Slider

Leväluhdan muinaisjäännös Isossakyrössä - pyöräilijälle tarjolla maisemareitti

sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

 

leväluhta isokyrö pelto

Roadtripin viimeinen vierailukohde

Roadtripin viimeiseksi vierailukohteeksi valikoitui allekirjoittaneen pitkään listalla ollut Levänluhta. En muista enää, milloin ja mistä kuulin Levänluhdasta ja sen historiasta, mutta kiinnostukseni heräsi heti. Kesällä 2019 kun vietin muutaman päivän Helsingissä (ja vierailin mm. Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa sekä Vanhankaupunginkoskella) kävin myös Kansallismuseossa, jossa näin Levänluhdasta nostetetut jäänteet vitriinissä.

viljaa kasvaa pellolla

Mikä ihmeen Levänluhta?


Levänluhta on lähde Orismalan kylässä Isossakyrössä. Me emme paikalla nähneet vettä lainkaan, mutta Levänluhta dokumentissa (linkki alempana postauksessa) kerrotaan, että keväällä paikka tulvii punaista vettä. Levänluhdasta on löydetty rautakaudella järveen haudattujen, peräti sadan vainajan jäännökset. Alueella tehtyjen tutkimusten tulokset (mm. lumme- ja sarakasvien sekä vesikirppujen jäänteet) viittaavat siihen, että alueella on ollut vettä laajemmaltikin.

Levänluhdasta löydettyjen ihmisten luut on ajoitettu 300–800-luvulle. Levänluhtaan liittyy paljon spekulaatioita ja sen merkityksestä on tehty erilaisia teorioita. Eräs teoria on, että alue on ollut uhripaikka. Valtaosassa luurangoista ei kuitenkaan löydy väkivallan merkkejä. Yhtenä vaihtoehtona on pidetty, että paikka on kalmisto eli hautausmaa tai joukkohauta, mutta kyseisellä ajanjaksolla ei ole ollut laajempia katastrofeja. 

Suosittelenkin katsomaan Ylen Levänluhta -dokumentin, jos aihe yhtään kiinnostaa. Siinä on aika hyvin tiivistetty Levänluhdan historia sekä alueella tehtyjen tutkimustulokset. 

levänluhdan muinaisjäännös

Miten päästä perille 


Levänluhdan uhrilähde sijaitsee Vaasantien varressa, aivan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rajalla. Alueen vieressä on asutusta, joten kunnioitathan alueella asuvia asukkaita etkä aiheuta häiriötä tai roskaa alueella. Jos saavut paikalle autolla, huomioithan, että pysäköintitilaa on vain parille autolle. Ethän tuki autollasi muiden kulkua. Alueella on mielestäni hyvät opasteet. Jos saavut paikalle julkisen liikenteen avulla, lähin bussipysäkki on nimeltään Orismala th. Bussipysäkiltä on noin kilometrin kävelymatka. Seinäjoen ja Vaasan välillä kulkevat vakiovuorot kulkevat pysäkin ohi arkisin 4-5 kertaa päivässä suuntaansa.

Pyörällä kätevintä on saapua junalla Tervajoen asemalle ja ajaa pyörällä Levänluhdalle. Nopein reitti Tervajoen asemalta on ajaa Tervajoentietä pitkin (tie 18), jolloin reitti on n. 16km. Tien vieressä kulkee jalkakäytävä ja pyörätie.
Jos haluaa kulkea maisemareittiä (joka on hieman pidempi, mutta tarjoaa kivoja näköalapaikkoja ja on pituudeltaan n. 20km) niin Tervajoen asemalta kannattaa suunnata kohti Tervajoentietä ja Tervajoensiltaa, jolle voi pysähtyä ihailemaan Kyrönjokea. Siltaa ennen on myös pari huoltoasemaa.

Sillalta matka kääntyy oikealle Rinteentielle, joka kulkee aivan joen vierustaa. Vähän matkan päästä tie yhdistyy tielle 7200. Tietä ajetaan n. 4km, jonka jälkeen oikealla on Palhojaistensilta ja Myllykoski. Tietä 7200 jatketaan eteenpäin aina Kyrööntielle asti, jolloin tullaan jälleen sillan kohdalle, jolta voi ihailla Reinilänkoskea. Joen toisella puolella on myös Isonkyrön vanha kirkko sekä Napuen taistelun muistomerkki. Jatkaessa tietä 7200 eteenpäin vastaan tulee Perttilän riippusilta, jonka läheisyydessä sijaitsee myös Kyrö Distillery. 

Perttilän riippusillan jälkeen (tietä 7200 pitkin) jatketaan vähäsen matkaa ja tullaan Akkaansillantielle eli Ylipäänsillalle, josta siirrytään sillan toiselle puolelle tielle 7026 (Orismalantie) ja jolta käännytään Leväluhdantielle. 

Vaihtoehtoisesti pyöräilijänä voisi matkustaa junalla Seinäjoelle ja pyöräillä tietä nro 18 pitkin, jolloin matkaa kertyisi rapiat 30 km. 


levänluhdan aidattu alue isokyrö

levänluhta keskellä peltoa

Pienen metsäalueen läpi pelto-aukealle


Jätämme auton paikalla jo ennestään olevan auton viereen. Tila on ahdas. Pian toisen auton matkustajat palaavat ja lähtevät. Nousemme autosta ja lähdemme polkua pitkin, edessä on hieman nousua. Pienen metsäalueen läpi kuljettuamme parin sadan metsin matkan saavumme metsänreunaan, jossa on kyltti, joka kertoo Levänluhdan historiasta. 

Lähdemme kävelemään pitkin kahden pellon väliin jäettyä kaistaletta, jonka maahan on tallutunut polku. Näemme edessämme muutaman puun varjostaman alueen, joka on aidattu. Portti on auki. Kun saavumme Levänluhdalle, paikalla ei ole muita. 

Paikalla olevassa kyltissä lukee teksti: "Leväluhdan uhrilähde suokalmisto vv.500-600

Tästä lähteestä on löydetty runsaasti eri ikäisten ihmisten luita joukossa 9 koossa pysynyttä pääkalloa. Vainajat ovat olleet hentorakenteisia n. 150 cm pituisia kaunismuotoista kansaa. Lähteestä on myös löydetty käärmekoristeinen solki, hopeinen kaularengas, rannerenkaita ja pronssikattila. Oletetaan, että täällä oli silloin Kalevalan Pohjola ja lähdettä käytettiin louhen orjiensuokalmistona. Mainitaanhan Pohjolan olleen ”miesten syöjä sijaurosten upottaja”.

Minun junani on lähdössä piakkoin Seinäjoelta kohti Tamperetta, joten emme viivy Levänluhdalla kovin pitkään. Palaamme autolle ja suuntaamme kohti Seinäjokea. Roadtrip on tullut päätökseensä. Näimme ja koimme tälläkin reissulla paljon mahtavia asioita ja ne tallettuvat iäksi muistoihin. 

PS. Isoonkyröön on palattava takaisin uudestaankin, sillä niin monta siltaa jäi näkemättä osittain aikataulusyiden vuoksi!

levänluhta nurmikkoa


levänluhdan kyltti

leväluhta salainen kalmisto

Leväluhtaan liittyviä uutisia


levänluhta isokyrö

Kaikki roadtrip 2020 aikaisemmat postaukset


Vanhan Vaasan raunioilla

sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

 

vanha vaasa pyhän marian kirkko
Pyhän Marian kirkon rauniot

Kohti Vanhaa Vaasaa

Roadtrippimme kolmas ja viimeinen päivä alkoi vierailulla Saltkaretin näköalatornilla, josta matka jatkui Raippaluodon sillan kautta kohti Vanhan Vaasan raunioita. Vanha Vaasa sijaitsee nykyiseen Vaasan keskustaan nähden kaakkoissuunnassa, ihan lähellä Vaasan sairaalaa.  Lähestyessämme aluetta havaitsimme, että raunioita ympäröi työmaa-aidat. Luinkin jälkikäteen, että alueen rauniot olivat joutuneet ilkivallan kohteeksi, joka on yksi syy siihen, että Pyhän Marian kirkon raunioilla on sortumavaara.



vanha vaasa

Vanhan Vaasan historiaa


Paikalle, joka nykyään tunnetaan Vanhana Vaasana rakennettiin Korsholman linnaa 1370-luvulla. Kaarle XI perusti paikalle Vaasa -nimisen kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli merkittävä satama- ja kauppapaikka. Isonvihan aikana 1700-1712 kaupunki poltettiin. Vuonna 1765 kaupunki sai tapulioikeudet (= kaupunki, jolla on oikeus käydä ulkomaankauppaa), jonka jälkeen kauppa alkoi taas käydä. Vaasan vientitavaroita olivat terva, piki, vilja, voi, vuodat, laudat ja lankut.

3.8.1852 syttyi tulipalo Aurénin talon ulkovajassa huolimattoman markkinamiehen pudottaessaan piippunsa. Elokuun 3. oli helteinen ja kaivot olivat tyhjillään. Kaupunkilaiset olivat aamuaskareissaan tai pelloillaan. Useassa talossa katto oli tuohesta tai oljesta tehty ja niiden painona oli riukuja tai kiviä. Illalla kaupungista oli jäljellä vain savuavat rauniot muutamaa poikkeusta lukuunottamatta; hovioikeuden talo ja Falander-Wasastjernan talon kiviseinät, sairaala sekä pappila. Palon jälkeen uusi kaupunki perustettiin lähemmäs merta 7 kilometrin päähän.


Visit Vaasa Vanha Vaasa

Vanhan Vaasan raunioilta entiselle hovioikeudentalolle


Saavuttuamme Vanhan Vaasan raunioille, kiipesimme mm. Pyhän Marian kirkon kellotapulin luo ja katselimme Triviaalikoulun raunioita. Pyhän Marian kirkon raunioita emme päässeet sisältäpäin näkemään, koska rauniot oli aidattu. Rauniot ovat päässeet hälyttävän huonoon kuntoon. Raunioita on tarkoitus kunnostaa kolmena kesänä. Vuonna 2020 kunnostukseen budjetoitiin 200 000€. Kaiken kaikkiaan kunnostustöihin on arvioitu kuluvan 550 000€.

Raunioilta lähdimme Runeberginkatua pitkin Korsholmankadulle asti, josta kuljimme itään kohti Mustasaaren kirkkoa eli entistä hovioikeudentaloa. Kirkolta kuljimme Hovioikeudenpuistikkoa pitkin Korsholman linnan valleja. Mäen päällä on Korsholman linnan muistomerkki. Mäeltä lähdimme suuntaamaan takaisinpäin Kauppiaankatua pitkin ja matkan varrelle osui vielä Vanhan Vaasan museorakennus, joka on Vaasan palon ainoa yksityisessä omistuksessa oleva kivitalo, joka säilyi palon jäljiltä. Museorakennuksen vieressä on kivi, jossa lukee, että Vaasan palo sai alkunsa siinä paikalla sijainneesta ulkovajasta 3.8.1852.

Vanhan Vaasan kierroksen jälkeen olikin aika aloittaa paluumatka.


Triviaalikoulu Vanha Vaasa
Triviaalikoulusta on jäljellä enää vain rauniot.

J.L Runeberg vanha Vaasa Triviaalikoulu

Hovioikeudentalo Mustasaari
Hovioikeudentalo toimii nykyään Mustasaaren kirkkona.

Mustasaaren kirkko Vaasa

Vanha Vaasa VisitVaasa

Hovioikeudenpuistikosta johtaa puukujanne kumpareelle, jossa sijaitsi Korsholman linnoitus.

Vanhan Vaasan rakennuksia


Triviaalikoulu

  • koulutalo rakennettiin 1691

  • Johan Ludvig Runeberg kävi Vaasan Triviaalikoulua


Wasastjernan talo

  • Abraham Falander (laivanvarustaja, kauppias ja valtiopäivämies) rakennutti talon

  • talo oli ainoa yksityinen kivitalo, joka säilyi vuoden 1852 palossa

  • Vanhan Vaasan museo avattiin 1952 Wasastjernan talossa


Hovioikeus

  • Kustaa III perusti Vaasan hovioikeuden 1776

  • rakennuksen piirustukset teki Carl Fredrik Adelcrantz

  • talo vihittiin käyttöön 1786

  • toimii nykyään Mustasaaren kirkkona


Marian kirkko

  • Pyhän Marian kirkko on rakennettu vuosien 1480-1550 välisenä aikana


Wasastjerna Vanhan Vaasan museo

Lähteet



Vaasan palo muistomerkki
Kaupungin palo alkoi tällä paikalla sijainneesta Aurénin talosta 3.8.1852


Virkattu pampulapanta Rakkaudella Henna -blogin ohjeella



virkattu pampulapanta rakkaudella henna

Virkattu pampulapanta

Tein viime syksynä jonkin verran käsitöitä mm. pukin konttiin. Syksy on mulla usein sellaista aikaa, että on kiva käpertyä sohvan nurkkaan neulomaan kun illat pimenevät ja samalla voi seurailla lempparisarjoja. Virkkaan tai neulon usein sellaisia käsitöitä, jotka mahdollistavat jonkin sarjan seuraamisen samalla. Tällä hetkellä työn alla ovat Juhla Mokka sukat, jotka ovatkin osoittautuneet melko haastaviksi kirjoneulesukiksi, että niihin pitää ihan todenteolla keskittyä tai muuten eksyy oikealta riviltä :D Sukista tulee kuitenkin todella upeat enkä malta odottaa, että saan ne valmiiksi ja pääsen esittelemään ne bloginkin puolella. Instagramissa niiden etenemistä olenkin esitellyt storyjen puolella aika ajoin.

Yleensä kevätpuolella käsityöinspiraatio hieman laskee ja retkeily sekä valokuvausinspiraatio astuu tilalle. Ystäväni kysyi voisinko tehdä hänelle pannan, koska kevät etenee ja kohta pipo käy liian lämpimäksi. Olen virkannut itselleni syksyllä pampulapannan Rakkaudella Henna -blogin Hennan ohjeella ja ehdotin samalla ohjeella tehtyä pantaa ystävälleni. Henna virkkaa näitä tilaustyönä, mutta on silti ystävällisesti julkaissut pantoihin ohjeen.

Ystäväni valitsi väriksi metsäisen vihreän (Novita 7 veljestä, sävy kuusikko 391). Käytin pantaan suositusta pienempää koukkua, nroa 2,5. En virkannut 45 kerrosta kuten ohjeessa oli vaan kerroksia taisi tulla n. 40. (Seiskaveikka on melko paksu lanka, joten kerroksia ei tarvita niin montaa.)

Ohje on helppo aloittelijallekin, kunhan ensin tutustuu noiden ”pampuloiden” tai ”nyppujen” tekemiseen.  Se täytyy ainakin omalta kohdaltani todeta, että ranne rasittuu herkästi noita pampuloita tai nyppyjä tehdessä, joten sopiva asento ranteelle sekä rauhallinen tahti vähentävät ranteen kuormitusta. Kannattaa pitää taukoja :) 

Tämä Hennan pantaohje on siitä tosi kiva, että sen ohje on yksinkertainen, mutta sillä saa näyttävän lopputuloksen. Halutessaan pannasta voi tehdä leveämmän tai kapeamman. Oman pantani tein Tynn Sandnes Garn Merinoull langasta (ihana sävy RUST nro 3345). Lanka on ohuempaa, joten kerroksia piti tehdä hieman enemmän. Lanka on kuitenkin kivan pehmeää ja mukavaa virkata. 

Käyhän siis kurkkaamassa ohje pampulapantaan Hennan blogista, jos haluat itse virkata sellaisen :)


Katso myös nämä

Metsänvihreät villasukat 

Mökkisukat 

Adventtilapaset 

Kooste vuoden 2020 käsitöistä



metsänvihreä pampulapanta Rakkaudella Henna blogi ohje


Raippaluodon silta - Suomen pisin silta (toistaiseksi)

sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

 

suomen pisin silta raippaluoto

Raippaluodon silta pitää nimissään Suomen pisimmän sillan titteliä

Suomen pisin silta ainakin vuoteen 2026 asti sijaitsee Mustasaaren kunnassa ja se yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen. Sillan perustukset muurattiin 3.6.1996 ja se avattiin liikenteelle 27.8.1997. Silta on Suomen pisin ja sillä on pituutta 1045 metriä. Vuonna 2026 Helsinkiin pitäisi valmistua Kruunuvuorensilta, joka ulottuu Kruunuvuoren rannasta Korkeasaareen. Kruunuvuorensillan pituudeksi on suunniteltu 1,2 km  eli se on 150 metriä pidempi kuin Raippaluodon silta.

Paluumatkalla Saltkaretin näköalatornilta pysähdyimme Raippaluodon sillan luona Mustasaaren päässä. Mustasaaren puoleisessa päässä toimii mm. Bernys sekä Maailmanperintöportti. Bernys on kahvila-ravintola ja Maailmanperintöportissa heidän kotisivujensa mukaan saa "tietoa alueen nähtävyyksistä, eri vaellusreiteistä sekä kesän aikana järjestettävistä tapahtumista, risteilyistä ja retkistä. Maailmanperintönäyttely Weichselissä voit kokea Merenkurkun saariston uudella kiinnostavalla tavalla." 

Emme asioineet kummassakaan paikassa vaan suuntasimme kävelemään Raippaluodon sillalle maisemia ihailemaan. Sillalle on tehty "näköalapaikkoja", joista pääsee kurkistamaan paremmin. Minulla ei ole korkeanpaikankammoa, mutta vatsanpohjasta kieltämättä otti katsellessa sillalta alas. 

raippaluodon silta mustasaari


Silta symbolina


Silta ei ole vain pelkkä konkreettinen rakennelma. Silta -sanaa käytetään usein myös kuvaamaan vertauskuvallisesti erilaisia asioita. Ylen artikkelissa  "Jättimäisiä lepakonsiipisiä käärmeitä - Avaruusromua 10.5.2015" siltaa verrataan symbolisesti siirtymänä elämänvaiheesta toiseen tai elämän muutoksena. Joku voi "polttaa sillat takanaan" eli esimerkiksi ihmissuhde tai yhteys toiseen voi katketa tahtomattaankin.  

Siltoja voi myös "rakentaa" eli pyrkiä rakentamaan yhteyttä tai yhteistyötä jonkin tai jonkun kanssa. Usein myös käytetään vertauskuvaa lemmikin poismenosta "sateenkaarisillalle menosta". Silta voi myös kuvastaa esteiden ylittämistä tai ongelmien ratkeamista tai se voi johtaa johonkin uuteen, tuntemattomaan. Havahduin esimerkiksi siihen, miten paljon on musiikkikappaleita, joissa käytetään sanaa silta. Viime aikoina olen kuunnellut Happoradion Silta-biisiä, jossa kuvataan tukena olemista toiselle.

Eräs lempparisarjoistani on Silta (tanskaksi Broen), joka on ruotsalais-tanskalainen rikossarja. Sarjan tapahtumat keskittyvät Malmösta Kööpenhaminaan johtavalle Juutinrauman sillalle, jota pitkin itsekin olen matkustanut vuonna 2016, kun matkustimme Kööpenhaminasta Malmön kautta Ystadiin.



bernys raippaluoto mustasaari


Suomen pisimmät sillat v.2026


  • Kruunuvuoren silta Helsinki 1200 m valmistuu v.2026
  • Raippaluodon silta Mustasaari 1045 m valmistunut 1997
  • Tähtiniemen silta Heinola 924 m valmistunut 1993
  • Kärkisten silta Jyväskylä 788 m valmistunut 1997



mustasaari suomen pisin silta pohjanmaa

Millaisia siltoja sinä haluaisit olla rakentamassa? Jos olisit silta, millainen silta olisit?


Vuoden ensimmäiset revontulikuvat uudella objektiivilla

sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

 

revontulet kaupinoja tampere

Kirjoitin revontulista ja niiden kuvaamisesta vuosi sitten blogiin otsikolla "Reposia jahtaamassa". Tuon postauksen kuvat otin kaksi päivää sen jälkeen, kun Suomessa julistettiin poikkeusolot ensimmäisen kerran. Nyt vuosi myöhemmin, maaliskuussa 2021 elämme jälleen poikkeusoloissa. 

Maaliskuun alussa kävin kuvaamassa revontulia ensimmäisen kerran tänä vuonna. Tampereellakin sää viimein suosi (selkeää, ei liian tuulista) ja pääsin vihdoin ja viimein koeajamaan joululahjaksi saadun Samyang 2.8/14mm objektiivin. 


revontulet northern lights

Huomaan harjaantuneeni siinä, miten valmistautua revontulikuvaukseen. Olen siinä mielessä varsin mukavuudenhaluinen revontulien kuvaaja, että en halua kykkiä kylmässä "kaiken varalta" vaan lähden kuvaamaan yleensä silloin, kun revontuliennuste näyttää todennäköiseltä. Valmistaudun kuvaamiseen seuraavasti; kameran ja puhelimen akkujen lataaminen, jalustan kasaaminen valmiiksi (jotta sitä ei tarvitse yrittää tehdä pimeässä sormet jäässä), kuumaa juotavaa termosmukiin (yleensä teetä), otsalamppu, lämmin pukeutuminen. 

missä voi nähdä revontulia

Maaliskuun alussa revontulia näkyi koko Suomessa Hankoa myöten. Kaupinojalle oli löytänyt moni muukin revontulien näkemisen toivossa, joten pimeän metsän laidassa ei tarvinnut olla yksin. Parin tunnin ajan taivaalla olikin eloa, vaikkakin illan ja yön parhaat revontulet näkyivät Ursan sääkamerassa päästyäni jo kotiin. Olen kuitenkin iloinen, että sain taltioitua revontulia pitkästä aikaa ruudulle :) 


revontulien kuvauspaikka tampereella kaupinoja


Merenkurkun saaristo - Saltkaretin näköalatorni ja Svedjehamnin satama

sunnuntai 28. helmikuuta 2021

 

saltkaret näköalatorni svedjehamn

Merenkurkun saaristo - Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde ja yksi kansallismaisemista

Suomen Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea rannikko (Höga kusten) muodostavat kahden valtion yhteisen maailmanperintökohteen. Unesco hyväksyi 2006 Merenkurkun saariston maailmanperintökohteisiin. Merenkurkkua peitti 200 000 vuotta sitten kolmen kilometrin (!!) paksuinen jääkerros, joka oli painanut maankuorta alaspäin lähes kilometrin (!) verran. Jääkauden raskas mannerjää painoi maankuorta alaspäin niin, että se vielä nykyäänkin kohoaa kohti entisiä mittojaan, noin 8 mm vuosivauhtia. Merenkurkun saaristo on myös luokiteltu yhdeksi 27:stä kansallismaisemasta Suomessa. 



björkö panike luontopolku infotaulu

de geer moreenimuodotelmat jääkausi
Jääkauden jättämät jäljet näkyvät - De Geer -moreenimuodostelmat muistuttavat pyykkilautaa.

Roadtrip jatkuu


Me heräsimme Vaasassa hyvissä ajoin ja söimme maittavan aamupalan. Kirjauduimme ulos hotellista ja suuntasimme ensimmäisenä kohti Saltkaretin näköalatornia, joka sijaitsee noin 40 kilometriä Vaasasta pohjoiseen, Mustasaaressa. Matkalla Saltkaretin näköalatornille ohitettiin Raippaluoto, mutta siitä kerron seuraavassa blogipostauksessa. 

Saapuessamme Svedjehamnin satamaan, parkkipaikalla oli jokunen auto, mutta muuten oli rauhallista ja melko hiljaista vielä. Jätimme auton parkkiin (huom! pysäköinti maksaa) ja lähdimme kävelemään opastaulujen ohjaamaan suuntaan kohti näkötornia. Näkötorni vaikutti olevan ihan vieressä, mutta kävelymatkaa oli kuitenkin hieman vajaa kilometri. Matka kulki ohi kaislikon ja läpi pienen metsikön, kunnes musta torni avautui eteemme.

Tornin alatasanteelle pääsee ramppia pitkin esteettömästi. Tornissa on erilaisia "kurkitusaukkoja" eli jos ei halua tai pysty kiipeämään ylös asti, voi maisemia ihailla jo alemmissa kerroksissa. Mielestäni torniin oli miellyttävä kiivetä, portaat eivät olleet liian ahtaat vaan ympärillä oli koko ajan tilaa hengittää. (Mieleeni tulee eräskin Church of our Saviour Tanskassa, jonne kiivetessä ajattelin reissun olevan elämäni viimeinen.)

Jonkin aikaa maisemia ihailtuamme laskeuduimme alas ja matkalla takaisin autolle havaitsimme paikan kiinnostavan muitakin. Parkkipaikka alkoi täyttyä ja totesimme ystäväni kanssa saapuneemme paikalle juuri oikeaan aikaan - saimme rauhassa kävellä tornille ja ihailla maisemia. Loistava ajoitus siis!

Saltkaret - "suola-astia"

Saltkaretin näköalatorni on mustaksi tervattu puurakenteinen, noin 23 metriä korkea torni ja se sijaitsee noin 800 metriä Svedjehamnin satamasta, Björkö–Panike-vaellusreitin ja Bodvattnetin luontopolun varrella. Torni sai nimen Saltkaret eli ”Suola-astia” yleisökilpailun tuloksena vuonna 2010. Sanalle "salteriet" ei ole suoraa suomennosta, mutta sana tarkoittaa puista entisajan suola-astiaa. Nimi viittaa myös siihen, että ravintola Salteriet on alunperin ollut kalojen suolauspaikka ja sinne on kerätty suolatynnyrit. Näköalatorni sai 150 erilaista nimiehdotusta mm. Anselmi, Birk, Musta joutsen sekä Kotkanpesä. 

ravintola salteriet svedjehamn
Ravintola Salteriet perustettiin alunperin suolauspaikaksi, jossa punnittiin jopa 115 000 kg kalaa. Suolaustoiminta loppui vuonna 1989.

Svedjehamnin satama 

Svedjehamnista lähtee eri pituisia luontopolkuja, mm. Bodvattnetin kierto, joka on 4 kilometrin mittainen rengasreitti. Satamasta pääsee myös 7 kilometrin mittaiselle Björkö-Panike vaellusreitille. Lisätietoa luontopolkureiteistä löytyy täältä. Bodvattnetin kierto lähtee Saltkaretin näkötornin "takaa" eli poispäin satamasta.

Ravintola Salteriet - alunperin kalojen suolauspaikaksi perustettu - palvelee Svedjehamnin satamassa. Salterietista voi vuokrata mm. maailmanperintöpyörän, jolla pääsee kätevästi tutustumaan Merenkurkun saaristoon. 

saltkaret näköalatorni
 

kesä satama veneitä

Roadtrip 2020 muut postaukset

Tankarin majakalla

Roadtripille junalla - kohti Kokkolaa

saltkaret näköalatorni vaasa björkö mustasaari

MITÄ? Saltkaretin näköalatorni ja Svedjehamnin satama 
MISSÄ? Vaasan edustalla (Mustasaaren kunnassa) Björkön saarella 40 km Vaasan keskustasta.
MIKSI? Merenkurkun saaristo on yksi Suomen Unescon maailmanperintökohteista ja Suomen ainoa Unecon luonnonperintökohde sekä myös kansallismaisemaksi nimetty. Merenkurkussa näkyy jääkauden jäljet vahvasti vielä nykyäänkin, maa jatkaa kohoamistaan. 
MITEN?  Omalla autolla (maksullinen pysäköinti), vuokra-autolla tai omalla pyörällä. Joukkoliikenne palvelee lähinnä koululiikennettä ja kulkee kerran päivässä suuntaansa. 
MILLOIN? Saltkaretin näköalatorni on avoinna vuoden ympäri.


svedjehamn

Lähteet







Tankarin majakalla

sunnuntai 21. helmikuuta 2021

 


Tankarin majakka Kokkola

Tankarin majakan historiaa


Roadtrip 2020 jatkui Tankarin majakalle. Ennen kuin Tankarin majakka rakennettiin, on paikalla ollut merimerkki, kivikummeli. Kiviraunion voi löytää vielä nykyäänkin, sillä viime aikoihin asti oli tapana, että saaressa ensimmäistä kertaa vieraileva kantaa rannasta niin ison kiven kuin jaksaa kantaa ja vie sen (jo talonkorkuiseksi kasvaneeseen) kiviraunioon. 

1825 kivikummelin viereen rakennettiin puinen majakka. Se oli pyramidinmuotoinen, väriltään punainen ja kaksipäätyinen. Vuonna 1855 kaikki Tankarin luotsit kuolivat myrskyssä, kun olivat lähteneet viemään luotsia laivaan. Kuljetusyritys ei onnistunut vaan vene kaatui ja kaikki hukkuivat.

Nykyinen Tankarin majakka rakennettiin vuonna 1889 ja sen valo sytytettiin ensimmäisen kerran 15.10.1889. Nykyinen majakka on raudasta tehty. (lähde)


Tankarin kirkko
Tankariin rakennettiin oma kirkko 1754, kun matka lähimpään, Kaarlelan kirkkoon 20km päähän todettiin kohtuuttomaksi.

Tankarin kirkko

Laivamatka majakkasaarelle

Laiva Tankarin majakkasaarelle lähti venesatamasta Meritiellä klo 11.00. Saavuimme hyvissä ajoin satamaan (paikalla oltava viimeistään 15 min ennen laivan lähtöä). Laivaan astuessa kaikki desinfioivat kätensä. Koronan vuoksi matkustajamäärää oli rajoitettu, tosin laiva oli mielestäni melko täynnä siitäkin huolimatta.

1,5 tunnin laivamatka meni melko nopeasti. Istuimme menomatkalla katetulla välikannella, jossa olikin yllättävän viileä. (Kannattaa siis varata lämmintä vaatetta mukaan laivamatkan ajaksi.) Laivalla oli kahvila (joka tosin oli kannen alapuolella ja sinne mentiin jyrkkiä portaita pitkin). Laivamatka kului maisemia ihaillen. Perillä Tankarissa olimme n. klo 12.30. 


Tankarin luontopolku Kokkola


Maisemien ihailua majakan huipulta ja luontopolun kiertelyä

Päätimme suunnata heti ensimmäiseksi jonottamaan majakalle. Majakkaan mahtuu kerrallaan vain 6 kävijää (mukaanlukien opas = 5 vierailijaa), joten halusimme varmistua, että ei tule kiire ja pääsemme varmasti majakkaan. Tankarissa toimii Café Tankar, jonne osa matkustajista suuntasi nauttimaan lohikeittolounasta. Meillä oli omia eväitä mukana, joilla päätimme ravita itsemme.

Majakan jonoon päästyämme olimme aika kärkipäässä, odottelimme parin ryhmän verran, kunnes pääsimme kiipeämään nuo 122 rappusta. Ylöspäästyä opas kertoi majakan historiasta ja kurkimme vuorotellen ikkunoista ulos.

Majakkavierailun jälkeen lähdimme tutustumaan saaren luontoon. Suuntasimme luontopolulle, joka kiertää saarta. Polku on n.1,5 km pitkä. Reissumme ajankohta ajoittui lintujen pesimäaikaan (15.4.-31.7.), joten saaren pohjoiskallioille ei saanut mennä. 
Tankarissa toimii lintuasema ja saarella onkin havaittu jopa 260 eri lintulajia. Yleisiä pesimälintuja ovat tukkakoskelo, selkälokki, lapintiira, räystäspääsky ja niittykirvinen. 


Majakkasaari Tankar

Tankar saari

Takaisin mantereelle ja kohti Vaasaa

Laiva takaisin mantereelle Kokkolaan lähti klo 15.30. Ehdimme siis noin 3 tunnin verran kierrellä saarella ja aika riitti meille hyvin. Osa matkustajista saapui saarelle jäädäkseen yöksi, sillä Tankarissa voi myös majoittua. Majakkasaarella voisi olla hauska viettää vaikkapa Juhannusta (riippuen sataisiko silloin lunta tai rakeita ;P)

Paluumatkalla halusimme istua sisätiloissa, koska tulomatkalla oli hieman viileää, joten istuimme paluumatkan alussa laivan salongissa kannen alla ennen kuin siirryimme kuitenkin välikannelle laivan takaosaan istumaan, jonne ei tuullutkaan juuri ollenkaan.

Saavuttuamme takaisin venesatamaan Kokkolaan lähdimme ajamaan kohti Vaasaa, jossa yöpyisimme seuraavan yön. Vaasassa kirjauduimme hotelliin, kävimme syömässä ja kiertelimme Vaasan keskustassa ilta-auringon paisteessa. Siitä kerron lisää seuraavalla kerralla :) 

ilmakuva majakasta

vene hai

yöpyminen majakka Tankar

Tankarin majakka


Mitä? Tankarin majakka 
Missä? Kokkolan edustalla, koordinaatit: 63° 57,0 ' N 22° 51,0' E.
Milloin ja miten? Kesäkaudella saareen pääsee MS Jennyn kyydissä, myös vierasvenesatama omalle veneelle.
Mitä maksaa? Vierasvenesataman hinnat täällä ja MS Jennyn hinnat täällä



Tankarista kirjoitettua muissa blogeissa:




Matka Suomi: Joko tunnet Tankarin? Tämä upea majakkasaari kannattaa kokea


Roadtripille junalla - kohti Kokkolaa

lauantai 13. helmikuuta 2021


kokkola roadtrip

Raiteita pitkin kohti Kokkolaa


Kesän 2020 roadtripille uskallettiin lähteä, kun koronatilanne oli rauhallisempi. Pitkään oli harkinnassa, jätetäänkö reissu välistä, mutta päätettiin kuitenkin tehdä pieni reissu Kokkola-Vaasa -seudulle. Minä matkustin ystävääni vastaan junalla Tampereelta. Reissumme alkoi 14.7.2020. Reissun ensimmäinen etappi oli Kokkola, jonne päästyäni piti etsiä minulle virkkuukoukku, kotiin unohtuneen tilalle (paluumatkaa ajatellen).
Neristan Kokkola
Virkkuukoukku löytyi Isokadun varrella olevasta Askarteluhuone Ihan itse:stä. Sen jälkeen suuntasimme Kahvipuu -kahvilaan nauttimaan hieman jotain pientä syötävää. Molemmilla oli takana useamman tunnin matkustus, joten kuppi kahvia ja pieni suolainen oli tarpeen.
Kokkola kukkia

Neristan ja Sunti


Kahvittelun jälkeen suuntasimme kiertelemään Kokkolan vanhaan kaupunkiin eli Neristaniin. Neristan jaettiin varhain Neristaniin ja Oppistaniin eli alakaupunkiin ja yläkaupunkiin. Jako tapahtui varallisuuden mukaan ja raja kulki Pormestarinkadussa. Oppistanissa asuivat vauraat kauppiaat ja laivanvarustajat. Oppistanissa sijaitsee myös raatihuone ja kirkko.Käsityöläiset ja merimiehet asuivat Neristanissa. Nykyinen kaupallinen keskusta sijaitsee suurimmaksi osaksi Oppistanin alueella. (lähde)

Kuljeskelimme Suntin ympäristössä - Suntti on siis kaupunginsalmi, joka halkoo Kokkolan keskustaa ja virtaa aina merelle asti. Kävimme Englanninpuistossa katsomassa Halkokarin taistelussa, Krimin sodassa, sotasaaliiksi saatua maihinnousuvenettä.

Kahvilta lähtiessä poikkesimme Chydeniuksen puistossa. Puistossa on muistomerkki Anders Chydeniukselle. Chydenius oli kirkkoherra, valtiopäiväedustaja, taloustieteilijä ja liberalismin esitaistelija.

Suntti Kokkola kaupunginsalmi
Sunti -kaupunginsalmi kulkee kaupungin halki merelle asti.

Monia mielenkiintoisia vierailukohteita


Kävimme tarkistamassa mistä Tankarin majakkasaarelle lähtevä laiva lähtisi seuraavana päivänä. Olimme ostaneet liput etukäteen Suuntasimme Meripuistoon (Meritie 7),josta M/S Jenny liikennöisi Tankariin. Meripuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kokkola Camping uimaranta, leikkipuisto, piknik-alue ja rantaravintola. 

Alkuillasta kävimme Trullevinniemessä, Trullevinniemen näkötornissa (Trullö utsiktstorn). Matkan varrelle osuu myös Punakallio ja Valkohieta -uimarannat. Molemmilla rannoilla on käymälä, pukukopit ja nuotiopaikka.

Aikamme ei riittänyt Harriniemen "majakalla" käymiseen. Harriniemi ei oikeasti ole majakka vaan linjaloisto, joka rakennettiin 1953 ja poistettiin käytöstä 1979. Betoninen torni on päässyt rapistumaan ja tulevaisuudessa mahdollisesti vielä puretaankin. Harriniemessä jonkin legendan mukaan kummittelisi, tunnetuin tarina on Harrbådan kummittelevasta neidosta. Torniin ei pääse sisälle, mutta alueella voi nauttia luontopoluista, sillä alue on linturikasta aluetta. Retkipaikka on kirjoittanut ulkoilualueesta postauksenkin.

Illalla kävimme hieman "tylsästi" syömässä majoituksemme ravintolassa (yövyimme Sokos hotel Kaarlossa). Silloin harvoin kun yövyn hotellissa, usein toiveena on kylpyhuone kylpyammeella. Tällä kertaa toiveemme ei toteutunut. Nukuimme kuitenkin yön ihan hyvin ja seuraavana päivänä suuntasimme Tankarin majakalle, mutta se onkin sitten jo seuraavan blogipostauksen arvoinen reissu se.
Eskon saari Kokkola Tankar

suihkulähde Kokkola Sunti

Neristan Kokkola vanha kaupunki

Baltija patsas Kokkola Marijampole
Baltija -patsas on lahja ystävyyskaupungilta Marijampoleesta.

Trullevinniemi Kokkola meri
Trullevinniemen näkötornista avautuu näköala merelle.
Trullö fiskehamn Kokkola
Trullö fiskehamn - Trullevinniemen kalasatama

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan