Slider

Torisevan rotkojärvet talvella - Alainen-Toriseva

torstai 23. joulukuuta 2021

 

Torisevan rotkojärvet Virrat

Torisevan rotkojärvet Virroilla


Helmikuussa 2021 tehtiin kaveriporukalla retki Virroille Torisevan rotkojärville, olin kuullut paikasta työkaverilta ja ohikin ajanut pari kertaa. Tällä kertaa oli vihdoin aika pysähtyä. Helmikuussa lunta oli runsaasti maassa. 

Torisevan rotkojärvet sijaitsevat Virroilla, aivan Kantatie 66 vieressä. Rotkojärviä on kolme - Alainen, Keskinen ja Yläinen Toriseva. Alainen-Toriseva on järvistä pisin, 1,2 km ja syvin Keskinen-Toriseva, joka on peräti 37 m syvä. 

Visit Virrat talvimaisema

Jyrkiltä kallioharjanteilta alas nuotiotulen ääreen


Jätimme auton Alaisen torisevan levähdyspaikan luo ja lähdimme etsimään reittiä korkeiden kinosten läpi kohti luontopolkua. Ohitimme Kahvimajan ja lähdimme kiertämään luontopolkua Alisen Torisevan kalliorinnettä pitkin. Hanki oli täysin koskematon, joten sitä ei ollut vähään aikaan kukaan kiertänyt. Oli oltava tarkkana, jottei kulkisi liian lähelle kallioreunaa. Pysähdyimme matkalla I.K.Inhasta ja Inkerinkalliosta kertovien taulujen kohdalle ja jatkaen matkaa taas. 

Pääsimme kalliorinteet turvallisesti alas, päätyen nuotiopaikalle. Muutama puukin onneksi löytyi ja saimme tulet aikaan. Nuotiopaikan läheltä löytyi myös puucee. Sää oli mainio retkeilylle ja eväät maistuivat makoisilta - kuten ne aina ulkona tekevätkin. 

Huomasimme, että järvelle oli tehty jäätie - joka oli melkoinen helpotus, sillä takaisin ylös kipuaminen ja tarpominen syvässä hangessa ei houkutellut. Ihailimme korkeita kallioita jäältä käsin ja pohdimme, olimmeko todella juuri äsken kulkeneet niin korkealla. 

Torisevan rotkojärvet

I.K.Inha Toriseva Virrat

Kuka I.K.Inha?


Into Konrad Nyström (12.3.1865-3.4.1930) oli suomalainen  valokuvaaja, kirjailija, suomentaja ja toimittaja. Inha syntyi Virtain Jäähdyspohjassa, mutta lapsuusvuosien jälkeen muutti perheineen Ikaalisiin. Vuonna 1877 Inha muutti Hämeenlinnaan opiskelemaan. Inha oli ensimmäisiä, jotka välittivät polkupyöriä Englannista Suomeen, sanaa polkupyörä väitetäänkin hänen keksimäkseen. 

I.K.Inha teki lukuisia kansallisia valokuvausprojekteja. Hän mm. lähti Huhtikuussa 1894 K. F. Karjalaisen kanssa Vienan Karjalaan kuvausmatkalle. Siellä hän kuvasi asukkaiden elinympäristöä, heidän elämäänsä ja tapakulttuuriaan. Reissusta otettuja kuvia oli esillä näyttelyssä loppuvuodesta 1894. Seuraavana vuonna Inha kiersi polkupyörällä Suomea lähes koko vuoden ja kuvasi maisemia Finland I bilder, Suomi kuvissa -teosta varten. Inha oli Uuden Suomettaren ulkomaan osaston toimittaja vuosina 1888–1906. 

Vuonna 2015 Vuonna 2015 paljastettiin I. K. Inhan muistomerkki Torisevan levähdysalueella Virroilla.

Lähde: Wikipedia

euroopan kaukovaellusreitti E6

Euroopan kaukovaellusreitti E6:n Suomen osuus alkaa Kilpisjärveltä ja päättyy Turkuun.

kirves lunta

Torisevan Inkerinkallio - Inkerin taru


Inkerinkallio on Alaisen Torisevan korkein kallionjyrkänne, jota kutsutaan myös Inkerinvuoreksi. Kallion kerrotaan saaneen nimensä nuorelta aatelisneidolta Inkeri Kurjelta

Vesilahden Laukon kartanon Inkeri-tytärtä oli kasvatettu kuin kukkaa kämmenellä. Ylhäisellä ja varakkaalla perijättärellä oli kosijoita ympäri Ruotsin valtakuntaa, mutta neito rakastuikin tavalliseen talollisen poikaan - ja poika oli aivan yhtä hullaantunut kauniiseen ja vilkkaaseen Inkeriin. Nuorten rakkaus tuli kuitenkin pian ilmi ja heidät päätettiin erottaa pikimmiten, sillä aatelisneidon ei sopinut avioitua talonpojan kanssa. Inkeri lähetettiin kartanon tiluksille Virtain erämaihin katumaan syntiään. Poika sen sijaan vietiin Ruotsin armeijan mukana sotimaan Baltian tai Puolan maille.

Inkeri vaelsi usein Torisevan kalliolle rukoilemaan rakastettunsa puolesta toivoen ja odottaen tämän palaavan kotiin. Kun lopulta eräänä elokuisena päivänä saapui tieto nuoren miehen kuolemasta, muuttui Inkerin odotus katkeraksi suruksi.

"Joka ilta kävi hän kallion huipulla, polvillaan ollen rukoillen anteeksi tekoansa, ja viimein eräänä kuulakkaana syysyönä heittäytyi hän kolmannen Toriseva-järven synkkään veteen. Vielä näkyvät kalliossa tytön polven jäljet, ja kuutamoisena yönä voi mielikuvitukselle vapaa ihminen nähdä neidon haamun rukoukseen vaipuneena ja kuulla lohduttoman haikeata valitusta Inkerin kalliolta."


nokipannukahvit talvella


nuotiopaikka talvella Toriseva

Inkerinkallio Torisevan rotkojärvet

jäätie Alainen-Toriseva

jäätie talvella Virrat
Alaisen Torisevaa pitkin kulki jäätie.
MITÄ? Torisevan rotkojärvet ja luontopolku

MISSÄ? Virroilla, kantatie 66 varressa, Torisevajärvientie 493 (Vt 66), Virrat. N. 4 km Virtain keskustasta etelään. Tampereelta n. 105 km. Orivedeltä n. 72 km. Seinäjoelta n. 94 km. 

MITEN? Torisevan kahvimajan lähellä on bussipysäkki Toriseva. Katso tarkemmat aikataulut matkahuolto.fi.

Tonttulakkeja tähtikuosilla

tiistai 7. joulukuuta 2021

 

ompelu tonttulakki

Käsityöblogien joulukalenteri 2021

Tämä postaus on Käsityöblogien joulukalenteri 2021 7. luukku! Eilinen 6. luukku aukesi Katrin Tilkkublogissa ja huominen 8. luukku aukeaa Craft Candidate -blogissa. Instagramissa postauksia voi seurata ja tägätä hashtagilla #kässäjoulukalenteri2021 Kaikki joulukalenteripostaukset löytyvät Käsityöblogien Facebook -ryhmästä sekä linkitän postaukset myös blogini postaukseen "Käsityöblogien joulukalenteri 2021"

joulu tonttulakki tähtikangas

Kesähelteillä tonttulakkeja 


Kesälomalla minua puri ompelukärpänen, josta kerroinkin blogissakin. Nämä tonttulakit syntyivät heinäkuisina hellepäivinä, kun ainoastaan ajatus evänkään liikauttamisesta sai hikikarpalot otsalle ;D Ajatus talvesta ja joulusta viilensi ainakin ajatuksen tasolla :D 

Löysin tähtikankaan Eurokankaan palalaarista ja se kutsui ompelemaan siitä tonttulakkeja. Löysin sopivan ohjeen Kodin Kuvalehden sivuilta. Ohje on Suuresta Käsityöstä ja ohjeella voi tehdä 4 eri kokoista lakkia; lapsille 100/100 cm, 120/130cm ja 150cm sekä aikuisen kokoisen. Valkoisia tiukuja minulla oli hankittuna valmiina, tupsut ostin Tampereella sijaitsevasta Nurjasta. Tupsuissa on pieni kumilenkki, jolla tupsu kiinnitetään pipoon esim. napin avulla. Näin tupsu on helposti irroitettavissa jos pipon haluaa pestä. Tupsuja on kahta kokoa ja eri värisävyjä. 

Tonttulakkien kaavat ja ohje oli riittävän simppeli, että tällainen ompeluamatöörikin sai valmista aikaiseksi. 

käsityöblogien joulukalenteri

tonttulakkeja tupsuilla

joululahja tonttulakki lapselle aikuiselle

Aiempien vuosien luukut Käsityöblogien joulukalenterissa:


käsityöblogien joulukalenteri 2021


Käsityöblogien joulukalenteri 2021 - linkit kaikkiin postauksiin

sunnuntai 5. joulukuuta 2021


Käsityöblogien joulukalenteri 2021 on auennut! Käsintehtyä ja kaunista -blogin vuoro on ylihuomenna tiistaina, 7.12. Löydät Instagramista postaukset hashtagilla #kässäjoulukalenteri2021

Tässä kaikki tänä vuonna joulukalenteriin osallistuvat blogit:

1.12. Katrin TilkkublogiSöpö Nyssykkä karkkien tarjoiluun ja lahjapaketiksi -ohje

2.12. Silmukoiden kertomaa - Jouluneuleita pienille ja vähän isommille

3.12. Värikäs kädenjälki - 5x ihanat jouluiset korut kuivatuista hedelmän viipaleista

4.12. KäsintehtyäSöpöt pikkutontut

5.12. KangaskorjaamollaTonttu Kuuraparta ja miten kierreraita neulotaan

6.12. Katrin Tilkkublogi - Kankaan kuviointi kloriitilla: Maalaa lumihiutaleita farkkuun (ohje)

7.12. Käsintehtyä ja kaunista - Tonttulakkeja tähtikuosilla

8.12. Craft Candidate - Nollaig joulusukat

9.12. Kototeko - Hyasinttijoulupallo

10.12. Sormustin - Joulupallo -tuunaus kangastilkuilla

11.12. Pygmin koukussa - Jouluiset tähtikorvikset

12.12. Madam B.C - Vuosipallo 2021

13.12.  Hääräämö - Silmukoiden luominen lappilaisittain

14.12. Garnknuten

15.12. Tilkkureppu - Lasi- ja mukialuset

16.12. Knitgrammer - Neulottu tonttulakki vauvalle ja taaperolle

17.12. Marle tekee - kankainen kässäpussukka

18.12. Jonnan koukkuja - virkattu jouluinen pöytäliina ja isoäidinneliö - lasinaluset

19.12. Villananna - tonttupipo koriste pahvirinkuloista

20.12. Punatukka ja kaksi karhua - tonttumuistamisia - tuunatut tulitikut ja lasimagneetit

21.12. Kikiliakii neuloo - Lumiukko kaulaliina

22.12. Rosannaofmay - Christmas critters - neulotut eläinystävät

23.12. Pikku Akan Tilkkuvakka - Paperipalloja kuuseen suodatinpaperista

24.12. Katrin Tilkkublogi - helppoa ja nopeaa kirjontaa etupistoilla



Ruusuja kuvailemassa

torstai 23. syyskuuta 2021

 

ruusuja arboretum tampere

Hatanpään Arboretumissa

Pitkästä aikaa postaus! Kävin heinäkuussa kuvailemassa Tampereen Arboretumissa Hatanpäällä. Tässä muutama otos, olkaatten hyvät!



