Slider

Saariston rengastie: Iniö ja Kustavi

tiistai 27. helmikuuta 2018


iniön kirkko

Saariston Rengastie -saaga saa viimein jatkoa! Reissumme aiemmat kohteet olivat Parainen ja Nauvo sekä Korppoo ja Houtskari.

Iniö

Iniö on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja oli osa Länsi-Suomen lääniä. Kunta oli kaksikielinen, 70 prosentilla sen asukkaista oli äidinkielenään ruotsi ja 30 prosentilla suomi. Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi, jonka nimi vuoden 2012 alussa muutettiin Paraisiksi.

Iniön naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Brändö, Houtskari, Korppoo, Kustavi, Taivassalo ja Velkua. Kunnassa oli vuoden 2008 lopussa 249 asukasta.

-------------------------------
Iniön on hyvin pieni paikka ja reissullamme poikkesimme vain Iniön kirkolla, jonka jälkeen kävimme Cafe Alppilassa syömässä pientä suolaista ennen kuin lossi lähtisi Kustaviin. Tämä lossiväli oli niitä harvoja välejä, joita jouduimme odottamalla odottamaan. 

sophia wilhelminan kirkko

Sophia Wilhelminan kirkko

Iniön vuosina 1797-1800 rakennettu kirkko vihittiin käyttöön 1801 ja sai vastasyntyneen prinsessan mukaan nimekseen Sophia Wilhelmina. Tulipalo vaurioitti kirkkoa pahasti vuoden 1880 pitkänäperjantaina, ja korjaukset kestivät vuoden verran. Kirkon esineistä mainittakoon kattoon ripustettu votiivilaiva, kolmimastoparkki Maria, sekä erikoinen messinkinen kattokruunu, joka on koottu kahdesta 1600-luvun kruunusta. Kirkon kahta kirkonkelloa soitetaan vielä nykyisinkin käsin.

iniö kirkko

iniö kirkko

iniö

kustavi

Kustaviin päästessämme olimme jälleen takaisin mantereella, joka helpotti kun ei tarvinnut seurata kelloa niin tarkasti, kun saaristossa piti pysyä aikataulussa lossien vuoksi.

Kustavin Käsityökylä

Saapuessamme mantereelle oli jo alkuilta. Ehdimme poiketa kuitenkin vielä Kustavin Käsityökylässä ennen sen sulkeutumista siltä päivältä. Kiertelimme eri rakennuksia ja ihailimme kauniita käsitöitä. Käsityökylässä oli myös pehmoisia lampaita aitauksessa :)

Kustavin Käsityökylästä suuntasimme Turkuun yöksi ja jatkaisimme Turusta seuraavana aamuna reissuamme ennen kotiinpaluuta.

kustavi


Muut Saariston rengastie -postaukset:


kustavi



Tyrvään Pyhän Olavin kirkko - Talkoilla rakennettu

torstai 22. helmikuuta 2018

tyrvään pyhän olavin kirkko

Viime syksynä syyskuussa toimin kisakuskina sukulaislapselle. Kisat pidettiin Sastamalassa. Paluumatkalla koukattiin Tyrvään kirkolle, jossa juuri hääpari oli astellut kirkosta ulos. Tovin odoteltuamme hääväen lähtemistä, kiertelimme katselemassa kirkkoa ja kaunista järvimaisemaa. Valitettavasti emme päässeet kirkkoa ihailemaan sisäpuolelta, sillä se meni juuri kiinni.

tyrvään pyhän olavin kirkko

Tyrvään kirkko


Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko (ruots. S:t Olofs kyrka i Tyrvis) on noin vuosina 1506–1516[1] rakennettu myöhäiskeskiaikainen harmaakivikirkko Tyrväällä Sastamalassa. Se sijaitsee Vanhankirkonniemellä, Rautaveden rannalla Kallialan kylässä.

Suomen keskiaikaisia kirkkoja tutkineen Markus Hiekkasen mukaan kirkko on rakennettu vuosien 1506 ja 1516 välissä. Ajankohdan vahvistavat kirkkorakennuksen piirteiden lisäksi kirjalliset lähteet.
Tyrvään vanha kirkko on myöhäisgotiikan ajalta. Kirkkoja rakennettiin tuolloin Suomessa paljon, noin 50 kappaletta.

Kirkon suunnittelijana pidetään Huittisten mestaria. Kirkon ulkomitat ovat 27,1 m × 14,5 m, eli se on suhteellisen pieni. Muurauksessa käytetyt kivet ovat suuria ja eri kokoisia. Koillis- ja luoteiskulmissa on kulmakivet, jotka ovat tyypillisiä myöhäiskeskiajan Hämeessä, ja niiden oletetaan olleen tyypillisiä tietylle rakennusmestarille. Poikkeuksellista on että ikkunat ovat säilyneet alkuperäisen muotoisina ja kokoisina.

Kirkon päädyissä on poikkeuksellisen runsas koristelu. Satakuntalaisille kivikirkoille tyypillisen koristekomeron porrasfriisi ja valkoiset ruusukkeet on muurattu 1510-luvulla. Kirkon eteläpuolella on asehuone ja pohjoispuolella sakaristo, jonka alla on pieni viinikellari. Alttarin alla on ollut kolme hautahuonetta. Luterilaisen sisustuksen, penkit ja saarnatuolin, kirkko sai 1600-luvun kuluessa.

Vuonna 1851 kirkkoherra Antero Warelius löysi kirkon koillisnurkkauksessa olleesta syvennyksestä Kallialan seurakunnan tilikirjat vuosilta 1469–1524. Kyseessä ovat ilmeisesti ainoat keskiaikaa koskevat Suomesta löydetyt tilikirjat ja ne on talletettu Valtionarkistoon. Warelius sai kyseisistä tilikirjoista paljon arvokkaita tietoja vuonna 1853 julkaisemaansa Tyrvään pitäjänkertomukseen.

tyrvään pyhän olavin kirkko

tyrvään pyhän olavin kirkko

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon vaiheita vuosilukuina:

1506-1516 kirkko rakennettiin
1518 piispa Arvid Kurki tarkasti Tyrvään seurakunnan, ja kirkko saatettiin vihkiä samalla matkalla.
1600 luvun alkupuolella kirkossa oli tulipalo.

1855 Vammaskosken partaalle valmistui uusi kaksikerroksinen kirkkorakennus, jolloin Tyrvään Pyhän Olavin kirkon säännöllinen käyttö ja kaikki korjaus- ja uudistustyöt lopetettiin ja se jäi autiokirkoksi. Kirkon vanha sisustus säilyi siten yli 100 vuotta muuttumattomana.

1960 -luvulla kirkkoa korjattiin. Vuosina 1964–1965 tehdyn kirkon perustusten vahvistamisen yhteydessä löydettiin kirkon lattian alta useita vanhoja solkia ja soljen palasia, erilaisia koriste-esineitä sekä yli 700 tunnistettua rahaa vuosien 1363 ja 1921 väliseltä ajalta. Pääosa rahoista oli Ruotsin vallan aikaisia, parikymmentä Venäjän vallan ajalta sekä muutama tanskalainen ja anglosaksilainen raha. Kansallismuseo tutki ja luetteloi kaikki korjauksen aikana löydetyt esineet.

1970 -luvulla Kirkko otettiin uudelleen käyttöön, jonka jälkeen siitä tuli suosittu vihkikirkko. 
1995-1997 Katto korjattiin talkoilla.
31.8.1997 Juhlittiin haapapaanuista tehdyn eteläisen lappeen, asehuoneen ja sakariston katon valmistumista.

21.9.1997 tuhopolttaja raunioitti kirkon. Kirkon ainutlaatuinen 1700-luvun sisustus tuhoutui täysin. Kirkossa olleet harvinainen barokkisaarnastuoli, alttariseinän triumfikrusifiksi, puiset penkkikorttelit ja lehterien peileissä olleet Andreas Löfmarkin 1780 maalaamat Kristuksen kärsimystä esittävät kuvat ja kuoritilassa olleet luomiskertomukseen ja paratiisiin liittyvät maalaukset sekä muutkin palavat osat paloivat. Vain kivi- ja tiilirakenteet säilyivät käyttökelpoisina. Kirkkoa oli aiottu ehdottaa Unescon maailmanperintökohteeksi.

1997-2003 kirkko jälleenrakennettiin. Kirkon jälleenrakennukseen osallistui 1200 talkoolaista. 
3.8.2003 Turun piispa Ilkka Kantola vihki kirkon uudelleen käyttöön.
2005 kesällä 2005 kirkkomaalausten työt aloitettiin, jolloin kirkko suljettiin yleisöltä.
15.8. 2009 Maalaustöiden valmistuttua kirkko avattiin uudestaan käyttöön.


tyrvään pyhän olavin kirkko

tyrvään pyhän olavin kirkko

Nyt hieman perehdyttyäni kirkon eri vaiheisiin, en olisi uskonut millaisen historian kirkko on läpikäynyt olemassaolonsa aikana. Upea kirkko upeassa maisemassa!

tyrvään pyhän olavin kirkko

tyrvään pyhän olavin kirkko




rautavesi sastamala

tyrvään pyhän olavin kirkko

MITÄ? Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
MISSÄ? Sastamalassa
MILLOIN? Tyrvään Pyhä Olavi on avoinna ja opas paikalla 27.5.–31.8.2018 su–pe klo 11–17 sekä syyskuussa sunnuntaisin klo 11–17. Aukiolopäivinä klo 12 ja 14 järjestetään säännöllinen opastus Tyrvään Pyhän Olavin historiasta ja kirkon taiteesta. Lauantaisin Pyhän Olavin kirkko on avoinna vain ennalta varatuille ryhmille klo 12 asti. Iltapäivät on varattu kirkollisille toimituksille.
MITEN? Omalla autolla kulkeville kirkon vieressä on parkkialue.

MITÄ MUUTA? Sastamalasta löytyy muutakin, mm. Herra Hakkaraisen talo, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, Sastamalan Pyhän Marian kirkko.




Ystävänpäivänä

torstai 15. helmikuuta 2018



Ehdin jo eilen painaa julkaise -nappia, mutta Blogger päätti toisin. Kaikki kirjoittamani teksti päätyi bittiavaruuteen ja illalla silmät ristissä ei vain ollut voimia aloittaa kirjoittamista alusta. Koitetaanpa nyt siis uudestaan ;)


Ystävänpäivän historiaa


"Ystävänpäivä on mahdollisesti saanut alkunsa antiikin Rooman Lupercalia-juhlasta, jota vietettiin 15. helmikuuta. Juhlalla kunnioitettiin Junoa, roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta, sekä Pania, luonnon jumalaa. Nuoret miehet kokoontuivat Palatinus-kukkulalla olevaan luolaan ja uhrasivat vuohia ja koiran. Juhlan jälkeen nuoret miehet kulkivat ympäriinsä vuohennahkoihin pukeutuneina ja läiskivät vastaantulijoita vuohennahkaisilla remmeillä. Sen uskottiin lisäävän hedelmällisyyttä.

Kristityt yrittivät lopettaa tämän juhlan 400-luvun lopussa. Siihen kuuluneita perinnäistapoja siirtyi kuitenkin edellisenä päivänä vietettyyn pyhän Valentinuksen päivään. Kristityillä juhla on ollut kahden Valentinus-nimisen kristityn pyhimyksen päivä, mutta ei tiedetä tarkkaan kumpaa Valentinusta on tarkoitettu. Toinen näistä henkilöistä oli roomalainen pappi ja toinen Ternin piispa. Päivä omistettiin Valentinukselle vuonna 350, ja nykyäänkin se on myös Valentinin nimipäivä.

Valentinuksen päivän romanttiseen rakkauteen liittyvillä tavoilla ja uskomuksilla on pitkä historia etenkin Englannissa ja Ranskassa, jossa vietettiin jo 1300-luvulla ystävänpäivän juhlia ja rusettiluistelun kaltaisia lemmenarpajaisia. Viralliseksi juhlapäiväksi Valentinuksen päivä julistettiin Englannissa vuonna 1537. Etelä-Euroopassa arvellaan, että linnut valitsevat itselleen parin juuri Valentinuksen päivänä.

Vasta 1800-luvun alussa Valentinuksen perinne siirtyi Atlantin yli Yhdysvaltoihin. Siitä kasvoi nopeasti suuri kansanjuhla kortteineen ja lahjoineen. Samaan aikaan päivän vietto oli jo unohtunut monissa Euroopan maissa. Yhdysvalloissa on muun muassa tytöillä sellaisia uskomuksia, että ensimmäinen mies, joka kävelee heitä vastaan ystävänpäivänä, on Valentine, eli se heidän oikeansa. Lisäksi uskotaan, että ystävänpäivänä omenan halkaiseminen ja siementen lukumäärän laskeminen todistaa sen, kuinka monta lasta kyseinen tyttö saa. Yhdysvalloissa rusettiluistelu kuuluu ystävänpäivän perinteisiin." (lähde)


Ystävät isolla yyllä


Omat ystäväni asuvat ympäri Suomea, joidenkin kanssa pidetään yhteyttä lähes päivittäin, joidenkin kanssa tavataan harvemmin. Yhteistä kaikille ystävilleni on se, että juttumme jatkuu aina siitä, mihin on edellisellä kerralla jääty. Elämääni on löytynyt upeita, kannustavia ja luotettavia ystäviä, joille en epäröi soittaa silloinkaan, kun elämä tarjoilee sitruunoita.

Olen hurjan kiitollinen kaikista ystävistäni, sillä ilman heitä elämäni olisi tyhjää. Eräs ystäväni viettää maaliskuussa kolmekymppisiään, yhden ystävän kanssa ollaan tunnetu jo 25 vuotta, yhdestä ystäväpariskunnasta tulee pian vanhempia ja yhden ystävän kanssa lähdetään kesällä taas valloittamaan Suomea.

KIITOS kaikille ystävilleni, että olette olemassa. Teette elämästä elämisen arvoista


Blogisisaret - blogimaailman ystävät

Olen aiemminkin kertonut, että kuulun pieneen ja tiiviseen blogiyhteisöön, joka kantaa nimeä Blogisisaret. Yhteisömme täyttää kohta jo vuoden, vaikka tuntuu, että olisimme olleet olemassa jo paljon kauemmin! Olemme järjestäneet erilaisia blogijuttuja, kuten Tervetuloa syksy ja Tervetuloa talvi -teemaisen postaussarjan, tavanneet miitissä Tampereella ja monenlaista muuta. Parasta yhteisössä  on se, että sieltä saa aina vertaistukea ja apua sekä yhteisö on täynnä inspiroivia tyyppejä.

Ystävänpäivän kunniaksi Kuiskauksia -blogin Niina sai idean lähettää toisillemme ystävänpäiväkortit. Minä sain kunnian lähettää Emilialle Turkooseja unelmia -blogista ja puolestani sain kortin Mitäs meille...? -blogin Lauralta. Oli jännittävää suunnitella korttia ja miettiä, millaisen askartelisin :)

Muut blogisisaret, jotka osallistuivat tähän ystävänpäivän korttien lähettämiseen löytyvät alta:




Sinisävyinen vaunulelu

maanantai 12. helmikuuta 2018

virkattu vaunulelu norsu

Ihanaa, kun valonmäärä kasvaa joka päivä! Valokuvaus helpottuu koko ajan. Työn alla on viime aikoina ollut virkattuja norsuja, sillä kevät tuntuu olevan vauvojen ruuhka-aikaa :) Tämä vaunulelu on ensimmäinen, jossa esiintyy sininen norsu - sitä varten piti hurautella taas toiselle puolelle kaupunkia ostamaan Essentials cottonia - ja ehkä vähän jotain muitakin lankoja, olihan kyseisessä liikkeessä -30% alennukset :D

virkattu norsu vaunulelu

virkattu vaunulelu

Näihin virkattuihin norsuihin löydät ohjeen blogistani: Norsu vaunulelu -postauksesta. Ohje ei ole minun omani, vaan käännös ruotsinkielisestä, johon löytyy linkki ko. postauksesta.

Muita virkattuja norsuleluja löytyy blogistani myöskin:


virkattu norsu

virkattu norsu

PS: Blogini on linkattu Fab Art DIY -sivustolle!

virkattu norsu



Hatanpään kartanolla

lauantai 10. helmikuuta 2018

hatanpään kartano

Lunta on vielä runsaasti maassa, toivottavasti vielä ainakin pari kuukautta - nyt kuitenkin palataan viime vuoden lokakuuhun, jolloin maan täyttivät eri väriset syksyn lehdet. Tuolloin pääsin vierailemaan ensimmäistä kertaa Hatanpään kartanoon, joka oli juuri kokenut mittavan remontin. 

Hatanpään kartanolla

Uusi Päivä-sarjassa näytettiin kauan sitten kohtaus, jossa Marika Ruuskanen astelee portaita ylöspäin hääpuvussa vieraiden jo odotellessa ylätasanteella ja Tero Kuusla katsoo vaimonsa lähestymistä odottavana. Mietin jo tuolloin, missä kyseinen kohtaus on kuvattu - nyt tiedän - Hatanpään kartanossa Tampereella. Kyseisiin häätunnelmiin pääsee Vihreiden valojen - Hyvää ja kaunista -version musavideosta.

hatanpään kartano
Hatanpään kartano puutarhan puolelta.

hatanpään kartano

Hatanpään kartano sijaitsee nimensäkin mukaisesti Hatanpäällä. aivan Pyhäjärven tuntumassa. Hatanpään kartano on valmistunut vuonna 1885. Kartanoa ympäröi puisto ja Arboretumin kasvitieteellinen puutarha.

hatanpään kartano


kartano

Hatanpään kartanon historia

Hatanpään kartano syntyi, kun Hatanpään niemen alueella sijainneet kolme taloa yhdistettiin kartanoksi 1690-luvulla. Kartanon maanviljely kehittyi erityisesti Hans Henrik Boijen (1716–1781) kaudella vuosina 1756–1778. Boije otti käyttöön uusia viljelymenetelmiä ja lajikkeita: hän oli muun muassa yksi ensimmäisistä, jotka alkoivat kasvattaa perunaa myyntiin. Boije perusti läheiseen Otavalan kylään kehruukoulun vuonna 1757 pellavan kehruutaidon edistämiseksi.

Boije perusti kartanon ympärille englantilaistyylisen puiston, jota hoiti jopa 30 puutarharenkiä. Boije kokeili myös valkomulperipuiden kasvatusta kasvihuoneissa. Näiden puiden lehdistä olisi saatu ravintoa mulperiperhosen toukille, ja Boije haaveilikin oman silkintuotannon aloittamisesta mahdollisesti läheisen Kaarilan kartanon omistaneen Turun akatemian professorin Pehr Adrian Gaddin innostamana.

Ruotsin kuningas Kustaa III oli Suomen-matkallaan vuonna 1775 kartanossa Boijen vieraana ja antoi tällöin määräyksen kaupungin perustamisesta läheisen Tammerkosken rannalle. Boije oli ollut mukana kaupungin perustamista suunnitelleessa komiteassa ja suositellut tällöin kaupungin perustamista omistamansa Tammerkosken kartanon maille. Boije myikin Tammerkosken kartanon kruunulle 1777 tulevan kaupungin alueeksi. Pian tämän jälkeen Boije myi myös Hatanpään kartanon kruununvouti Gabriel Ahlmanille 1778 siirtyessään Helsinkiin Hämeen ja Uudenmaan läänin maaherraksi. Ahlman harjoitti tilalla perinteistä maanviljelyä. Muun muassa viljeltiin ruista, vehnää, ohraa, kauraa ja hernettä sekä lisäksi sekaviljaa.

Boijen perustamasta kartanon puistosta ovat säilyneet puiston lehmusrivistöt, päärakennuksen pohjoispuolella oleva koivukuja eli "Kuninkaankuja" sekä "Hattu" ja "Myssy" -nimiset kuuset (kuusien nimet viitannevat Ruotsissa 1700-luvulla toimineisiin hattu- ja myssypuolueisiin).

Ahlmanin jälkeen tila siirtyi ruukinpatruuna L. G. Lefrenin haltuun. Lefren omisti Tammerkosken rannalla sijainneen paperitehtaan sekä muitakin teollisuusyrityksiä. Lefrenin kuoleman jälkeen kartanon osti vuonna 1835 laamanni ja ritari Nils Johan Idman, ja kartano pysyi Idman-suvun hallinnassa vuoteen 1913 saakka.

Idmanin kaudella kartanon maanviljelyä ja karjanhoitoa uudistettiin taas voimakkaasti. Kartanossa oli vuonna 1881 peltoa 600 hehtaaria ja laidunta 100 hehtaaria sekä yli 200 lehmää ja noin 60 hevosta. Vuosina 1883–1885 kartanoon rakennettiin uusi kaksikerroksinen arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema kivirakenteinen uusrenessanssityylinen päärakennus sen jälkeen, kun vanha 1700-luvulta peräisin ollut päärakennus oli tuhoutunut tulipalossa juhannuksena 1883. Vuosina 1898–1900 päärakennuksen lähelle valmistui uusgoottilaistyylinen Hatanpään huvila Karl Gustaf Idmanin pojan pankinjohtaja Nils Idmanin yksityisasunnoksi.

Vuonna 1912 paljastunut Idmanin kavallusjuttu vei lainojen takaajana toimineen kartanon omistajan Fredrik Idmanin konkurssiin. Koko 1 459 hehtaarin laajuinen Hatanpään kartano myytiin seuraavana vuonna 2,5 miljoonalla markalla Tampereen kaupungille. Kartanon alue käsitti silloin nykyiset Hatanpään, Viinikan, Nekalan, Koivistonkylän, Rautaharkon, Härmälän, Lakalaivan, Peltolammin, Sarankulman ja Multisillan kaupunginosat.

Kartanon rakennukset otettiin vuonna 1916 sairaalakäyttöön, ja 1930-luvulla kartanon alueelle valmistui arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema Hatanpään sairaala. Kartanon päärakennus oli vuodesta 1970 lähtien Tampereen kaupunginmuseon käytössä. Päärakennukseen vuonna 1994 Haiharan kartanosta muuttanut Nukke- ja pukumuseo toimi kartanossa joulukuuhun 2006 asti, minkä jälkeen museon toiminta on ollut keskeytettynä. (lähde)


hatanpään kartano

hatanpään kartano

Hatanpään kartanon nykyisyys

Kartanorakennus toimii nykyisin juhla-, kokous- ja tapahtumatilana. Palvelusta vastaa Juvenes-Yhtiöt oy. Vuonna 2016 kartanossa aloitettiin julkisivuremontti, jonka kustannusarvio oli noin 1,1 miljoonaa euroa. Remontissa palautettiin julkisivujen värit mahdollisimman lähelle alkuperäisiä sekä puuikkunoiden alkuperäiset ulkopuitteet 1990-luvulla uusittujen tilalle. Lisäksi uusittiin vaurioituneet kipsikoristeet ja rappaukset. Kartano saa samalla uuden julkisivuvalaistuksen. Juvenes-Yhtiöt Oy suoritti sisätiloissa ehostustöitä elo-lokakuussa 2017 ja tilat avattiin uudelleen vuokrauskäyttöön 5.10.2017. Huvilarakennuksessa sijaitsee Tampereen kaupungin puistoyksikön ja ympäristöviraston toimistoja.

Hatanpään kartanon vieressä on Hatanpäänpuisto, jota kutsutaan myös Hatanpään kartanopuistoksi. Hatanpään niemellä, varsinaisen kartanopuiston vieressä, on 1970-luvulta lähtien ollut myös arboretum, puulajipuisto ja ruusutarha. (lähde)


hatanpään kartano

syksyn lehdet

ruusu arboretum

Hatanpään kartanon alue on suosittu hääpotrettien kuvauspaikka. Alue on mielettömän kaunis ja lähistöllä palvelee kesällä kahvilakin. Pokemon villityksen jälkeen alueelle on pesiytynyt Pokemonien jahtaajien yhdyskunta, mutta heistäkin pääsee eroon siirtymällä hieman sivummalle :) Oma toiveeni olisi päästä tutustumaan vielä joku päivä Villa Idmaniin eli Hatanpään huvilaan, joka sekin vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja valokuvaukselliselta!

Jos olet kesällä tulossa Tampereelle, suosittelen ehdottomasti vierailua kartanoalueella! Paikalle pääsee autolla ihan viereen ja parkkitilaakin löytyy hieman. Lisäksi busseja kulkee Hatanpään valtatietä, josta on kävelyä vielä n. 500m kartanolle. Ainakin bussit 1, 21, 26, 11 ja 14 kulkevat valtatietä pitkin.

ruusut arboretum

arboretum

syksyn lehdet


Onko Hatanpään kartano sinulle tuttu? Oletko käynyt tuoksuttamassa Arboretumin kauniita ruusuja?

villa idman hatanpään huvila
Villa Idman eli Hatanpään Huvila.


CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan