Slider

Ruusuja kuvailemassa

torstai 23. syyskuuta 2021

 

ruusuja arboretum tampere

Hatanpään Arboretumissa

Pitkästä aikaa postaus! Kävin heinäkuussa kuvailemassa Tampereen Arboretumissa Hatanpäällä. Tässä muutama otos, olkaatten hyvät!



ruusupensas tampere

tampere nähtävyydet arboretum

Hatanpään

vaaleanpunaisia ruusuja

ruusuja

Hatanpään Arboretum tampere

Katso myös nämä:




Hatanpää


Ompeluvimman täyteinen kesäloma - ompelukoneiden huoltoa ja ompeluinspiraatiota

lauantai 14. elokuuta 2021



ompelu pussukka

Ompeluvimma vei mennessään

Ostin kirppikseltä pari vuotta sitten kivoja trikookankaita, mutta ne jäivät kaapinperukoille, koska en omistanut toimivaa ompelukonetta. Löysin netistä (Veeran Mehukekkerit blogista) kivan ja helpon pipo-ohjeen. Ajattelin viimeinkin ottaa kankaat käyttöön ja hurauttelin liudan pipoja. No, sitten se vähän niinkuin lähti lapasesta. Näin ohjeen söpöistä vauvatumpuista (sellaiset no-can-do-versiot ilman peukaloa) ja sitten löysinkin itseni kangaskaupasta hypistelemässä trikookankaiden paloja ja kohta olinkin ompelemassa vähän tonttulakkeja.. 

Ompelukone-episodia toisensa perään

Itse asiassa ennen kuin pääsin hurauttelemaan ompelukoneella, edelsi sitäkin pieni ompelukoneiden korjausprosessi ;) Ompeluhullutukseni alkoi juhannuksena, jolloin ajattelin hurautella parit pipot anopin koneella. Anopin kone ei kuitenkaan ollut ihan täydessä iskussa vaan sillä oli oma tahto, joka ompeli vaikkei painanut edes poljinta. Stressaavaa, sanoisinko. Pari pipoa sain surauteltua anopin koneella, jonka jälkeen verenpaine nousi liian korkeaksi. 

No, seuraavaa ompelukonetta kehiin - pyysin äidin ompelukonetta lainaksi (jota ei oltu vuosiin käytetty). Pistoke seinään ja varovaista ompelua. Kovin montaa sekuntia ei kulunut kun alkoi haista palaneenkäry. Äkkiä pistoke irti seinästä ja homma seis. Samoihin aikoihin entinen naapurini kertoi, että voisi luopua omasta ompelukoneestaan, tosin sekin kone kaipasi huoltoa. 

No, äidin ompelukone ja naapurilta saatu kone huoltoon, jotka saapuivat huollettuina vielä samalla viikolla. (Anopin kone päätettiin huoltaa myöskin kuntoon syntymäpäivälahjana samaisessa liikkeessä Tampereella.) Siitä se ajatus sitten lähti. 



pelargonia

pussukka kukkakuosi

Ompeluksia: pussukka, verhot ja setti vauvalle

Esittelen tässä postauksessa muutamat ompelukset (osaa en voi esitellä vähään aikaan, koska ne ovat menossa pukin konttiin ;P) Ompelin pienen pussukan kankaasta, jonka ostin kirppikseltä. Päätin harjoitella vetoketjun ompelua vuosien tauon jälkeen. Kyseessä oli koristeellinen vetoketju, joka ei ehkä päässyt parhaimpiin oikeuksiinsa tässä tapauksessa. Löysin pussukkaan ohjeen Jujunan blogista.

Ompelin verhot kummilapselleni ja hänen sisarelleen hieman etukäteen synttärilahjana. Molemmat täyttävät vuosia syksyllä. Löysin ihanan pandakuosin Eurokankaan palalaarista ja sille tuli hintaa muitaakseni 17€. Kankaasta riitti kahteen verhoon, rusetteihin ja viirinauhaan (jonka esittelen myöhemmin). (Kuvissa esiintyvän viirinauhan olen virkannut joskus aiemmin, jonka löysin sattumalta virkkauskätköistäni.) Verhojen alta pilkahtaa myös lasten puinen silityslauta (Ikean vanhaa tuotantoa), johon ompelin uuden päällisen. 

Lisäksi esittelen pipon, rusetin ja tumput, jotka ompelin  eräälle perhetutulle, jotka saivat esikoisensa heinäkuun lopulla. Keltavalkoinen pallokuosi on niitä kankaita, jotka ovat lojuneet kaappien perukoilla ainakin parisen vuotta. Pipoon laitoin vuorikankaaksi beigen ohuemman trikookankaan, jota ostin myöskin Eurokankaan palalaarista. Beige kangas oli ihanan pehmeää, joten se sopii vauvalle mainiosti. Löysin ohjeen vauvan lapasiin Mun Taipale -blogista. Joku kuitenkin kysyy, niin olen ostanut pampuloissa käytettävät hiuslenkit Nappikauppa Punahilkasta. Rusetteihin löysin ohjeen Sormustin -blogista.

Olen virkannut harmaan maton (joka vilahtaa tämänkin postauksen kuvissa) Lankavan Pikkumatto -ohjeella ja minun on pitänyt esitellä matto blogissa jo pitkään. Virkkasin maton ontelokuteesta, jota en olekaan juurikaan käyttänyt. Matto on vilahdellut Instagram stooryissa välillä. Tällä hetkellä matto on parvekkeen oven edustalla. 

Loput ompeluksista esittelen blogissa myöhemmin :)


kukkakuosi


virkattu viirinauha lasten verhot silityslauta



pikkumatto lankava rusetti

pandakuosi lankava matto

setti vauvalle pipo tumput


Haralanharjun näkötorni Kangasalla

lauantai 7. elokuuta 2021

 


Haralanharjun näkötorni


Toukokuussa kiipesin Haralanharjun näkötorniin ihailemaan upeita maisemia. Haralanharjun näkötorni sijaitsee Kangasalla, Suinulassa. Haralanharju ei geologisesti itse asiassa ole harju vaan männikköinen kallioharjanne. Nykyinen näkötorni ei ole ensimmäinen, sillä alkuperäinen rakennettiin vuonna 1895, mutta tulipalo tuhosi sen vuonna 1922. Seuraava näkötorni rakennettiin 1932, joka sekin tuhoutui tulipalossa, vuonna 2007. Nykyinen torni on otettu käyttöön vuonna 2009. 

Haralanharjun näkötornin pihapiirissä on Topeliuksen kunniaksi pystytetty muistomerkki, sillä Topelius inspiroitui Haralanharjun tarjoamista näköaloista niin, että kirjoitti runon Kesäpäivä Kangasalla (v. 1853), jonka Gabriel Linsén sävelsi runoksi 1864. Laulu nimitettiin Pirkanmaan maakuntalauluksi vuonna 1995. 




Toukokuinen ilta 


En ollut koskaan aiemmin vieraillut Haralanharjun näkötornissa, vaikka olin monta kertaa miettinyt revontulien bongaamista kyseisellä paikalla. Saavuttuamme alkuillasta paikalle, tornilla oli hiljaista. Kiipesimme torniin ihailemaan maisemia. Sää suosi meitä. Jonkin aikaa kuvattuamme maisemia tornista, laskeuduimme alas ja siirryimme istuskelemaan viereisen näyttämön penkeille syömään eväitä. Paikalle oli tuota ennen saapunut muitakin torniin pyrkijöitä. Vietimme alueella aikaa hyvän tovin ja päätimme kiivetä vielä uudelleen torniin katsomaan auringonlaskua. 









MIKÄ? Haralanharjun näkötorni
MISSÄ? Haralanharjuntie 142, 36120 Kangasala
MITEN? Siitamantien varressa on Vanhatien bussipysäkki, jossa pysähtyy Tampereelta tullessa bussi numero 28. Pysäkiltä on n. 1,5km kävelymatka näkötornille. Kangasalan suunnasta tornille pääsee bussilla numero 46. Bussit kulkevat lähinnä aamuisin ja iltapäivisin. Tarkista ajankohtainen aikataulu: reittiopas.tampere.fi 
MUUTA: Näkötornin yhteydessä on kahvila. Näkötorni on avoinna ympäri vuoden.




Pikku-Ahvenisto - jääkauden jälkiä, Ylöjärven ensimmäinen urheilukenttä ja luonnonkivipengerrykset

sunnuntai 16. toukokuuta 2021

Ahvenisto Ylöjärvi luontopolku järvi

Pikku-Ahvenisto - vain kivenheiton päässä Elovainiolta

Olen retkeillyt paljon Pirkanmaan retkikohteissa, pääsääntöisesti Tampereella, Nokialla, Kangasalla sekä Pirkkalassa. Sain joskus vinkin Ylöjärven Pikku-Ahvenistosta, joka sijaitsee hyvin lähellä Ylöjärven Elovainiota. 

Pikku-Ahvenistolla on 1,5 km luontopolku, jonka varrella on opastetauluja, jotka kertovat alueen luonnosta. Pikku-Ahveniston alueella on myös huvila, joka toimii nykyään juhlatalona. Vastakkaisella puolella järveä on laavu. Alueen ainoa hieman (ainakin itseäni) kuumottava asia on alueella esiintyvät kyykäärmeet sekä vaskitsat. Omalla reissullani en kumpiinkaan törmännyt (onneksi!), mutta katselin melko tarkasti mihin astun.

historian havinaa Antti Penjami Mäkikylä

luonnonkivipengerrys Mäkikylä Ahvenisto


Syksyinen retki

Tein retken syyskuun lopulla 2020, jolloin ruska alkoi vähitellen hiipiä puiden lehtiin, mutta hyviä retkisäitä riitti vielä. Ajoin Ahvenistolle Soppeentien kautta, kääntyen oikealle Hopeatielle. Auton jätin Hopeatien ja Kultatien risteyksessä olevalle pienelle hiekkaparkkipaikalle. Lähdin kävelemään Kultatietä pitkin. Alue oli minulle ennestään tuntematonta, joten kun polut haarautuivat, varmistin Karttaselain -sovelluksesta, mistä suunnasta löydän järvelle.

Lähdin kulkemaan mäkeä alas niityn poikki ja huomasin mäen alaosassa laavun, jolla oli retkeilijöitä nauttimassa eväitä. Lähdin kiertämään järveä myötäpäivään. Sää oli sopivan lämmin ja aurinkoinen. Jonkin aikaa käveltyäni kuulin takaani jännää hurinaa ja hetken kuluttua minut ohitti kaksi fat bike -pyöräilijää. 

Saavuttuani järven toiseen päähän näin talon ja pihan. Mietin jonkin aikaa, olinko saapunut jonkun yksityisalueelle ja tarkistin jälleen karttaa. Näin piha-alueella naisen lapsineen ja tiedustelin häneltäkin alueesta, mutta hänkin oli ensimmäistä kertaa Pikku-Ahvenistolla. Nainen vinkkasi minulle kentästä, joka oli kukkulan laella (ja joka myöhemmin paljastui Ylöjärven ensimmäiseksi kentäksi). Kiipesin kukkulan/mäen päälle upeita kiviportaita ja ihailin upeita luonnonkivipengerryksiä. 

Jatkoin matkaa piha-alueen poikki ja tulin vähän ajan päästä portaiden luo. Päätin nauttia evääni portaiden juurella olevalla pienellä kivikkoisella rannalla. Järvenrannassa tuuli jo melko viileästi, mutta luontopolulla lämpötila oli oikein mukava.

Pidettyäni evästauon, jatkoin matkaa kohti laavua, jolla näytti edelleen olevan muita retkeilijöitä. Retki oli kiva ja haluan ehdottomasti palata alueelle uudelleen!

huvila juhlatila Ahvenisto


Antti Penjami Mäkikylä - agronomi ja metsänhoitaja


Antti Penjami Mäkikylä osti 1904-1905 vuodenvaihteessa Pikku-Ahveniston sekä sitä ympäröivät maa-alueet. Mäkikylä oli metsänhoitaja, agronomi sekä valtion virkatalojen (puustellien) tarkastaja. Päärakennus, jonka suunnitteli Paavo Uotila, valmistui 1906. Alueelle rakennettiin myös sauna, luhtirakennus, talli, navetta sekä kivestä holvaamalla rakennettu kellari. Wivi Lönn (joka suunnitellut mm. Tampereen keskuspaloaseman, Pyynikin koulun, Aleksanterin koulun sekä Helsingissä sijaitsevan Ebeneser-talon) teki piirustukset vuonna 1914 valmistuneen päärakennuksen laajennusosaan. 

Pikku-Ahveniston alueella on myös Ylöjärven ensimmäinen kenttä. Mäkikylä kasvatti pihtakuuset itse siemenistä taimiksi ja istutti ne ympäröimään kenttää. Ahvenistolla vieraili Selma ja Antti Mäkikylän nimekkäitä ystäviä, kuten teollisuusneuvos Kustaa Hiekka puolisonsa näyttelijä Elli Tompurin kanssa. 

Antti Penjami Mäkikylä sai surmansa huhtikuussa 1918 sisällissodan jälkiselvittelyissä vain 44-vuotiaana. Pikku-Ahvenisto säilyi Mäkikylän suvussa vuoteen 1968 asti, jolloin Ylöjärven kaupunki osti puolet tilasta ja vuonna 1986 loputkin. Mäkikylien ajalta on edelleen olemassa mm. "huvila", jota käytetään nykyään juhlatilana.

luonnonkivirappuset Ylöjärven kenttä

järvi jääkauden merkit Ahvenisto



Pikku-Ahveniston luonto


Pikku-Ahveniston järvi on syvimmillään 25m syvä suppajärvi, joka on syntynyt kun mannerjäätikön sulamisvedet kasasivat jään railoihin maa-aineksia  ja niiden sisään jäi myös jäälohkareita. Vedenlaatu järvessä on hyvää, joskin hapanta. Ahveniston harjualue kuuluu laajaan saumamuodostelmaan, joka ulottuu Koskelta ja Kangasalta aina Ikaalisiin asti. Harjulla näkyy siellä täällä aaltojen kasaama muinaisranta. 

linnunpönttö

laavu Ahvenisto puuvaja


Pikku-Ahvenisto

Mikä? Pikku- Ahvenisto

Mitä? 1,5 km luontopolku 

Missä? Ylöjärvellä, lähellä Elovainiota

Miten? Tampereen keskustasta noin tunti pyörällä (kannattaa seurata seudullista pääreittiä numero 10 ja sitten Soppeentie-Kolmenkulmantie-Koukkujärventie-Pikkuahvenistontie). Julkisilla Ylöjärven keskustasta tarvitsee kävellä n. 3 km yhteen suuntaan. Bussi numero 80 kulkee säännöllisesti myös viikonloppuisin Tampereen ja Ylöjärven keskustan välillä. Sujuvin reitti ja aikataulut kannattaa tarkistaa Nyssen Reittioppaasta 

Jälki-palvelusta löytyy karttapalvelu pyöräilyn harrastajille, esimerkiksi Nokian aseman suunnalta saattaa löytyä mielenkiintoisia maastopyöräreittejä Pikku-Ahvenistolle.

Parkkipaikka joko Pikku-Ahvenistontie 64 (mäen päällä oleva vanha urheilukenttä, portti voi olla kiinni) tai Kultatie 31 (n. 300 m Hopeatieltä Kultatien vasemmalla puolella)

Pikku-Ahvenisto järvi ruska


Linkkivinkkejä + lähdetiedot

Pikku-Ahveniston historiaa

Pikku-Ahveniston juhlatila

Ylöjärvi Retkelle -palvelu

Ylöjärvi Retkelle -palvelu: Pikku-Ahvenisto



Norsuvaunulelu luonnonläheisillä ja pirteillä sävyillä virkattuna

perjantai 14. toukokuuta 2021

 


Virkatut norsuvaunulelut 

Nämä norsuvaunulelut syntyivät jo viime syksynä, kuten saajansakin. Toisessa norsuvaunulelussa toiveena oli luonnonläheiset, hieman metsäiset sävyt. Metsäisiin sävyihin sopivat mielestäni puun sävyssä olevat helmet, höystettynä hieman erilaisilla kiinnitysklipseillä. Käytin metsäisessä vaunulelussa lankana Hjertegarnin Blend bamboota (sävyt 7150 sammaleenvihreä ja 4950 beige).

Toisessa vaunulelussa toiveena oli toisaalta neutraali värisävy-yhdistelmä olematta kuitenkaan tylsä. Keltainen ja harmaa sopivat tosi kivasti yhteen ja valkoinen on myös tasapainottava kolmantena värinä. Puun väriset helmet sopivat tähänkin yhdistelmään loistavasti! Käytin tässä vaunulelussa Essentials cottonin sävyjä 63 (keltainen) ja 03 (harmaa) sekä Blend bamboon värisävyä 1000 (valkoinen).


Tarvikkeet norsuvaunuleluihin

Aika ajoin saan kyselyjä siitä, mistä hankin vaunulelun tarvikkeet. Norsut on virkattu puuvillalangasta, joita myydään monissa kaupoissa. Pääosin itse hankin puuvillalangat Lankamaailmasta. Siellä on laaja värivalikoima. Käytän aika paljon Blend bamboota tai Essentials cottonia. Essentials cotton on merseroitu eli siinä on kiva kiilto ja sitä on kiva virkata, kun koukku ei mene keskeltä lankaa läpi. Käytän norsuvaunulelun naruna kuminauhalankaa, jota myydään yleensä ainakin suuremmissa marketeissa. Se venyy ja joustaa mukavasti. Kuminauhalanka menee läpi melko pienistäkin helmistä. Erilaisia puuhelmiä myydään myöskin marketeissa askarteluosastolla. Täytän norsut askarteluvanulla (ei levyvanua, koska norsusta voi olla hankala saada tasaisesti täytettyä). Jos norsun tai norsujen sisälle haluaa laittaa helistimen (kiekkomainen mahtuu) niin sellaisiakin myydään esim. Nappikauppa Punahilkassa. 

Vaunulelun renkaita / klipsuja olen ostanut Paaposta tai Nappikauppa Punahilkasta. Niitä on myyty myös esimerkiksi Tampereella Koskarin Taitava -liikkeessä (ovat kalliimpia kuin verkkokaupasta hankittuna, mutta välillä on ollut pakottava tarve saada tarvikkeet heti eikä ole ollut aikaa jäädä odottamaan Kustin polkemista. Taitavasta löytyy myös kivoja silikonisia helmiä ja tähtiä yms.) Yleensä ostan renkaita muutamat varastoon. Vaunuleluissa on mukavaa se, että niistä voi tehdä hyvinkin erilaisia riippuen värisävyvalinnoista sekä "lisukkeista", mitä ripustaa lankaan. Lankasävyvaihtoehtoja on saatavilla nykyään hyvin monia, joten jokaisen makuun löytyy varmasti jotakin :)








Muita virkattuja norsuja muissa postauksissa



Kuvallinen ohje virkattuun norsuun löytyy myös blogista.





Lahjoja vauvoille (hempeitä norsuvaunuleluja)



Leväluhdan muinaisjäännös Isossakyrössä - pyöräilijälle tarjolla maisemareitti

sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

 

leväluhta isokyrö pelto

Roadtripin viimeinen vierailukohde

Roadtripin viimeiseksi vierailukohteeksi valikoitui allekirjoittaneen pitkään listalla ollut Levänluhta. En muista enää, milloin ja mistä kuulin Levänluhdasta ja sen historiasta, mutta kiinnostukseni heräsi heti. Kesällä 2019 kun vietin muutaman päivän Helsingissä (ja vierailin mm. Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa sekä Vanhankaupunginkoskella) kävin myös Kansallismuseossa, jossa näin Levänluhdasta nostetetut jäänteet vitriinissä.

viljaa kasvaa pellolla

Mikä ihmeen Levänluhta?


Levänluhta on lähde Orismalan kylässä Isossakyrössä. Me emme paikalla nähneet vettä lainkaan, mutta Levänluhta dokumentissa (linkki alempana postauksessa) kerrotaan, että keväällä paikka tulvii punaista vettä. Levänluhdasta on löydetty rautakaudella järveen haudattujen, peräti sadan vainajan jäännökset. Alueella tehtyjen tutkimusten tulokset (mm. lumme- ja sarakasvien sekä vesikirppujen jäänteet) viittaavat siihen, että alueella on ollut vettä laajemmaltikin.

Levänluhdasta löydettyjen ihmisten luut on ajoitettu 300–800-luvulle. Levänluhtaan liittyy paljon spekulaatioita ja sen merkityksestä on tehty erilaisia teorioita. Eräs teoria on, että alue on ollut uhripaikka. Valtaosassa luurangoista ei kuitenkaan löydy väkivallan merkkejä. Yhtenä vaihtoehtona on pidetty, että paikka on kalmisto eli hautausmaa tai joukkohauta, mutta kyseisellä ajanjaksolla ei ole ollut laajempia katastrofeja. 

Suosittelenkin katsomaan Ylen Levänluhta -dokumentin, jos aihe yhtään kiinnostaa. Siinä on aika hyvin tiivistetty Levänluhdan historia sekä alueella tehtyjen tutkimustulokset. 

levänluhdan muinaisjäännös

Miten päästä perille 


Levänluhdan uhrilähde sijaitsee Vaasantien varressa, aivan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rajalla. Alueen vieressä on asutusta, joten kunnioitathan alueella asuvia asukkaita etkä aiheuta häiriötä tai roskaa alueella. Jos saavut paikalle autolla, huomioithan, että pysäköintitilaa on vain parille autolle. Ethän tuki autollasi muiden kulkua. Alueella on mielestäni hyvät opasteet. Jos saavut paikalle julkisen liikenteen avulla, lähin bussipysäkki on nimeltään Orismala th. Bussipysäkiltä on noin kilometrin kävelymatka. Seinäjoen ja Vaasan välillä kulkevat vakiovuorot kulkevat pysäkin ohi arkisin 4-5 kertaa päivässä suuntaansa.

Pyörällä kätevintä on saapua junalla Tervajoen asemalle ja ajaa pyörällä Levänluhdalle. Nopein reitti Tervajoen asemalta on ajaa Tervajoentietä pitkin (tie 18), jolloin reitti on n. 16km. Tien vieressä kulkee jalkakäytävä ja pyörätie.
Jos haluaa kulkea maisemareittiä (joka on hieman pidempi, mutta tarjoaa kivoja näköalapaikkoja ja on pituudeltaan n. 20km) niin Tervajoen asemalta kannattaa suunnata kohti Tervajoentietä ja Tervajoensiltaa, jolle voi pysähtyä ihailemaan Kyrönjokea. Siltaa ennen on myös pari huoltoasemaa.

Sillalta matka kääntyy oikealle Rinteentielle, joka kulkee aivan joen vierustaa. Vähän matkan päästä tie yhdistyy tielle 7200. Tietä ajetaan n. 4km, jonka jälkeen oikealla on Palhojaistensilta ja Myllykoski. Tietä 7200 jatketaan eteenpäin aina Kyrööntielle asti, jolloin tullaan jälleen sillan kohdalle, jolta voi ihailla Reinilänkoskea. Joen toisella puolella on myös Isonkyrön vanha kirkko sekä Napuen taistelun muistomerkki. Jatkaessa tietä 7200 eteenpäin vastaan tulee Perttilän riippusilta, jonka läheisyydessä sijaitsee myös Kyrö Distillery. 

Perttilän riippusillan jälkeen (tietä 7200 pitkin) jatketaan vähäsen matkaa ja tullaan Akkaansillantielle eli Ylipäänsillalle, josta siirrytään sillan toiselle puolelle tielle 7026 (Orismalantie) ja jolta käännytään Leväluhdantielle. 

Vaihtoehtoisesti pyöräilijänä voisi matkustaa junalla Seinäjoelle ja pyöräillä tietä nro 18 pitkin, jolloin matkaa kertyisi rapiat 30 km. 


levänluhdan aidattu alue isokyrö

levänluhta keskellä peltoa

Pienen metsäalueen läpi pelto-aukealle


Jätämme auton paikalla jo ennestään olevan auton viereen. Tila on ahdas. Pian toisen auton matkustajat palaavat ja lähtevät. Nousemme autosta ja lähdemme polkua pitkin, edessä on hieman nousua. Pienen metsäalueen läpi kuljettuamme parin sadan metsin matkan saavumme metsänreunaan, jossa on kyltti, joka kertoo Levänluhdan historiasta. 

Lähdemme kävelemään pitkin kahden pellon väliin jäettyä kaistaletta, jonka maahan on tallutunut polku. Näemme edessämme muutaman puun varjostaman alueen, joka on aidattu. Portti on auki. Kun saavumme Levänluhdalle, paikalla ei ole muita. 

Paikalla olevassa kyltissä lukee teksti: "Leväluhdan uhrilähde suokalmisto vv.500-600

Tästä lähteestä on löydetty runsaasti eri ikäisten ihmisten luita joukossa 9 koossa pysynyttä pääkalloa. Vainajat ovat olleet hentorakenteisia n. 150 cm pituisia kaunismuotoista kansaa. Lähteestä on myös löydetty käärmekoristeinen solki, hopeinen kaularengas, rannerenkaita ja pronssikattila. Oletetaan, että täällä oli silloin Kalevalan Pohjola ja lähdettä käytettiin louhen orjiensuokalmistona. Mainitaanhan Pohjolan olleen ”miesten syöjä sijaurosten upottaja”.

Minun junani on lähdössä piakkoin Seinäjoelta kohti Tamperetta, joten emme viivy Levänluhdalla kovin pitkään. Palaamme autolle ja suuntaamme kohti Seinäjokea. Roadtrip on tullut päätökseensä. Näimme ja koimme tälläkin reissulla paljon mahtavia asioita ja ne tallettuvat iäksi muistoihin. 

PS. Isoonkyröön on palattava takaisin uudestaankin, sillä niin monta siltaa jäi näkemättä osittain aikataulusyiden vuoksi!

levänluhta nurmikkoa


levänluhdan kyltti

leväluhta salainen kalmisto

Leväluhtaan liittyviä uutisia


levänluhta isokyrö

Kaikki roadtrip 2020 aikaisemmat postaukset


Vanhan Vaasan raunioilla

sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

 

vanha vaasa pyhän marian kirkko
Pyhän Marian kirkon rauniot

Kohti Vanhaa Vaasaa

Roadtrippimme kolmas ja viimeinen päivä alkoi vierailulla Saltkaretin näköalatornilla, josta matka jatkui Raippaluodon sillan kautta kohti Vanhan Vaasan raunioita. Vanha Vaasa sijaitsee nykyiseen Vaasan keskustaan nähden kaakkoissuunnassa, ihan lähellä Vaasan sairaalaa.  Lähestyessämme aluetta havaitsimme, että raunioita ympäröi työmaa-aidat. Luinkin jälkikäteen, että alueen rauniot olivat joutuneet ilkivallan kohteeksi, joka on yksi syy siihen, että Pyhän Marian kirkon raunioilla on sortumavaara.



vanha vaasa

Vanhan Vaasan historiaa


Paikalle, joka nykyään tunnetaan Vanhana Vaasana rakennettiin Korsholman linnaa 1370-luvulla. Kaarle XI perusti paikalle Vaasa -nimisen kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli merkittävä satama- ja kauppapaikka. Isonvihan aikana 1700-1712 kaupunki poltettiin. Vuonna 1765 kaupunki sai tapulioikeudet (= kaupunki, jolla on oikeus käydä ulkomaankauppaa), jonka jälkeen kauppa alkoi taas käydä. Vaasan vientitavaroita olivat terva, piki, vilja, voi, vuodat, laudat ja lankut.

3.8.1852 syttyi tulipalo Aurénin talon ulkovajassa huolimattoman markkinamiehen pudottaessaan piippunsa. Elokuun 3. oli helteinen ja kaivot olivat tyhjillään. Kaupunkilaiset olivat aamuaskareissaan tai pelloillaan. Useassa talossa katto oli tuohesta tai oljesta tehty ja niiden painona oli riukuja tai kiviä. Illalla kaupungista oli jäljellä vain savuavat rauniot muutamaa poikkeusta lukuunottamatta; hovioikeuden talo ja Falander-Wasastjernan talon kiviseinät, sairaala sekä pappila. Palon jälkeen uusi kaupunki perustettiin lähemmäs merta 7 kilometrin päähän.


Visit Vaasa Vanha Vaasa

Vanhan Vaasan raunioilta entiselle hovioikeudentalolle


Saavuttuamme Vanhan Vaasan raunioille, kiipesimme mm. Pyhän Marian kirkon kellotapulin luo ja katselimme Triviaalikoulun raunioita. Pyhän Marian kirkon raunioita emme päässeet sisältäpäin näkemään, koska rauniot oli aidattu. Rauniot ovat päässeet hälyttävän huonoon kuntoon. Raunioita on tarkoitus kunnostaa kolmena kesänä. Vuonna 2020 kunnostukseen budjetoitiin 200 000€. Kaiken kaikkiaan kunnostustöihin on arvioitu kuluvan 550 000€.

Raunioilta lähdimme Runeberginkatua pitkin Korsholmankadulle asti, josta kuljimme itään kohti Mustasaaren kirkkoa eli entistä hovioikeudentaloa. Kirkolta kuljimme Hovioikeudenpuistikkoa pitkin Korsholman linnan valleja. Mäen päällä on Korsholman linnan muistomerkki. Mäeltä lähdimme suuntaamaan takaisinpäin Kauppiaankatua pitkin ja matkan varrelle osui vielä Vanhan Vaasan museorakennus, joka on Vaasan palon ainoa yksityisessä omistuksessa oleva kivitalo, joka säilyi palon jäljiltä. Museorakennuksen vieressä on kivi, jossa lukee, että Vaasan palo sai alkunsa siinä paikalla sijainneesta ulkovajasta 3.8.1852.

Vanhan Vaasan kierroksen jälkeen olikin aika aloittaa paluumatka.


Triviaalikoulu Vanha Vaasa
Triviaalikoulusta on jäljellä enää vain rauniot.

J.L Runeberg vanha Vaasa Triviaalikoulu

Hovioikeudentalo Mustasaari
Hovioikeudentalo toimii nykyään Mustasaaren kirkkona.

Mustasaaren kirkko Vaasa

Vanha Vaasa VisitVaasa

Hovioikeudenpuistikosta johtaa puukujanne kumpareelle, jossa sijaitsi Korsholman linnoitus.

Vanhan Vaasan rakennuksia


Triviaalikoulu

  • koulutalo rakennettiin 1691

  • Johan Ludvig Runeberg kävi Vaasan Triviaalikoulua


Wasastjernan talo

  • Abraham Falander (laivanvarustaja, kauppias ja valtiopäivämies) rakennutti talon

  • talo oli ainoa yksityinen kivitalo, joka säilyi vuoden 1852 palossa

  • Vanhan Vaasan museo avattiin 1952 Wasastjernan talossa


Hovioikeus

  • Kustaa III perusti Vaasan hovioikeuden 1776

  • rakennuksen piirustukset teki Carl Fredrik Adelcrantz

  • talo vihittiin käyttöön 1786

  • toimii nykyään Mustasaaren kirkkona


Marian kirkko

  • Pyhän Marian kirkko on rakennettu vuosien 1480-1550 välisenä aikana


Wasastjerna Vanhan Vaasan museo

Lähteet



Vaasan palo muistomerkki
Kaupungin palo alkoi tällä paikalla sijainneesta Aurénin talosta 3.8.1852


CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan