Slider

Lappeenrannan hiekkalinnoja ihailemassa

lauantai 8. elokuuta 2020


Yhden yön jälkeen Imatralla, Imatran Valtionhotellissa oli aika palailla takaisinpäin. Vietimme muutaman tunnin Lappeenrannassa, pääosin Lappeenrannan linnoitusta kierrellen. Kävimme kuitenkin matkan aluksi Lappeen Marian kirkossa. Itse luulin itse asiassa sitä Lappeenrannan kirkoksi nimeltään, mutta minut oikaisiin. Lappee on itse asiassa vanha kirkonpitäjä Lappeenrannan kupeessa, joka pakkoliitoksella liitettiin 1967 Lauritsalan kanssa Lappeenrantaan. 

Lappeenranta ja Imatra, varsinkin Imatra, ovat paikkoja, joissa olen päässyt lähimmäksi omia toisen puolen sukuni juuria, sillä mummoni oli Karjalan evakko. Tänä kesänä oli alunperin ajatus lähteä mummoni synnyinseudulle Venäjän puolelle, kunnes tiedätte-kyllä-mikä sotki kaiken. Saa nähdä, onko matkustaminen naapurimaahan vielä ensi vuonnakaan mahdollista, riippuu miten tautitilanne etenee ja sammuuko se koskaan. Ja kun yksi virus on saatu aisoihin, luultavasti puhkeaa jokin uusi..


Lappeenrannassa on valtava Äiti Karjala -muistomerkki, joka herkisti ainakin minut. Väkisinkin mieleen nousi kysymys, kuinka monelta traumalta olisi vältytty, jos 300 000 suomalaisen ei olisi tarvinnut lähteä kotiseudultaan Suomen hävittyä sodan. Äiti Karjala -muistomerkki on 70 metriä pitkä graniitista valmistettu muistomerkki, johon on kaiverrettu Etelä- ja Keski-Karjalan sankarihautausmaihin haudattujen tai kadonneina siunattujen 5 500 sankarivainajan nimet. (lähde)



Kävimme ihailemassa upeita hiekkalinnoja Lappeenrannan satamassa. Ihan käsittämätöntä, miten hiekkalinnarakennelmat oikein pysyvät kasassa!? M i e l e t t ö m i ä taidonnäytteitä. 

Kahvilla kävimme linnoituksessa sijaitsevassa Kahvila Majurskassa. Majurskan talolla on varsin mielenkiintoinen historia: "Majurskan talo rakennettiin 1800-luvun puolivälissä venäläisten upseeriperheiden asunnoksi. Rakennus oli venäläisten hallussa Suomen itsenäistymiseen 1917 asti.

Talon pohjoispäädyssä sijaitsi upseerikerho. Toista päätä asutti paikallisen komentajan perhe. 20-luvulla rakennus toimi Linnoituksessa toimineen vankilan henkilökunnan asuntona. Vuosina 1936-1939 vaihdettiin kuulumisia julkisivun pikkuikkunoiden kautta, kun talo toimi kulkutautisairaalana. Myös kansanhuolto ja sateenvarjotehdas ovat olleet osana talon värikästä historiaa."(lähde)



Lappeenranta vaikutti kivalta kaupungilta, jonne voisin ehdottomasti matkustaa uudemmankin kerran. Erityisesti viehätyin linnoituksesta, muureista ja maisemista. Sääkin suosi meitä :)






Lappeen Marian kirkko

Lappeen Marian kirkon katto



Kiikunlähteelle ei ole nyt hyvä kenenkään mennä

torstai 16. heinäkuuta 2020



Julkaisen tämän postauksen uudestaan tynkäversiona, sillä olen saanut tietooni, että Kiikunlähteellä käy aivan kestämätön trafiikki ja lähteelle ja sen lähiasukkaille olisi parempi, ettei lähteelle mentäisi lainkaan, jotta luonto saisi toipua.

Kiikunlähteelle johtavalle Kiikuntielle on astunut voimaan liikennerajoitus 13.07. alkaen. Tämä kieltää alueelle ajamisen moottoriajoneuvoilla. Lähin pysäköintialue on 1,5km päässä Kiikunlähteestä.

Saamieni tietojen mukaan lähteen rannat ovat päässeet pahasti kulumaan, koska kävijät eivät noudata opastetaulujen ohjeita. Myös roskaaminen ja ilkivalta ovat koetelleet alueen luontoa ja asukkaita. Alueella ei ole pysäköintipaikkoja, ja tästä syystä kapea Kiikuntie on päässyt ajoittain ruuhkautumaan niin pahasti, että lähteen ympäristön asukkaat eivät ole päässeet asioilleen. Mahdollisissa hätätilanteissa ei myöskään palo- ja pelastuslaitos pääse perille. 

Kiikuntien Kirkkotien että Hatsinantien puoleisiin päihin moottoriajoneuvoilla on asetetu ajo kielletty - kyltit. Tämän jälkeen  Kiikuntie jää siis alueen asukkaiden käyttöön ja autolla Kiikunlähteelle tulevien tulee jättää moottoriajoneuvonsa vähintään n. 1,5 kilometrin päähän lähteestä. Jalan sekä polkupyörällä perille pääsee normaalisti ja lähteen näköalatasanne on paikoillaan.

Suosittelisinkin vahvasti nyt jokaista alueelle vierailua harkitsevaa miettimään vielä toisen kerran.


Annetaan Kiikunlähteelle mahdollisuus toipua.




5 kotimaanmatkailukohdetta Satakunnassa

sunnuntai 12. heinäkuuta 2020



ahlströmin ruukki

noormarkun ruukki

Olen käynyt syntymässä Satakunnassa ja suurimman osan elämästänikin siellä asunut, vaikkakin veri veti jo vuosia sitten Tampereelle. Satakunnassa on silti lukuisia mahtavia paikkoja ja Satakunnassa on aina olo, että on tullut kotiin. Niinpä onkin aika listata muutama kohde, jotka äkkiseltään tuli mieleen.

1. Ahlströmin ruukki

Ahlströmin ruukki sijaitsee Noormarkussa, hieman Porista pohjoiseen. Ruukki on todella kaunista aluetta ja se onkin suosittu juhlapaikka. Noormarkun Klubi tarjoaa maistuvaa lounasta maanantaista perjantaihin ja heinäkuussa myös lauantaisin. Ahlströmin ruukissa voi myös majoittua hotelliin. 

Pääset Ahlströmin ruukki-postaukseeni tästä

taidekahvila anne mattila

anne mattilan taidekahvila

2. Anne Mattilan Taidekahvila

Anne Mattilan Taidekahvila sijaitsee Karviassa, n. 100 kilometriä Porista pohjoiseen. Taidekahvilasta löytyy Anne Mattilan taidetta, lisäksi kesällä kahvilassa pääsee nauttimaan livemusiikista. Onpa alueella myös pieni luontopolkukin. Taidekahvila on auki kesäkuusta elokuuhun joka päivä. Syyskuusta joulukuuhun kahvila on kiinni maanantain ja tiistain. Pääset blogipostaukseen tästä.

vanha rauma

rauma vanha rauma

3. Rauma

Oi Rauma on! Ol niingon gotonas - joskus nimittäin olin, sillä olen opiskellut Rauman seminaarinmäellä muutama vuosi takaperin. Opiskeluajoilta syttyi rakkaus Raumaan ja itse asiassa kesällä 2020 aionkin suunnata sinne pitkästä aikaa. Parasta Raumassa on tietenkin Vanha Rauma, joka on itse asiassa yksi Unescon Maailmanperintökohteistakin. Rauman kupeessa on myös toinen Unescon Maailmanperintökohde, nimittäin Sammallahdenmäen kiviröykkiö. Omia lempparikohteitani on ehdottomasti vanhan kaupungin nupukivetyksellä kävelyn lisäksi Jätti-Rätti, josta taidan haalia hieman matonkudetta. Cafe Sali on mahtava kahvila Raatihuoneentorilla. 
Nähtävyyksistä suosittelen Kiikartornia ja Poroholmaa. Kuuskajaskari sekä Kylmäpihlaja on edelleen käymättä ja tilanne pitäisikin korjata mahdollisimman pian! Ehkä ensi kesänä?

leineperin ruukki

leineperin ruukki

4. Leineperin ruukki

Leineperin ruukki sijaitsee melko lähellä Ahlströmin ruukkia. Porista Leineperiin on noin 20 kilometriä. Leineperissä kädentaidot ovat vahvasti esillä, sillä ruukilla toimii 17 käsi-/taidetyöläistä. Ruukki tarjoaa myös opastuksia ryhmille. Ruukkialueelta löytyy juhla- ja kokoustiloja sekä mahdollisuus muunlaiseenkin ohjelmaan kuten frisbeegolffaamiseen, Aarre-etsintärataa erityisesti perheen nuoremmalle väelle, rantasaunaa, melonnan ohjausta. Lisäksi vähän matkan päässä on  Kotieläinpiha MiniFarmi (Kullaalla), Joutsijärven retkeilyaluetta ja erilaisia tilamyymälöitä.


yyteri hiekkaranta

yyteri meri

5. Yyteri

Yyteri on varmasti kaikista tunnetuin monelle suomalaiselle hiekkarannoistaan. Hiekkarantaahan siellä riittää, peräti kuuden (!!) kilometrin verran. Jos et ole rannalla makoilevaa sorttia niin älä huoli, eiköhän jokaiselle löydy jotakin mieluisaa tekemistä - nimittäin Yyteristä löytyy luontopolkua, lintutornia, fatbike pyöräilyä, seikkailupuistoa, Reposaaren linnakepuisto ja vaikka mitä. Lista on niin pitkä, että tokkopa niiden kaikkien elämysten kokemiseen riittää enää yksi viikonloppu. 



Pyhän Mikaelin kirkko - keskiaikainen kivikirkko Pälkäneellä

maanantai 6. heinäkuuta 2020



pälkäneen rauniokirkko


Olen julkaissut tämän postauksen ensimmäisen kerran 13.11.2017. 

Lähdin käymään Rauniokirkolla uudestaan, kun matkaseurani ei ollut aiemmin kirkolla käynyt. Innostuin samalla ottamaan uusia kuvia ja lopulta päädyin päivittämään postauksen uudestaan. 


pelto pälkäne heinää

Kovia kokenut keskiaikainen harmaakivikirkko

Pälkäneen Rauniokirkko on viralliselta nimeltään Pyhän Mikaelin kirkko. Monet keskiaikaiset kirkot on nimetty jonkun pyhimyksen mukaan. Kirkko on valmistunut 1400-luvun lopulla ja se on alunperin ollut katolinen. Uskonpuhdistus muutti kirkon sisäosaa ulkokuoren säilyessä samanlaisena. 1740-luvulla kirkon perustukset alkoivat pettää, sillä kirkko on rakennettu vanhan kalmiston päälle. Alueelta onkin löydetty jäänteitä muinaisrautakautisesta kalmistosta. Uuden Pälkäneen kirkon valmistuttua 1839 vanha kirkko hylättiin. Rauniokirkon katto sortui 3.12.1890 raivonneessa myrskyssä ja kirkkoa onkin sen jälkeen yritetty kunnostaa. Pälkäneen vanhan kirkon suojeluyhdistys on perustettu vuonna 2002 suojelemaan ja keräämään varoja kirkon kunnostusta varten. 

Daniel Medelplan ja Aapiskukko

Viimeksi kun kävin Rauniokirkolla elokuussa 2017 en kiinnittänyt kovinkaan suurta huomiota muistomerkkiin lähellä kirkon sisäänkäyntiä. Muistomerkki on ikäänkuin avonainen kirja pöydällä ja merkin kyljessä lukee Medelplan. Kenestä tai mistä onkaan kysymys? Niin hassulta kuin se kuulostaakin, Pälkäneen Rauniokirkolla on ollut merkittävä rooli lukutaidon kehittymiseen Suomessa. 

Daniel Medelplan syntyi vuonna 1657 Turussa. Vuonna 1678 hänet otettiin Turun akatemiaan kuvien kaivertajaksi. Medelplan toimi kirjapainon johtajana vuosina 1689-1693. Pälkäneelle hän päätyi isovihan aikaan. Yksi syy oli myös hänen saamansa tuomio sukurutsauksesta, kun hän oli solminut suhteen vaimonsa veljentyttären kanssa.

Isonvihan aikaan Suomessa ei ollut yhtään toimivaa kirjapainoa ja tarve lukemiseen opetteluun tarkoitetuista kirjoista alkoi olla kova. Pälkäneen papisto tilasi Medelplanista pälkäneläisille oman aapisen. Medelplan kaiversi puulaatoille  Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen “Yxi paras lasten tawara“. Aapinen olikin pälkäneläisillä ahkerassa käytössä ja heidän lukutaitonsa oli hyvällä tasolla. Valitettavasti kaikki painetut kirjat ja painolaatat ovat tuhoutuneet - viimeisetkin tuhoutuivat Turun palossa 1827.

Medelplanin aapisen viimeisellä sivulla oli kuva aapiskukosta. Aapiskukon kuva päätyikin Pälkäneen vaakunaan aina siihen asti kunnes Pälkäne kuntaliitoksen myötä liitettiin Luopioisiin vuonna 2007.

Rauniokirkon lähellä onkin (Neste) huoltoasema, joka on nimetty Medelplanin Aapiskukon mukaan.




pälkäne rauniokirkko pyhän mikaelin kirkko

Pälkäneen Vanhankirkon Suojeluyhdistys

Vuonna 2002 perustettiin Pälkäneen Vanhankirkon Suojeluyhdistys, jonka tarkoituksena on suojella ja kerätä varoja rauniokirkon korjaukseen. Kirkossa järjestetään konsertteja ja jumalanpalveluksia, ja se on myös suosittu vihkikirkko sekä muiden juhlien kokoontumispaikka. 


koiran tassu rauniokirkko


Erilainen kuvauskohde

Pälkäneen kirkko tarjoaa valokuvaajalle paljon kuvattavaa - ympäristössä ei ole häiritseviä muita rakennuksia, joita pitäisi vältellä kuvakulmissa vaan ympäristö on ainakin kesällä vehreä ja seesteinen. Kirkko, josta puuttuu katto on hyvin läpinäkyvä ja kerrankin ei tarvitse kirkossa miettiä liian vähäistä valaistusta ;) Sateenvarjon tosin ehkä varaisin matkaan!

Kirkon pääsee kiertämään helposti ja tarkastelemaan sitä eripuolilta, jolloin jokaiselta sivulta avautuu hieman erilainen näkymä. Kirkossa vallitsee erilainen tunnelma kuin tavallisesti.

En ihmettele, miksi Rauniokirkko on suosittu vihkikirkko - olisihan tuollaisissa maisemissa varmasti ihan mieletöntä kuvata häät ja miettiä potrettien ottamista, kun vaihtoehtoja voi luetella heti vaikka kuinka monta!

Toki Suomen kesä voi yllättää viileydellään ja sateellaan, joten idyllisistä potreteista voi tulla nopeasti kilpajuoksu autolle, jos taivas päättää revetä suunnittelemattomaan kohtaan.. ;) Mutta toisaalta - hauskoja muistoja muisteltavaksi kiikkustuolissa.


pyhän mikaelin kirkko pälkäne

pälkäne kirkko keskiaikainen kivikirkko

asehuone pälkäne kivikirkko

asehuone pälkäne rauniokirkko

sakasti pälkäne rauniokirkko

päätykuviointi pälkäne rauniokirkko

pyhän mikaelin kirkko pyhimys

medelplan muistomerkki aapiskukko
Medelplanin muistomerkki on vuodelta 1949.


Olen käyttänyt blogipostauksessa seuraavia lähteitä Raunikirkon historiaan liittyen:



PS. Medelplanin ja Raunikirkon tarinaa löytyy myös Juha Hurmen "Niemi" kirjasta, jossa hän kirjoittaa historiasta, no varsin mielenkiintoisin sanakääntein sanoja säästelemättä, kuitenkin pilke silmäkulmassa. Parin sivun mittainen pätkä aiheesta löytyy sivulta 360 lähtien.

infotaulu rauniokirkko


MITÄ? Rauniokirkko
MISSÄ? Rauniokirkontie 16, 36600 Pälkäne
MILLOIN? ympäri vuoden, ilmainen sisäänpääsy

MITEN? Pälkäneen matkahuollosta (mikäli saavut Pälkäneelle bussilla) kirkolle tulee kävelymatkaa n. 1 km. Autolla kirkon luo pääsee ihan viereen. Pyörällä esimerkiksi Matkahuollolta pääsee ajamaan Vanhankirkontietä, jos ei tykkää ajaa vilkasliikenteisen tien vieressä.

MIKSI? Erityisesti historiasta ja valokuvauksesta kiinnostuneelle tai jos etsit vaikkapa sopivaa paikkaa ottaa potretteja tai suunnittelet häitä. Löytyypä kirkolta geokätkökin!






Oletko sinä käynyt Rauniokirkolla ?





Suomen vanhimman matkailunähtävyyden partaalla - Imatrankoski ja Valtionhotelli

torstai 25. kesäkuuta 2020

Imatrankoski Imatra Suomi Finland

Vuoden 2018 loppukesästä aloimme ystäväni kanssa suunnitella vuoden 2019 roadtripiä. Näin tuolloin ensimmäistä kertaa kuvan Imatran Valtionhotellista enkä voinut uskoa, että tällainen paikka voisi olla Suomessa. Niinpä Imatran Valtionhotelli ja tietenkin myös vieressä kohiseva Imatrankoski valikoituivat reissumme kohteiksi. Valtionhotelli valikoitui luontevasti myös majoituspaikaksemme, sillä vastaavassa paikassa tuskin tulee koskaan enää yövyttyä. 

Kesä 2019 Imatrankosken suhteen oli suotuisa senkin suhteen, että Imatrankoski ehti olla remontissa 4 vuotta ja vuoden 2019 kesä oli ensimmäinen, kun koskishow palasi jälleen ohjelmistoon kosken remontin valmistuttua. 

Valtionhotelli

Valtionhotelli

Imatran Valtionhotellin suunnitteli Usko Nyström. Hotelli valmistui vuonna 1903. Aiemmin kivirakenteisen valtionhotellin paikalla on ollut kaksi puuarakenteista hotellia, jotka tosin paloivat 1900-luvun alussa. Nämä hotellit ovat olleet erityisesti Pietarin ylhäisön suosiossa. 

Hotelli on ollut myös toisenlaisessa käytössä historiansa aikana, sillä se toimi sotilassairaalana sisällissodan aikana. Toisessa maailmansodassa hotelli oli Kannaksen armeijan esikuntana ja jatkosodassa päämajan sotilashallinto-osastona. Imatran ilmantorjuntakeskus toimi hotellin kellarissa toisen maailmansodan aikana. Hotelli restauroitiin alkuperäiseen asuunsa 1985-1987. (Lähde)

Meidän hotellihuoneemme ikkunat olivat parkkialueen suuntaan, joka ehkä hieman harmitti. Alunperin meidät oli sijoitettu kylpylärakennuksen puolelle, emmekä olisi näin ollen päässeet lainkaan majoittumaan varsinaisen Valtionhotellin puolelle. Onneksi yksi huone vapautui sopivasti meille.

Hotellihuone oli miellyttävä. Ainoa hieman "kuumottava" piirre oli, että vessassa oli ikkuna, muttei verhoja :D Illalla ei tehnyt mieli sytyttää valoja ;) Ei vessan ikkunasta suoraa näköyhteyttä ollut esimerkiksi toiseen rakennukseen, mutta en kokenut tarpeelliseksi lähteä testaamaankaan millaisia reaktioita mahdollisesti aiheuttaisin ohikulkijoissa :D 



Imatran Valtionhotelli

Koskinäytökset alkavat

Ajelimme ensimmäisenä Valtionhotellille tsekkaamaan itsemme sisään ja pian sen jälkeen pitikin lähteä kohti Imatran koskea, sillä koskinäytös oli alkamassa piakkoin. Valtionhotelli sijaitsee onneksi aivan kosken vieressä, joten päästäksemme paraatipaikoille piti kävellä hyvin lyhyt matka. Olimme  hyvissä ajoin (varmaankin noin tunti ennen näytöksen alkua) ja saimme hyvät paikat. Ihmisiä alkoi kerääntyä sillalle ja tie suljettiin näytöksen ajaksi. Oli huikea seurata, miten valtavat vesimassat lähtivät valumaan ja kuohumaan. Kuvista katsellessa ihmiset kosken reunalla näyttävät lähinnä muurahaisenkokoisilta, niin valtava koski on. Ainoa harmi koskinäytöksessä oli, että yhden padon luukut eivät auenneet. Jotain pientä teknistä fiksaamista koskinäytös siis vielä tarvitsi monen vuoden remontin jälkeen toimiakseen oikein.

Kun koskinäytös oli ohi, kosken reunalle päästettiin ihmisiä taas kulkemaan. Kiertelimme eri puolilla kosken reunoja ja hämmästelimme miten nopeasti äsken kuohunut koski vaimeni ja hiljeni pieneksi puroksi ja lopulta kuivui kokonaan.

Kävelimme pitkään kosken lähistöllä näytöksen jälkeen ja ihailimme jylhän kosken muotoja. Imatrankoskea on tultu katsomaan aina ulkomaita myöten ja jopa Venäjän keisarinna Katariina II on käynyt 1772 ihailemassa koskea. 

Vuoden 2020 koskinäytökset on heinäkuun loppuun asti peruttu Koronan vuoksi. Elokuussa mahdollisesti näytöksiä esitetään, tsekkaa lisäinfo täältä.

Valtionhotelli hotellihuone

hotellihuone Valtionhotelli

Imatraa emme ehtineet ihmeemmin koluta enää illalla, sillä lähiympäristössä kuljeskeluun meni sen verran aikaan, että löydettyämme ruokapaikan palasimme hotellille ja painoimme pään tyynyyn jaksaaksemme seuraavana päivänä kiertää Lappeenrannassa. Imatrankoski oli kuitenkin niin upea, että jokaisen pitäisi päästä näkemään se omin silmin ainakin kerran elämässä. 

hotellihuone Imatra

Imatrankoski

Imatrankoski koskinäytös Imatra Suomi

Koskinäytös 2019 Imatra Suomi Finland

Vuoksi vuolaana


koskinäytös Imatra

Kruunupuisto Imatra


CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan