Slider

Ritajärven luonnonsuojelualue - Valkeajärven ja Alisen Ritajärven reitti

sunnuntai 25. syyskuuta 2022

 

sastamala, pirkanmaa, luonnonsuojelualue

Rakkaudesta retkeilyyn ja luontoon


Olen aina nauttinut luonnossa liikkumisesta ja viime vuosina olen innostunut retkeilystä. Olen käynyt parilla erilaisella kurssilla, joilla on opeteltu retkeilytaitoja, mm. retkikeittimen käyttöä, suunnistusta ja esimerkiksi talviretkeilyssä huomioitavia asioita. Muistan, miten retkikeittimen käyttö tuntui aluksi jopa hieman pelottavalta. Keväällä hankin uuden keittimen ja siirryin spriikäyttöisestä keittimestä kaasukeittimeen. Arastelin aiemmin ajatusta kaasukäyttöisestä keittimestä, koska mietin millaisen räjähdyksen voin saada aikaan :D Kaasukeitin on itse asiassa melko näppärä varsinkin tulen voimakkuuden säätämiseen, sillä spriikeitin vain sammuu kun polttoaine loppuu. Samalla kun hankin uuden keittimen, hankin myös uuden kattilasarjan. Olen ollut tyytyväinen hankintaani ja odotankin innolla kokkailua keittimelläni. 


Ritajärven luonnonsuojelualue – kolmen järven kierros

Ritajärvellä vierailusta on jo vierähtänyt tovi, mutta halusin silti jakaa tämän helmen. Ritajärven luonnonsuojelualue sijaitsee Sastamalassa Tampereelta noin 50 km, Porista noin 70 km ja Turusta n. 130 km. Ritajärven luonnonsuojelu on saanut luonnonsuojelualueen tittelin vasta muutamia vuosia sitten, vuonna 2015. Ritajärvi koostuu kolmen järven kierroksesta: Valkeajärvi, Ylinen Ritajärvi ja Alinen Ritajärvi. Kaikkien kolmen järven kierros on yhteensä 8,8 km. Ritajärvellä on kolme tulipaikkaa: Kannas, Louhi ja Paavinhattu. Kävimme retkellä syysaikaan, mutta luonto tarjoili siitä huolimatta upean sään ja maisemat. 

Kierrokselle Valkeajärven parkkipaikalta

Koronan myötä luontoretkeily nousi suosioon, muttei aina niin hyvällä tavalla. Kasvaneet kävimäärät ovat tuoneet myös ikäviä lieveilmiöitä, mm. laittomia tulipaikkoja, roskaamista, ympäristön tuhoamista. Ihanaa, että luonto on alkanut kiinnostaa, kunhan se kiinnostaisi ihmisiä myös luonnonhoitamisen kannalta. Kun saavuimme Ritajärven luonnonsuojelualueelle Valkeajärven parkkipaikalle puolilta päivin lokakuun alussa 2020, se oli todella täynnä. Mietin mielessäni, teimmekö virheen valitessamme juuri kyseisen paikan. Lähdimme liikkeelle myötäpäivään, kiersimme ensin Valkeajärven reittiä, josta matka jatkui Alisen Ritajärven reittiä. 


syksyn lehtiä, syksy

Evästauko Alisen Ritajärven rannalla

Pidimme evästauon Alisen Ritajärven rannalla. Teimme ruokaa trangialla, jolloin emme olleet sidottuja nuotiopaikkaan tai sen puihin. Pystyimme pitämään myös hyvät turvaetäisyydet muihin retkeilijöihin. Evästauolla viereemme tulikin kolmihenkinen perhe, nauttimaan eväitään, mutta turvavälit säilyivät hyvin. Järven rannalla oli kiva istuskella eväistä nauttien.



Ritajärven luonnonsuojelualue

Ritajärven luonnonsuojelualue

Louhen mökki, Ritajärvi


Louhen mökki

Pidimme toisen lepotauon Louhen mökin luona. Paikka oli suosittu taukopaikka - ja miksei olisi, mahtavat järvimaisemat nuotion ääressä! Poikkesin Louhen mökissä sisällä, mutta surukseni havaitsin heti sisälle astuessani, että paikka taitanee kaivata kunnostusta, sen verran kosteus tuoksahti nenääni. Mökki kyllä sopii pahimman sadekuuron suojaksi. Harmi juttu!

Kaiken kaikkiaan Ritajärven luonnonsuojelualue ylitti odotukseni! Reitti oli sopivan vaihteleva ja tulipaikkoja oli sopivasti. Järvimaisemaan ei ikinä kyllästy. Huono puoli on, ettei paikka sovellu liikuntarajoitteisille. 

Pirkanmaa, retkeily, luonto, järvi





luontoretkeily, järvi, retkikohde, ulkoilu

MITÄ? Ritajärven luonnonsuojelualue
MISSÄ? Sastamalassa, Valkeajärven pysäköintipaikka osoite: Ritajärventie 358, Sastamala

MITEN? Porin suunnasta saapuvaa navigaattori opastaa virheellisesti yksityisteille. Oikea reitti on Pori-Tampere VT11 Häijään liikenneympyrään, josta Sastamalantie (249), Horniontie, Ritajärventie. 

Tästä maininta myös Ritajärven sivuilla. Sivuilta saa tulostettua myös kartan. Kävellen tai pyörällä voi toki tulla myös Iirolasta VT11 varrelta, mutta kätevä on myös mennä junalla Karkkuun, josta on n. 10 km Ritajärvelle. Sastamalan sisäisiä tai Sastamalan ja Hämeenkyrön busseja kulkee myös Sastamalantietä (249). Lähin bussipysäkki (Iirola) sijaitsee Porintien (tie 11) varressa, n. 10 kilometriä Ritajärven luonnonsuojelualueesta.

MUUTA? Kiviniityn eläinpuisto on matkan varrella saavuttaessa Ritajärven luonnonsuojelualueelle, jos ajaa Porintien kautta (Horniontien varressa).




visit Pirkanmaa, Visit Sastamala


Struven ketju - yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta

torstai 1. syyskuuta 2022

 

Oravivuori Unescon maailmanperintökohde
Oravivuorelle on hyvät opasteet parkkipaikalta. 

Struven ketjun pisteitä kuusi Suomessa

Struven ketju on yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta. Kuusi muuta perintökohdetta ovat Verlan pahvitehdas ja puuhiomo, Vanha Rauma, Sammallahdenmäki, Merenkurkun saaristo, Suomenlinna ja Petäjäveden vanha kirkko,  Struven ketju liitettiin Maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. Mikä ihme se edes on? Saksalainen tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struven keksi kolmiomittausketjun. Kolmiomittaus perustuu mittauspaikkojen muodostaman kolmioverkon kulmien havaintoihin. Struven ketjulla on mitattu maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla.

Kolmiomittausketju kulkee Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Mittauksien tekeminen kesti lähes 40 vuotta. Pisteitä on yhteensä 265 ja kolmioita 258. Pohjoisin piste sijaitsee Norjassa Hammerfestin lähellä ja eteläisin Ukrainassa Mustanmeren liepeillä Izmailiassa. Ketjun mittauspisteitä sijaitsee yhteensä kymmenessä eri maassa. Maailmanperintöpisteitä on yhteensä 34 ja niistä kuusi sijaitsee Suomessa. Ketjun kokonaispituus on 2820 kilometriä.


Struven ketju
Oravivuoren juurella on infotaulu Struven ketjusta.


Näkötotni Korpilahti Oravivuori

Oravivuoren piste Korpilahdella


Suomen kuusi Unescon maailmanperintökohteiksi luokitelluista pisteistä ovat Mustaviiri, Porlammi, Oravivuori, Alatornion kirkko, Aavasaksa ja Stuorrahanoaivi. Kesän 2021 roadtripkohde oli Jyväskylän seutu, joten Korpilahdella sijaitseva Oravivuori oli otollinen piste vierailla. Oravivuoren pisteen nimi on muuten ollut alunperin Puolakka. Se mitattiin vuonna 1834 ja merkittiin poranreiällä kallioon. 

Oravivuoren pisteelle oli noin kilometrin verran kävelymatkaa ja nousua oli noin 90 metriä. Olimme liikkeellä onneksi heti aamusta, jolloin lämpötila ei huidellut vielä taivaissa, joten kiipeäminen ei tuntunut niin hikiseltä. Matka Oravivuorelle oli hyvin opastettu ja matkan varrella oli tsemppaavia kylttejä, jotka kertoivat paljonko matkaa oli vielä talsittavana. Lisäksi reitin varrella oli levähdyspaikkoja. 

Retkelle kannattaa varata hyvät kengät, sillä maasto on hyvin vaihtelevaa ja varsinkin sateisella kelillä maasto on varmasti liukas. Yhdessä kohdassa reitti kulkee hiekkaisemmalla alustalla ja tuolloin havaitsin, että kova sade oli saanut aikaan uomia. Lisäksi retkelle kannattaa ottaa mukaan juotavaa (varsinkin jos näkötornille kiipeää kesällä). Polku ei sovellu huonojalkaiselle. 


puiset portaat Oravivuori näköala
Matkalla Oravivuorelle on portaita, joita pitkin on helpompaa kulkea.

Struven ketju Oravivuori

Puolakka Oravivuori kolmiomittaus

Struven ketju
Näkötornilla on infotaulu Struven ketjusta.

puiset portaat
Ennen näkötorniin pääsyä pitää kiivetä jyrkät portaat.



näkötorni Struven ketju Oravivuori

Oravivuori Korpilahti
Oravivuoren näkötornista avautuu huikeat maisemat. 


Muita Unescon Maailmanperintökohdepostauksia










kolmiomittaus Oravivuori Korpilahti



CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan