitta, jonka hirressä on vuosiluku 1784 itse aitta on luultavasti kuitenkin vanhempi. Aitassa voi nähdä viljan tien leiväksi, sillä esillä on käsikivet sekä leivontaan ja viljan mittaamiseen liittyvää esineistöä. Aitan parvella voi vanhan mankelin ja erilaisten työkalujen lisäksi ihmetellä mm. perunajauhokonetta. Pienempi aitta on alkujaan Vähä-Taulaniemestä ja se ajoittuu myös 1700-luvulle."

Kiersimme vielä museon tilat läpi ja ihailimme kauniita vanhoja esineitä.

kotiseutumuseo

kotiseutumuseo

kotiseutumuseo

maisa maisansalo ravintola maisa

Ravintola Maisa

Kotiseutumuseolta suuntasimme bussikierrokselle sisältyvälle lounaalle Ravintola Maisaan, jonka lounas oli erityisesti kalaruoasta pitäville aikamoinen kalalajien ilotulitus! Ystäväni on enemmän kalan ystävä kuin allekirjoittanut, mutta rohkaistuin kuitenkin maistamaan kaikkea ja löysin jopa kalan, jota voisin syödä enemmänkin, savustettua rautua.

Ravintola Maisa sijaitsee karavaanareille tutulla Maisansalon karavaanarialueen lähistöllä. Ravintola Maisan piha oli erittäin kaunis punaisine puutaloineen ja rannassa oli pieni vierasvenesatamakin. 

Ravintola Maisaan pääsee myös paikallisbussilla, sillä bussi 90M ja 90MX pysähtyy ravintola Maisan vieressä.

maisansalo maisa

maisa ravintola maisansalo

maitolaiturimuseo velaatta

Maitolaiturimuseo Velaatassa

Vatsat täynnä matka jatkui jälleen. 

Velaatan kylässä, 338-tien varressa sijaitsee Maitolaiturimuseo. Erikoismuseon muodostaa maitolaituri, joka taiteen ja tieteen keinoin esittelee lehmän, ihmisen, kaupunkilaisen ja maalaisen yhteistä menneisyyttä. Museon tähti on uhanalainen maatiaislehmä. Museon tavoitteena on pitää Teiskon Velaatta maailmankartalla.

sininen lehmä velaatta

Maitolaiturimuseo sijaitsee 338-tien varressa ja piti olla tarkkana liikenteen kanssa. Bussi oli onneksi iso, joten sen suojassa oli turvallista napsia kuvia. Sininen lehmä oli kieltämättä hauska ilmestys pellolla. Enpä ollut koskaan aiemmin kuullut siitäkään! Maitolaiturimuseo esitteli tällä kertaa maitolaitureiden historiaa. 

aunessilta tampere

Aunessilta

Aunessilta on Tampereella entisen Teiskon kunnan alueella Kämmenniemen kaupunginosassa sijaitseva graniittinen, vuosina 1898–1899 rakennettu yksiaukkoinen holvisilta, jonka kokonaispituus on 46,7 metriä ja vapaa aukko 19 metriä. Sillan kaideväli on 4,6 metriä ja alikulkukorkeus 6 metriä. 

Aunessilta on perustettu kalliolle. Paarlahden sisämaavuonon ylittävän sillan on suunnitellut arkkitehti Georg Schreck. Sillan ylitti Tampereen ja Ruoveden välinen maantie, joka numeroitiin 1970-luvulla seututie 338:ksi. Silta oli yleisen liikenteen käytössä vuoteen 1983 saakka, kunnes sen korvaava Kaitaveden silta valmistui lähistölle. 

Aunessilta on nykyisin entisöity museosillaksi, ja se on vain kevyen liikenteen käytössä. Sillalle on kulku Kaitaveden sillan pohjoispuolelta olevalta levähdysalueelta. Silta kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Sillan mielenkiintoisen muotoinen kiviholvi on Suomen suurin ja pohjoismaisestikin merkittävän kokoinen.

Kävelimme sillan yli bussin kiertäessä toista kautta sillan toiselle puolelle. Aunessillalla olen käynyt kerran aiemmin pari vuotta sitten samalla reissulla, kun kävimme Muroleen kanavalla. Aunessilta on todella kaunis ja upea ilmestys! Sillalla saisi upeita juhlapotretteja :)

liutun maalaistalo


Liutun Maalaistalo

Reissumme viimeinen kohde oli Liutun Maalaistalo, josta olin lukenut ja kuullut aiemminkin. Maalaistalo on kaunis niin sisältä kuin ulkoakin ja sisustustavaroiden lisäksi paikassa on ihana kahvila. Nautimme kahvit pullan kera ennen paluuta takaisin keskustaan.

liutun maalaistalo

Retkemme Teiskoon oli erittäin onnistunut ja lähtisin matkaan uudestaan milloin vain. Vaikka aikataulut olivat tiukat, ehdimme silti nähdä monta kohdetta ja itselleni jäi ainakin kipinä vierailla paikoissa uudestaankin. Lisäksi meitä suosi aivan huikea sää, sillä päivä taisi olla koko viikon aurinkoisin päivä.

Kiitos VisitTampere mahdollisuudesta osallistua reissuun ja kaikille niille, jotka ovat tehneet töitä kierroksen onnistumiseksi :)

Kesän 2017 opastetut kierrokset Tampereella

//ilmainen osallistuminen bussikierrokselle saatu blogin kautta

liutun maalaistalo



Kevätjuhlapäivänä talvitakissa - valokuvausretki Örön saarelle

meri

Ylioppilaiden, ammattiin valmistuvien sekä koulunsa päättävien juhliessa yhden rupeaman loppuunsaattamista, minä suuntasin Örön saarelle parin kymmenen muun valokuvaukseen hurahtaneen kanssa. Lähdimme perjantaina iltapäivällä ajamaan kohti Kemiönsaarta. Pidimme matkalla yhden hieman liian pitkän ruokatauon. Viikonlopulle oli luvattu kalseaa säätä - pipo ja hanskat olivatkin tarpeelliset asusteet saarella. 

näköalapaikka örö

ÖRÖN LINNAKESAARI

Sata vuotta suljettuna sotilasalueena ollut Örön linnakesaari avattiin yleisölle vuonna 2015. Järeät Obuhov-tykit, historialliset kasarmialueet ja erilaiset puolustusasemat kertovat rannikkopuolustuksen tarinaa tsaarin ajoilta nykypäivään. Nykyään Örö kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon, mutta Puolustusvoimilla on edelleen saarella valvontatoimintaa sekä ajoittain harjoituksia merialueella. (lähde)

örö

ÖRÖN HISTORIA

Örön saari toimi 1900-luvun alkupuolelle asti saaristolaisten laidunmaana. Entisen Hiittisten pitäjän kylien toimeentulo perustui kalastukseen ja maanviljelyyn. Tähän maailman aikaan Örön saari oli kylien yhteislaitumena, vaikka se isojaon yhteydessä jaettiinkin kylien ja tilojen kesken. Örössä ei tiettävästi ollut tällöin ympärivuotista asutusta, vaan tarvittaessa saarelle purjehdittiin ja siellä yövyttiin. Tiettävästi myös kalastajat käyttivät saaren kalamajoja tukikohtanaan. Örön vedet ovat lisäksi toimineet niin englantilaisten, ruotsalaisten kuin venäläistenkin sotalaivojen ankkuripaikkoina.

Kun vuonna 1912 ensimmäisen maailmasodan uhka leijui ilmassa, Venäjä päätti rakentaa vahvan linnoitusketjun molemmille puolille Suomenlahtea tarkoituksena suojata pääkaupunki Pietaria, sillä Venäjän koko Itämeren laivasto oli tuhoutunut vähän aikaisemmin Japanin sodassa. Linnoitusketju sai nimen Pietari Suuren merilinnoitus edesmenneen kunnioitetun johtajan mukaan. Öröhön rakennettiin linnake, koska sieltä ylsi tykillä ampumaan kauas avomerelle, ja se oli tarpeeksi suuri linnakesaareksi. Saari otettin Venäjän sotavoimien haltuun, eikä kyläläisillä ollut enää sinne asiaa.

Saarelle rakennettiin ennätysvauhtia kolme tykkipatteria ja näiden ympärille ammusvarastoja, tulenjohtotorneja, kasarmeja, asuinrakennuksia, ruokaloita, ruokakellareita, sähkökeskuksia, valonheitinasemia, eläinsuojia, kaivoja, laitureita ja teitä. Kapearaiteinen rautatie hoiti raskaita kuljetuksia pohjoispään laiturilta tykkipattereille. Raskaita louhinta- ja rakennustöitä puursivat Aasiasta tänne tuodut työläiset. Suomen itsenäistymisen jälkeen saaren pakkolunastus saaristolaisilta hoidettiin loppuun ja saari siirtyi Suomen puolustusvoimien hallintaan. Rakennustyöt jatkuivat.

1920-luvulta alkaen eristäytyneellä linnakesaarella koulutettiin alokkaita ja varusmiehiä. 1930-luvulla linnaketta alettiin voimakkaasti kehittää. Sodan uhan alla vuonna 1939 linnakkeella järjestettiin ylimääräisiä harjoituksia ja sen miehistövahvuus kasvoi huomattavasti. Sodan aikana täällä oli viitisensataa sotilasta ja lisäksi siviilihenkilökuntaa. Örön strateginen asema muuttui Hankonimen ollessa vuokrattuna Neuvostoliitolle vuosina 1940–1941. Tällöin Örö oli osa Hangon rintamaa. Öröstä osallistuttiin useisiin sotatoimiin tuona aikana. Bengtskärin taistelu vuonna 1941 oli merkittävä taistelu ja silloin Örö antoi tykistöllä tulitukea Bengtskärin saareen ja sitä ympäröivälle vesialueelle.

Sotien jälkeen 1950-luvulla saareen rakennettiin muun muassa uusi moderni rivitalo, lämpökeskus sekä vesilaitos, ja linnake liitettiin valtakunnan sähköverkkoon.  Nämä toimet helpottivat elämää linnakkeella. Saari oli oma pieni suljettu yhteisönsä, joka koostui linnakkeella työskentelevästä puolustusvoimien henkilökunnasta, heidän perheistään sekä tietenkin vaihtuvista varusmiehistä. 1960-luvun lopulla Örön merkitys väheni ja siitä tuli vartiolinnake. 1980-luvulla Neuvostoliiton alkaessa hajota linnaketta alettiin taas voimakkaasti kehittää, ja Örö muuttui jälleen koulutuslinnakkeeksi. Syksyllä 2004 linnakkeen toiminta päättyi. Tämän jälkeen saarta käytettiin kymmenen vuoden ajan merivoimien ja rannikkojääkäreiden harjoitusalueena. Vuonna 2015 Örön saari rakennuksineen siirtyi puolustusvoimilta Metsähallitukselle ja se liitettiin osaksi Saaristomeren kansallispuistoa. Saaresta alettiin kehittää kansallispuiston luontomatkailun keskuspaikkaa.

Örössä on säilynyt kuutisenkymmentä taloa eri aikakausilta. Lisäksi venäläisaikana rakennetut linnoituslaitteet ovat edelleen jäljellä. Kolmesta venäläisten rakentamasta tykkipatterista on jäljellä kaksi 12 tuuman Obuhov tykkiä ja niiden kasematit. Saarella on neljä käytöstä poistettua 6 tuuman Canet-tykkiä sekä raunioitunut 120 mm tykkipatteri.  Järeistä 12 tuuman tykeistä toinen on kunnostettu museotykiksi. (lähde)


kasvillisuus örö

tykki linnake örö

ÖRÖN LUONTO

Örön linnakesaari on Saaristomeren kansallispuiston mittakaavassakin erityinen kohde. Kokoa saarella on runsaat kaksisataa hehtaaria, vaikkakin alueeseen voidaan vielä laskea pääsaarta ympäröivät merialueet luotoineen ja pikkusaarineen. Tyypillisen saaristoluonnon lisäksi saarelta löytää myös ainutlaatuisia luontotyyppejä. Näistä arvokkaimmat ovat korvaamattomat paahdenummet ja hiekkarannat, jotka ovat säilyneet lähestulkoon koskemattomina jo yli sadan vuoden ajan saaren ollessa suljettuna linnakkeena.

Sekä paahdenummia että rantoja koristavat useat harvinaiset kasvit. Näistä harvinaisimpia ovat paahdealueilla esiintyvät lännen- ja etelänkylmänkukka. Hiekkarannoilta löytyy Atlantin tyyppikasveja, joista monet ovat Suomen luonnossa äärimmäisen harvinaisia, esimerkkinä merivehnä, hietikkosara ja rantakaura. Rantojen näyttävin kasvi on ehdottomasti Suomessa muutoin harvinainen merikaali, jonka Örön esiintymä on Suomen laajin.

Saaren kangasmetsistä löytyy myös useita Salpausselälle tyypillisiä lajeja, joista monet ovat vähentyneet mantereella viime vuosina. Näistä näyttävimmät ovat esimerkiksi harjuilla runsaina kukkivat kissankäpälät ja männiköiden suojissa kasvavat tähtitalvikit. Muita kasviharvinaisuuksia edustavat muun muuassa saaren eteläpäässä purppuranpunaisena kukkiva laukkaneilikka ja hiekkarannoilta hyvin harvakseltaan löytyvä, piikikäs meriotakilokki.

Erikoiset kasvit tuovat mukanaan myös erikoisen perhoslajiston, joista monet ovat uhanalaisia ja mantereella harvinaisia. Suotuisilla paikoilla, esimerkiksi paahdealueiden kangasajuruohokentillä, monet Suomen mittakaavassa harvinaiset lajit, esimerkiksi kenttäkirjokoisa, ovat alueen runsaslukuisimpia perhosia. Keski- ja loppukesän näyttävimpiin lajeihin kuuluvat komeimmat päiväperhosemme, kuten Örön lähialueilla lisääntyvä apolloperhonen. Muista näkyvistä hyönteisistä saattaa paahdenummilla törmätä esimerkiksi erikoiseen niittysuppilohämähäkkiin, joka kutoo suppilolla varustetun verkkomattonsa nummien ajuruohokasvustoon.

Linnustollisesti Örö on muutontarkkailijan unelma. Eteläinen sijainti avomerellä sopii usean lajin muuttoreittiin, ja saaren runsas kasvillisuus houkuttelee saarelle paljon levähtäjiä. Esimerkiksi arktisten lintujen muuttoreitti osuu useasti Örön tienoille. Levähtäjistä erikoisimpiin kuuluvat harvalukuiset varpuslinnut, kuten pikkusieppo, idänuunilintu ja useat yölaulajat. Saarella on varsin lyhyellä seuranta-ajalla tavattu useita harvinaisuuksia. Esimerkiksi kesäkuukausia Örön sijainti sopii mainiosti riuttatiiran havaitsemiseen, jonka lähimmät pesimäpaikat löytyvät Viron rannikoilta.

Saaren pesimälinnustoon kuuluu myös useita harvinaisuuksia. Näistä näkyvimmät ovat kesäkuun laulutaituri, kultarinta, joka on saarella erityisen runsas pesimälintu. Erikoisimpiin pesimälintuihin kuuluu myös ulkosaariston harvinaisimpiin varpuslintuihin kuuluva kirjokerttu, jonka löytää helpoiten kesäkuun alussa, jolloin koiraslinnut esittelevät laululentoaan avoimilla pensaikoilla. (lähde)

ranta örö

örö linnakesaari

Kasnäsin satamasta hyppäsimme vain meidän kuvausporukalle tilattuun veneeseen, jolla hurauttelimme vajaassa puolessa tunnissa Örön saarelle. Merellä kävi melko kova tuuli ja meno oli melko töyssyistä.

Satamaan päästyämme laukkumme kuljetettiin majoitukselle mönkijällä ja peräkärryllä. Me kävelimme respaan, josta saimme avaimet ja matka jatkui apostolinkyydillä majoitukselle. 

tuomi kukka puu

örö saari

Ilta kului laukkuja purkaen ja hieman tutustuen jo lähiympäristöön. Paritalon pääty, jossa itse majoituin kolmen muun naisen kanssa oli mielestäni oikein hyvin varusteltu - kaksi makuuhuonetta, olohuone, kylpyhuone sekä keittiö. Olohuoneessa oli pari nojatuolia, sohva, ruokailuryhmä sekä TV. Keittiön varusteluun kuului jääkaappi, kahvinkeitin, vedenkeitin, sekä astiat neljälle hengelle. 

linnakesaari örö kesä

Lauantai-aamuna heräsimme hyvissä ajoin ja innokkaina tutkimme saaren karttaa ja suunnittelimme, mistä lähtisimme liikkeelle - päätimme suunnata kohti saaren pohjoisosaa.

neitoperhonen örö

pyttipannu

majoitus örö linnakesaari kasnäs

Lauantaipäivä kului kävellen saarta ympäri. Sää oli varsin erikoinen, sillä välillä tuli lämmin, mutta kun riisui hanskat tai pipon, hetken kuluttua oli viileä. Kävelimme lauantaina Örön pohjoisosan rantaviivaa myötäillen. Kilometrejä ei kertynyt kuin viisi-kuusi kilometriä, mutta kamerareppu selässä ja poluilla kävely vei allekirjoittaneesta mehut ja tärskyt Nukku-Matin kanssa oli taattu :)

kasnäs örö

lännenkylmänkukka
Lännenkylmänkukka on harvinaisuus - Örön saari on ainoita paikkoja Suomessa, jossa sitä esiintyy.

Sunnuntaina kävelimme saaren eteläosaa ja pyörimme satama-alueella. Iltapäivällä lähti kuljetuksemme takaisin Kasnäsiin. Aurinko paistoi jo hyvin lämpimästi ja "talvivaatetukseen" pukeutuneena hikikarpalot kerääntyivät otsalle. Paluumatkalla bongattiin taivaalla lentämässä merikotka, joka oli upea ilmestys, kun merikotka levitti valtavat siipensä ja liiteli taivaalla.

meriharakka örö meri
Meriharakoita.

pyörien vuokraus

örö satama meri vierasvenesatama

tulisija avotuli tulentekopaikka
Ainoa tulentekopaikka saarella sijaitsee Örön satama-alueella. Muualla avotulen teko on ehdottoman kiellettyä.

örö satamakonttori satamakahvila

satamakahvila

satamakahvila

satamakahvila

Örön saari jäi ikimuistoisena luontokohteena mieleen ja suosittelen sitä ehdottomasti niille, jotka haluavat patikoida ja vetäytyä luonnonrauhaan. Saari on erityinen kohde kasveista ja linnuista kiinnostuneille henkilöille. Majoitus oli hyvä ja erityisen ilahtunut olin hyvästä varustelusta. Örön saaren ainoa heikkous on elintarvikkeiden saatavuus, jonka toisaalta ymmärrän - elintarvikkeet pilaantuvat helposti. Jos suuntaat Örön saarelle, muista ottaa reilusti eväitä mukaan. Paritalojen majoitus mahdollisti ruoanlaiton paikanpäälläkin.

satamamaksu örö

Vieraile Örön linnakesaaressa

Visit Örö

satama örö laiva



Kööpenhamina kuudessa päivässä: päivä 4 - Ystadissa ja Christianiassa

kööpenhamina

Neljäntenä päivänä Kööpenhaminassa suunnattiin junalle ja matkustimme lemppari dekkarisarjan jalanjäljissä Ystadiin, Ruotsiin. Ystadin reissusta voit lukea täältä, KLIK.

christiania kööpenhamina matkustus
Maisema Von Frelsers Kirkestä Christianian suuntaan. 

Ystadin reissun jälkeen ehdimme vielä käymään Von Frelsers Kirke -nimisen kirkon (Our Saviour's church) tornissa. Kirkko ei ollut enää auki, mutta torniin onneksi pääsi vielä. Myös monta muuta turistia oli pyrkimässä torniin ja jouduimmekin jonottamaan jonkin aikaa, sillä torniin päästettiin sitä mukaa, kun edellisiä tuli pois.

Torniin kuljettiin todella kapeita portaita pitkin, joista ylhäältä tuli jatkuvasti ihmisiä vastaan. Tungoksen vuoksi ilma tornin sisällä oli melko huono. Kiipesimme kuitenkin ylös ja lopulta pääsimme näköalatasanteelle. Olihan maisemat todella huikaisevat! 

kesäloma kööpenhamina matkailu

kesäloma Tanska

Tanska Kööpenhamina matkailu

matkustus vinkit ideat

von Frieserls kirke

Päästyämme takaisin turvallisesti maankamaralle päätimme vieraililla vielä Christianiassa, joka on Kööpenhaminan "vapaakaupunki". "Joukko talonvaltaajia ja hippejä otti tämä entisen kasarmialueen haltuunsa vuonna 1971. Sittemmin paikka on tullut tunnetuksi anarkistien, taiteilijoiden ja huumeidenkäyttäjien tyyssijana. 36 hehtaarin laajuisessa Christianiassa vierailee vuosittain noin miljoona turistia.


Kovat huumeet ovat kaupunginosassa periaatteessa kiellettyjä, mutta kannabista kaupataan ja käytetään vapaasti. Huumekauppaa käydään etenkin kuululla Pusher Streetillä, jossa valokuvaaminen ei ole sallittua. Myös yksityisautoilu vapaakaupungissa on kielletty. Alueella järjestetään usein konsertteja ja siellä on paljon kahviloita ja ravintoloita."

christiania

Kävelimme Christianian läpi ja kuvasin kamerallani vain porttien luona, en halunnut herättää närkästystä kenessäkään. Alueella oli paljon turisteja, joita soljui tasaiseen tahtiin porteista sisään ja ulos. 

Poikkesimme myös tällä kuuluisalla Pusher streetillä ja kieltämättä huumeiden niinkin avoin myynti sai hätkähtämään - olimme ajatelleet, että niitä myytäisiin hieman salamyhkäisesti rahan ja kauppatavaran vaihtaessa omistajaansa, mutta varsinaisiin myyntikojuihin emme olleet osanneet varautua. Kojujen takana häärivät henkilöt olivat pukeutuneet huppareihin, joiden huput olivat päässä ja osalla oli vielä kasvojensa suojana huivit. 

Tilanne Christianiassa oli rauhallinen ja hyväntuulinen Kööpenhaminan kesäpäivän kääntyessä jo hiljalleen iltaa kohti. Mielenkiintoinen paikka ja sen erilaisuutensa vuoksi siellä kannattaakin poiketa.

christiania vapaakaupunki

christiania vapaakaupunki
Christianian toinen portti. 
Päivän viimeinen kohde oli Assistensin hautausmaa - valtavan suuri ja vehreä hautausmaa-alue, jota kierrellessä saisi varmasti puolipäivää kulumaan helposti. Me kävimme katsomassa Søren Kierkegaardin ja H.C.Andersenin viimeistä leposijaa. Alueella oli jonkin verran opaskylttejä kuuluisimpien henkilöiden haudoille, joka hieman helpotti etsintää - meillä kun ei ollut google mapsia käytössä, koska emme halunneet maksaa netistä ulkomailla.

assistensin hautausmaa kierkegaard
Søren Kierkegaardin sukuhauta Assistensin hautausmaalla Kööpenhaminassa.

andersen assistensin hautausmaa
Kuuluisan tanskalaisen kirjailijan ja runoiljan H.C.Andersenin viimeinen leposija.

assistensin hautausmaa

Toiminnantäyteinen päivä oli tämäkin päivä ja illalla ei tarvinnut unta kauaa odotella :)