Tampereen uudistunut ylpeys
Heinäkuussa pääsin tutustumaan Tampereen uudistuneeseen ylpeyteen - Muumimuseoon.
Muumimuseo sijaitsi ennen Metson (Tampereen pääkirjasto) yhteydessä, Metson alakerrassa. Tuolloin museo tunnettiin vielä nimellä Muumilaakso. Vanhassa Muumilaaksossa ehdin vuosien saatossa käydä kerran jos toisenkin. Odotin jännityksellä, miltä uudistunut Muumimuseo tulisi näyttämään ja olisiko siinä samanlainen tuntu, kuin ennen.
Uudistunut ja uuden nimen saanut Muumimuseo sijaitsee nykyään Tampere-talossa. |
Muumimuseon koti Tampere-talossa
Muumimuseoon mennään Tampere-talon (Yliopistonkatu 55) pääovista sisään ja heti ovien jälkeen vasemmalla löytyy pieni kauppa, Tampere-talo Shop, joka myy muumiaiheisia tuotteita. Putiikin vieressä on kassa, josta ostetaan lippu museoon. Käytävää jatketaan eteenpäin ja narikan vierestä löytyy lukolliset lokerikot, jonne kannattaa jättää laukut kierroksen ajaksi. Lokerikko toimii kolikoilla, jotka palautuvat takaisin säilytysajan jälkeen.Muumimuseoon mennään sisään liukuovista, joita ennen pitää näyttää lipun viivakoodia lukijalle, jolloin ovet avautuvat. Lippu on voimassa neljä (4) tuntia ostohetkestä (tai kunnes museo sulkeutuu), joka tarkoittaa, että museosta voi halutessaan poistua vaikkapa vessaan tai syömään ja palata takaisin.
Muumikirjat näyttelyoppaina museokierroksella
Museo oli mielestäni rakennettu loogisesti ja nykyaikaisesti. Museon sai halutessaan kiertää Muumikirjojen mukaan. Kierroksen alusta sai ottaa itselleen näyttelyoppaaksi konkreettisen kirjan, jollaisen ainakin itse otin ja joka helpotti omaa kiertelyäni. Museossa oli myös hyödynnetty teknologiaa, sillä kirjassa olevat tekstit löytyivät myös matkan varrelta erilaisilta tableteilta.
Näyttely on kahdessa kerroksessa ja erityisesti alakerrassa näyttely on levittäytynyt siten, että konkreettista kirjaa seuraamalla pysyi mielestäni paremmin perillä, miten kulkea museossa kirjojen mukaisessa järjestyksessä.
Muumimuseo esittelee Tove Janssonin kaksitoista kirjoittamaa ja kuvittamaa muumikirjaa:
Muumit ja suuri tuhotulva
Muumipeikko ja Pyrstötähti
Taikurin hattu
Muumipapan urotyöt
Vaarallinen juhannus
Taikatalvi
Näkymätön lapsi
Muumipappa ja meri
Muumilaakson marraskuu
Kuinkas sitten kävikään?
Kuka lohduttaisi Nyytiä?
Vaarallinen matka
Muumipatsas siirrettiin Metson edustalta Tampere-talon kupeeseen toivottamaan vierailijat tervetulleeksi Muumimuseoon. |
Muumien luoja Tove Jansson
Tove Jansson syntyi Helsingissä 9.8.1914. Hän oli kuvanveistäjä Viktor Janssonin ja piirtäjä-kuvittaja Signe Hammarsten Janssonin esikoinen. Perheeseen syntyi vielä kaksi poikaa, Per Olov (s.1920) ja Lars (s.1926). Tove Jansson kiinnostui jo lapsena kirjoittamisesta ja kuvittamisesta. Hän piirsi varhaisimman muumipeikkoa muistuttavan hahmon teini-ikäisenä Pellingissä perheen kesäpaikan ulkokäymälän seinälle riidellessään veljensä kanssa.
Jansson halusi nuoruudestaan lähtien olla ennen kaikkea taidemaalari. Hän opiskeli kuvataidetta nuoruudessaan Tukholmassa ja Helsingissä sekä myöhemmin myös Pariisissa. Tove Jansson oli paitsi kuvitustaiteilija ja kirjailija myös taidemaalari, pila- ja sarjakuvapiirtäjä. Hän kirjoitti muumikirjojen ohella muitakin romaaneja ja novellikokoelmia.
Meri oli Janssonille aina tärkeä. Lapsuudenperhe vietti kesiä Pellingin saaristossa Porvoon lähellä. Myöhemmin Jansson asui kolmekymmentä kesää puolisonsa taidegraafikko Tuulikki Pietilän (1917–2009) kanssa Klovharun saarella.
Tuulikki Pietilä oli suomalaisen taidegrafiikan ennakkoluuloton uudistaja ja opettaja. Hän oli opiskellut myös kuvanveistoa. Siitä oli hyötyä, kun hän ryhtyi yhdessä Tove Janssonin kanssa luomaan kolmiulotteisia muumihahmoja ja -kuvaelmia. Mukana rakentamassa oli usein myös pariskunnan ystävä, lääketieteen lisensiaatti Pentti Eistola.
Viimeinen muumitarina Sent i november (Muumilaakson marraskuu) valmistui 1970. Tove Jansson kuoli kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin 2001. Tove Jansson tunnetaan ympäri maailmaa rakastettuna muumien luojana. Hänen kirjoittamiaan muumikirjoja on käännetty yli 50 kielelle. (lähde)
Lukukirjasto
Tampere-talossa sijaitsee myös lukukirjasto, jossa voi lukea muumikirjoja lähes 20 kielellä. Lukukirjastoa varten ei tarvitse ostaa lippua muumimuseoon, vaan lukukirjasto on saavutettavissa Tampere-talon aukioloaikoina.Museon ulkopuolella Tampere-talossa sijaitsee Lukukirjasto, jossa voi rauhassa lueskella muumikirjoja. |
Nykyaikainen museo
Mielestäni uusi Muumimuseo kunnioittaa Tove Janssonia ja museo on nykyaikainen ja monipuolinen. Ihan pienten (alle 3-vuotiaiden) lasten kanssa en itse lähtisi museoon tai tekisin lyhyemmän visiitin. Nähtävää on paljon, mutta kuten museoissa yleensäkin, tavaroihin ei saa koskea.
Itse suosittelisin museota 5-6-vuotiaille lapsille ja sitä vanhemmille, sillä sen ikäiset saattavat jo muistaa ja tunnistaa tarinoita sekä tietenkin hahmoja ja sen ikäisille yleensä on luettu muumikirjoja.
//ilmainen sisäänpääsy museoon saatu blogin kautta
♥