ruusupensas tampere

tampere nähtävyydet arboretum

Hatanpään

vaaleanpunaisia ruusuja

ruusuja

Hatanpään Arboretum tampere

Katso myös nämä:




Hatanpää


Ompeluvimman täyteinen kesäloma - ompelukoneiden huoltoa ja ompeluinspiraatiota

lauantai 14. elokuuta 2021



ompelu pussukka

Ompeluvimma vei mennessään

Ostin kirppikseltä pari vuotta sitten kivoja trikookankaita, mutta ne jäivät kaapinperukoille, koska en omistanut toimivaa ompelukonetta. Löysin netistä (Veeran Mehukekkerit blogista) kivan ja helpon pipo-ohjeen. Ajattelin viimeinkin ottaa kankaat käyttöön ja hurauttelin liudan pipoja. No, sitten se vähän niinkuin lähti lapasesta. Näin ohjeen söpöistä vauvatumpuista (sellaiset no-can-do-versiot ilman peukaloa) ja sitten löysinkin itseni kangaskaupasta hypistelemässä trikookankaiden paloja ja kohta olinkin ompelemassa vähän tonttulakkeja.. 

Ompelukone-episodia toisensa perään

Itse asiassa ennen kuin pääsin hurauttelemaan ompelukoneella, edelsi sitäkin pieni ompelukoneiden korjausprosessi ;) Ompeluhullutukseni alkoi juhannuksena, jolloin ajattelin hurautella parit pipot anopin koneella. Anopin kone ei kuitenkaan ollut ihan täydessä iskussa vaan sillä oli oma tahto, joka ompeli vaikkei painanut edes poljinta. Stressaavaa, sanoisinko. Pari pipoa sain surauteltua anopin koneella, jonka jälkeen verenpaine nousi liian korkeaksi. 

No, seuraavaa ompelukonetta kehiin - pyysin äidin ompelukonetta lainaksi (jota ei oltu vuosiin käytetty). Pistoke seinään ja varovaista ompelua. Kovin montaa sekuntia ei kulunut kun alkoi haista palaneenkäry. Äkkiä pistoke irti seinästä ja homma seis. Samoihin aikoihin entinen naapurini kertoi, että voisi luopua omasta ompelukoneestaan, tosin sekin kone kaipasi huoltoa. 

No, äidin ompelukone ja naapurilta saatu kone huoltoon, jotka saapuivat huollettuina vielä samalla viikolla. (Anopin kone päätettiin huoltaa myöskin kuntoon syntymäpäivälahjana samaisessa liikkeessä Tampereella.) Siitä se ajatus sitten lähti. 



pelargonia

pussukka kukkakuosi

Ompeluksia: pussukka, verhot ja setti vauvalle

Esittelen tässä postauksessa muutamat ompelukset (osaa en voi esitellä vähään aikaan, koska ne ovat menossa pukin konttiin ;P) Ompelin pienen pussukan kankaasta, jonka ostin kirppikseltä. Päätin harjoitella vetoketjun ompelua vuosien tauon jälkeen. Kyseessä oli koristeellinen vetoketju, joka ei ehkä päässyt parhaimpiin oikeuksiinsa tässä tapauksessa. Löysin pussukkaan ohjeen Jujunan blogista.

Ompelin verhot kummilapselleni ja hänen sisarelleen hieman etukäteen synttärilahjana. Molemmat täyttävät vuosia syksyllä. Löysin ihanan pandakuosin Eurokankaan palalaarista ja sille tuli hintaa muitaakseni 17€. Kankaasta riitti kahteen verhoon, rusetteihin ja viirinauhaan (jonka esittelen myöhemmin). (Kuvissa esiintyvän viirinauhan olen virkannut joskus aiemmin, jonka löysin sattumalta virkkauskätköistäni.) Verhojen alta pilkahtaa myös lasten puinen silityslauta (Ikean vanhaa tuotantoa), johon ompelin uuden päällisen. 

Lisäksi esittelen pipon, rusetin ja tumput, jotka ompelin  eräälle perhetutulle, jotka saivat esikoisensa heinäkuun lopulla. Keltavalkoinen pallokuosi on niitä kankaita, jotka ovat lojuneet kaappien perukoilla ainakin parisen vuotta. Pipoon laitoin vuorikankaaksi beigen ohuemman trikookankaan, jota ostin myöskin Eurokankaan palalaarista. Beige kangas oli ihanan pehmeää, joten se sopii vauvalle mainiosti. Löysin ohjeen vauvan lapasiin Mun Taipale -blogista. Joku kuitenkin kysyy, niin olen ostanut pampuloissa käytettävät hiuslenkit Nappikauppa Punahilkasta. Rusetteihin löysin ohjeen Sormustin -blogista.

Olen virkannut harmaan maton (joka vilahtaa tämänkin postauksen kuvissa) Lankavan Pikkumatto -ohjeella ja minun on pitänyt esitellä matto blogissa jo pitkään. Virkkasin maton ontelokuteesta, jota en olekaan juurikaan käyttänyt. Matto on vilahdellut Instagram stooryissa välillä. Tällä hetkellä matto on parvekkeen oven edustalla. 

Loput ompeluksista esittelen blogissa myöhemmin :)


kukkakuosi


virkattu viirinauha lasten verhot silityslauta



pikkumatto lankava rusetti

pandakuosi lankava matto

setti vauvalle pipo tumput


Haralanharjun näkötorni Kangasalla

lauantai 7. elokuuta 2021

 


Haralanharjun näkötorni


Toukokuussa kiipesin Haralanharjun näkötorniin ihailemaan upeita maisemia. Haralanharjun näkötorni sijaitsee Kangasalla, Suinulassa. Haralanharju ei geologisesti itse asiassa ole harju vaan männikköinen kallioharjanne. Nykyinen näkötorni ei ole ensimmäinen, sillä alkuperäinen rakennettiin vuonna 1895, mutta tulipalo tuhosi sen vuonna 1922. Seuraava näkötorni rakennettiin 1932, joka sekin tuhoutui tulipalossa, vuonna 2007. Nykyinen torni on otettu käyttöön vuonna 2009. 

Haralanharjun näkötornin pihapiirissä on Topeliuksen kunniaksi pystytetty muistomerkki, sillä Topelius inspiroitui Haralanharjun tarjoamista näköaloista niin, että kirjoitti runon Kesäpäivä Kangasalla (v. 1853), jonka Gabriel Linsén sävelsi runoksi 1864. Laulu nimitettiin Pirkanmaan maakuntalauluksi vuonna 1995. 




Toukokuinen ilta 


En ollut koskaan aiemmin vieraillut Haralanharjun näkötornissa, vaikka olin monta kertaa miettinyt revontulien bongaamista kyseisellä paikalla. Saavuttuamme alkuillasta paikalle, tornilla oli hiljaista. Kiipesimme torniin ihailemaan maisemia. Sää suosi meitä. Jonkin aikaa kuvattuamme maisemia tornista, laskeuduimme alas ja siirryimme istuskelemaan viereisen näyttämön penkeille syömään eväitä. Paikalle oli tuota ennen saapunut muitakin torniin pyrkijöitä. Vietimme alueella aikaa hyvän tovin ja päätimme kiivetä vielä uudelleen torniin katsomaan auringonlaskua. 









MIKÄ? Haralanharjun näkötorni
MISSÄ? Haralanharjuntie 142, 36120 Kangasala
MITEN? Siitamantien varressa on Vanhatien bussipysäkki, jossa pysähtyy Tampereelta tullessa bussi numero 28. Pysäkiltä on n. 1,5km kävelymatka näkötornille. Kangasalan suunnasta tornille pääsee bussilla numero 46. Bussit kulkevat lähinnä aamuisin ja iltapäivisin. Tarkista ajankohtainen aikataulu: reittiopas.tampere.fi 
MUUTA: Näkötornin yhteydessä on kahvila. Näkötorni on avoinna ympäri vuoden.




Pikku-Ahvenisto - jääkauden jälkiä, Ylöjärven ensimmäinen urheilukenttä ja luonnonkivipengerrykset

sunnuntai 16. toukokuuta 2021

Ahvenisto Ylöjärvi luontopolku järvi

Pikku-Ahvenisto - vain kivenheiton päässä Elovainiolta

Olen retkeillyt paljon Pirkanmaan retkikohteissa, pääsääntöisesti Tampereella, Nokialla, Kangasalla sekä Pirkkalassa. Sain joskus vinkin Ylöjärven Pikku-Ahvenistosta, joka sijaitsee hyvin lähellä Ylöjärven Elovainiota. 

Pikku-Ahvenistolla on 1,5 km luontopolku, jonka varrella on opastetauluja, jotka kertovat alueen luonnosta. Pikku-Ahveniston alueella on myös huvila, joka toimii nykyään juhlatalona. Vastakkaisella puolella järveä on laavu. Alueen ainoa hieman (ainakin itseäni) kuumottava asia on alueella esiintyvät kyykäärmeet sekä vaskitsat. Omalla reissullani en kumpiinkaan törmännyt (onneksi!), mutta katselin melko tarkasti mihin astun.

historian havinaa Antti Penjami Mäkikylä

luonnonkivipengerrys Mäkikylä Ahvenisto


Syksyinen retki

Tein retken syyskuun lopulla 2020, jolloin ruska alkoi vähitellen hiipiä puiden lehtiin, mutta hyviä retkisäitä riitti vielä. Ajoin Ahvenistolle Soppeentien kautta, kääntyen oikealle Hopeatielle. Auton jätin Hopeatien ja Kultatien risteyksessä olevalle pienelle hiekkaparkkipaikalle. Lähdin kävelemään Kultatietä pitkin. Alue oli minulle ennestään tuntematonta, joten kun polut haarautuivat, varmistin Karttaselain -sovelluksesta, mistä suunnasta löydän järvelle.

Lähdin kulkemaan mäkeä alas niityn poikki ja huomasin mäen alaosassa laavun, jolla oli retkeilijöitä nauttimassa eväitä. Lähdin kiertämään järveä myötäpäivään. Sää oli sopivan lämmin ja aurinkoinen. Jonkin aikaa käveltyäni kuulin takaani jännää hurinaa ja hetken kuluttua minut ohitti kaksi fat bike -pyöräilijää. 

Saavuttuani järven toiseen päähän näin talon ja pihan. Mietin jonkin aikaa, olinko saapunut jonkun yksityisalueelle ja tarkistin jälleen karttaa. Näin piha-alueella naisen lapsineen ja tiedustelin häneltäkin alueesta, mutta hänkin oli ensimmäistä kertaa Pikku-Ahvenistolla. Nainen vinkkasi minulle kentästä, joka oli kukkulan laella (ja joka myöhemmin paljastui Ylöjärven ensimmäiseksi kentäksi). Kiipesin kukkulan/mäen päälle upeita kiviportaita ja ihailin upeita luonnonkivipengerryksiä. 

Jatkoin matkaa piha-alueen poikki ja tulin vähän ajan päästä portaiden luo. Päätin nauttia evääni portaiden juurella olevalla pienellä kivikkoisella rannalla. Järvenrannassa tuuli jo melko viileästi, mutta luontopolulla lämpötila oli oikein mukava.

Pidettyäni evästauon, jatkoin matkaa kohti laavua, jolla näytti edelleen olevan muita retkeilijöitä. Retki oli kiva ja haluan ehdottomasti palata alueelle uudelleen!

huvila juhlatila Ahvenisto


Antti Penjami Mäkikylä - agronomi ja metsänhoitaja


Antti Penjami Mäkikylä osti 1904-1905 vuodenvaihteessa Pikku-Ahveniston sekä sitä ympäröivät maa-alueet. Mäkikylä oli metsänhoitaja, agronomi sekä valtion virkatalojen (puustellien) tarkastaja. Päärakennus, jonka suunnitteli Paavo Uotila, valmistui 1906. Alueelle rakennettiin myös sauna, luhtirakennus, talli, navetta sekä kivestä holvaamalla rakennettu kellari. Wivi Lönn (joka suunnitellut mm. Tampereen keskuspaloaseman, Pyynikin koulun, Aleksanterin koulun sekä Helsingissä sijaitsevan Ebeneser-talon) teki piirustukset vuonna 1914 valmistuneen päärakennuksen laajennusosaan. 

Pikku-Ahveniston alueella on myös Ylöjärven ensimmäinen kenttä. Mäkikylä kasvatti pihtakuuset itse siemenistä taimiksi ja istutti ne ympäröimään kenttää. Ahvenistolla vieraili Selma ja Antti Mäkikylän nimekkäitä ystäviä, kuten teollisuusneuvos Kustaa Hiekka puolisonsa näyttelijä Elli Tompurin kanssa. 

Antti Penjami Mäkikylä sai surmansa huhtikuussa 1918 sisällissodan jälkiselvittelyissä vain 44-vuotiaana. Pikku-Ahvenisto säilyi Mäkikylän suvussa vuoteen 1968 asti, jolloin Ylöjärven kaupunki osti puolet tilasta ja vuonna 1986 loputkin. Mäkikylien ajalta on edelleen olemassa mm. "huvila", jota käytetään nykyään juhlatilana.

luonnonkivirappuset Ylöjärven kenttä

järvi jääkauden merkit Ahvenisto



Pikku-Ahveniston luonto


Pikku-Ahveniston järvi on syvimmillään 25m syvä suppajärvi, joka on syntynyt kun mannerjäätikön sulamisvedet kasasivat jään railoihin maa-aineksia  ja niiden sisään jäi myös jäälohkareita. Vedenlaatu järvessä on hyvää, joskin hapanta. Ahveniston harjualue kuuluu laajaan saumamuodostelmaan, joka ulottuu Koskelta ja Kangasalta aina Ikaalisiin asti. Harjulla näkyy siellä täällä aaltojen kasaama muinaisranta. 

linnunpönttö

laavu Ahvenisto puuvaja


Pikku-Ahvenisto

Mikä? Pikku- Ahvenisto

Mitä? 1,5 km luontopolku 

Missä? Ylöjärvellä, lähellä Elovainiota

Miten? Tampereen keskustasta noin tunti pyörällä (kannattaa seurata seudullista pääreittiä numero 10 ja sitten Soppeentie-Kolmenkulmantie-Koukkujärventie-Pikkuahvenistontie). Julkisilla Ylöjärven keskustasta tarvitsee kävellä n. 3 km yhteen suuntaan. Bussi numero 80 kulkee säännöllisesti myös viikonloppuisin Tampereen ja Ylöjärven keskustan välillä. Sujuvin reitti ja aikataulut kannattaa tarkistaa Nyssen Reittioppaasta 

Jälki-palvelusta löytyy karttapalvelu pyöräilyn harrastajille, esimerkiksi Nokian aseman suunnalta saattaa löytyä mielenkiintoisia maastopyöräreittejä Pikku-Ahvenistolle.

Parkkipaikka joko Pikku-Ahvenistontie 64 (mäen päällä oleva vanha urheilukenttä, portti voi olla kiinni) tai Kultatie 31 (n. 300 m Hopeatieltä Kultatien vasemmalla puolella)

Pikku-Ahvenisto järvi ruska


Linkkivinkkejä + lähdetiedot

Pikku-Ahveniston historiaa

Pikku-Ahveniston juhlatila

Ylöjärvi Retkelle -palvelu

Ylöjärvi Retkelle -palvelu: Pikku-Ahvenisto



CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan