Slider

Piha & Koti, Kotimaan Matkailu ja Keräilyn maailma -messuilla

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Kotimaanmatkailu puolella oli paljon pirkanmaalaisia kohteita.

//Sisäänpääsy messuille saatu blogipostausta vastaan

Kevään riemu ja samalla riesa on, että erilaisten aiheiden äärelle ihmisiä kerääviä messuja on hurjan paljon enemmän kuin syksyllä! (Vai tuntuuko se vain siltä?) Kävin huhtikuussa entisillä Supermessuilla ja nykyisillä, itseni nimeämillä "Fuusiomessuilla", mutta oikeasti messuja kutsutaan: "Piha & Koti, Kotimaan Matkailu, Keräilyn maailma" -messut nimellä.

Messut ovat neljän eri messuteeman fuusioitumisen lopputulos; Piha & Koti, Kotimaan matkailuKeräilyn maailma: Platta, Keräily sekä TamCollect ja Tampere Wine Fest.

Tänä vuonna messut olivat erilaiset verrattuna vuoteen 2017, jolloin messut ovat koostuneet seuraavista aiheista:Puutarha, Design- ja käsityötori, OutdoorErä, Keräily sekä Kotimaan matkailu.

Ensisijainen messukohteeni tänä vuonna oli Kotimaan matkailu, sillä kesällä teemme ystäväni kanssa perinteisen roadtripin, joka suuntautuu tällä kertaa Itä-Suomen suuntaan. Mukaan messuilta tarttuikin mm. Lappeenrannan ja Imatran esitteitä. 

Mitä pidin muuttuneista messuista?

Kävin edellisen kerran näillä samoilla messuilla toissavuonna, jolloin messut olivat erilaiset nykyiseen muotoonsa verrattuna. Näin käsitöitä tekevänä on pakko myöntää, että jäin kaipaamaan mm. Design- ja käsityötoria, sillä toissavuonna ostin mm. käsityötarvikkeita ja ihailin suomalaisena käsityönä valmistettuja tuotteita. En myöskään innostunut viinifestivaaleista. 

Perjantaina messuilla olivat puhumassa Riku ja Tunna aiheesta "Suomi on tämänhetken kuumin matkailutrendi". Aihe olisi kiinnostanut, mutta täyden työviikon ja perjantaisen työpäivän päälle ei ollut enää mahdollista eikä edes järkevää juosta messuille viimeiseksi reiluksi tunniksi.

Messut elävät selvästi jonkinlaista muutosaikaa - näin ainakin toivon, sillä tällaisenään minua ei saisi maksamaan messulipusta. Piha ja Koti oli supistunut hurjasti toissavuoteen verrattuna, käsityöosuus jäänyt kokonaan pois lisäten keräilypuolta ja uutuutena oli se viiniosuus. Kotimaanmatkailun puolella oli hyvin paljon tamperelaisia tai pirkanmaalaisia yrityksiä markkinoimassa kesän sesonkipaikkoja. Itse suuntasinkin etsimään esitteitä ja vinkkejä tulevan kotimaanreissumme varalle; erityisesti Imatra ja Lappeenranta kiinnostivat, mutta myös Hollola, Lahti, Kouvola kiinnostivat. Jälkimmäisistä en löytänyt kuitenkaan tietoa.

Mitä jäi käteen?

Vaikka päällimmäinen fiilis messuista oli hienoinen pettymys, oli kuitenkin kiva kierrellä kaikessa rauhassa messualuetta, testattiin messulounas, kävimme kaikkialla muualla paitsi viinifestivaaleilla, sain muutamat hyvät esitteet ja hymähtelin iloisena ständeille, jotka edustivat matkakohteita, joissa olen jo aiemmin vieraillut Suomessa. Mm. Kemiönsaaret, Kustavi, Leineperin ruukki, Parainen, Porvoo, Rauma, Pälkäne herättivät mukavia muistoja aiempiin kesiin. 

Mihin toivoisin muutosta?

Jos minä saisin päättää, palauttaisin Käsityö- ja Design -osion ja jättäisin viinien maistelun jonnekin muualle. Lisäksi toivoisin, että kaikki "kuumimmat" ohjelmanumerot eivät olisi perjantaina, koska näin työssäkäyvänä perjantaina messuille pääseminen on melko työlästä ja hankalaa - eikä vireystilakaan ole parhaimmillaan. Vaihtoehtoisesti perjantain messuaika voisi alkaa myöhemmin ja jatkua pidemmälle iltaan, esim. klo 19-20 asti. 



kotimaanmatkailu

kotimaanmatkailumessut tampere


messut tampere 2019

piha & koti messut tampere

Keräily messut tampere

piha & koti messut tampere

piha & koti messut tampere




Bengtskärin majakka - Pohjoismaiden suurimman majakan huipulla sekä muutama vinkki majakalle matkaavalle

keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

bengtskär majakka

Kesän roadtrip huipentui Bengtskärin majakalle. Olin haaveillut jo jonkin aikaa "majakkatilini" avaamisesta ja pitihän sekin aloittaa siitä Suomen suurimmasta majakasta - Bengtskäristä. Alunperin meidän piti startata reissumme Bengtskäriltä, mutta aikataulullisista syistä (laiva Bengtskäriin oli myyty loppuun) muutimme suunnitelmaamme. Jälkikäteen ajateltuna säästimme parhaimman viimeiseksi. 

bengtskär joutsen kesä vesi


Ajoimme Kasnäsin satamaan, jota ennen olimme varanneet matkan Bengtskäriin. Saimme auton tietylle parkkialueelle parkkiin, sillä olimme saaneet toimintaohjeet sähköpostiin ennen saapumista. Nousimme pieneen veneeseen ja ensimmäisenä suuntasimme Viikinkeskus Rosalaan, jossa ohjelman mukaan nautittaisiin keittolounas, jonka jälkeen jäisi aikaa kierrellä Viikinkikeskusta.

Laivan lipuessa laituriin meitä oli vastassa opas, joka johdatti meidät Viikinkikeskukseen ja kertoi paikan historiasta. Nautimme lounaan tunnelmallisessa Päällikön hallissa, jossa keittolounas nautittiin saviastioista kynttilänvalossa.

rosala viikinkikeskus
Rosalan Viikinkikeskuksen Päällikön hallissa oli tunnelmaa.

Rosalassa pysähdyksen jälkeen matkamme jatkui pääkohteeseemme; Bengtskärin majakalle. Majakka sijaitsee Saaristomeren uloimmalla luodolla ja on Suomen eteläisin asuttu paikka. Vähän ennen rantautumista laiva keinui ja heilui, sillä aallot löivät kovasti vastaan. Bengtskärissä keskimäärin kahtena päivänä kuukaudessa kesällä laiva ei pääse rantautumaan Bengtskäriin sääolosuhteista johtuen. Jos on siis aikeissa matkustaa majakalle, on hyvä olla tietoinen, että sääolosuhteista johtuen matka voidaan joutua perumaan.

bengtskär joutsen meri ranta

bengtskär majakka suomi kasnäs

Aika pian saapumisemme jälkeen pääsimme mukaan opaskierrokselle, jossa opas kertoi majakan historiasta, joka onkin paljon hurjempi kuin olisin uskonutkaan. 

Ennen Bengtskärin majakan rakentamista vesialueella sattui onnettomuuksia. Höyrylaiva S/S Helsingforsin haaksirikkoutuminen vuonna 1905 oli lopullinen sinetti majakkahankkeen toteutumiselle. Majakan rakennusta varten saarelle kuljetettiin mm. 448 000 tiiltä. Majakan rakentamiseen osallistui 124 miestä ja urakka kesti yhdeksän kuukautta. Majakan valo sytytettiin virallisesti ensimmäisen kerran 19.12.1906. 

Majakalla asui viisi majakanvartijaperhettä, jotka asuivat ympäri vuoden majakalla. Enimmillään saarella on asunut 32 henkilöä, joista 21 on ollut lapsia. Lapsia varten majakalla oli myös opettaja, joka piti koulua majakan lapsille. 

Kovin montaa vuotta ei ehtinyt kulua, kun tieto ensimmäisen maailmansodan alkamisesta kiiri myös majakan asukkaille (1.8.1914) ja kaikki majakkaperheet evakuoitiin. Osa heistä palasi vuonna 1915 takaisin majakalle. 

Toisen maailmansodan syttyessä 1939 perheet evakuoitiin jälleen. 26.7.1941 käytiin Bengtskärin taistelu, jossa neuvostojoukot yrittivät vallata majakan, siinä kuitenkaan onnistumatta. Taistelussa kaatui 32 suomalaista ja arviolta 36-100 neuvostoliittolaista. Sotien jälkeen majakka oli kärsinyt vaurioita ja oli aika aloittaa korjaustyöt. 

Sodan jälkeen majakanvartijat palasivat ilman perheitään. Lisäksi uusien laitteiden myötä siirryttiin vuoroihin, joissa vartijat asuivat vuorollaan kuukauden majakalla ja myöhemmin viikko kerrallaan ja samalla vartijoiden määrä väheni viidestä neljään. Vuonna 1968 majakka autimatisoitiin eikä majakalla tarvittu enää majakanvartijoita.

Automatisoinnin myötä majakka alkoi rappeutua ja vuonna 1985 merenkulkuhallitus päätti antaa majakan vuokralle. Alunperin Pro Bengtskär -yhdistyksen piti ottaa majakanhoidosta vastuu, mutta yhdistys ei siinä kuitenkaan onnistunut ja majakka vuokrattiin Turun Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa vuonna 1992. 

Majakka kunnostettiin ja se avattiin yleisölle vuonna 1995. Vuonna 2006 majakalla vietettiin 100v juhlia, joissa vieraili mm. Tasavallan Presidentti Tarja Halonen.

bengtskär majakka haahka pesiminen kevät
Majakkaluodolla pesii keväisin jopa 400 haahkaa. Pesät on merkattu punaisilla nuppineuloilla.

bengtskär kappeli majakka
Majakalla on myös kappeli.

Majakan pohjakerroksessa sijaitsee kahvila ja matkamuistomyymälä sekä muun muassa Suomen ensimmäinen majakkamuseo ja pysyvä Bengtskärin taistelusta kertova näyttely. Ensimmäisessä asuinkerroksessa on kahvila, kappeli, majakkaposti ja entisöity majakanvartijan asunto. Toisessa asuinkerroksessa sijaitsee kokous- ja majoitustilat.

Bengtskärille kulkee kesäkaudella maksullisia laivavuoroja Kasnäsistä, Rosalasta ja Hangosta. Lisäksi majakalle ajetaan myös maksullisia tilausristeilyjä. Kesäkauden ulkopuolella majakalle pääsee maksullisilla tilausveneillä ja tarvittaessa helikopterilla. Venematka Kasnäsistä Bengtskäriin kestää taksiveneellä noin tunnin. (lähde)

bengtskär majakka helsingfors


bengtskär majakka
Bengtskärin majakka on 52 metriä korkea.

bengtskär majakka
Majakan huipulle johtaa 248 rappusta.

bengtskär kallio majakka meri

bengtskär majakka kallio kirjoitus
Majakkaluodon kallioihin on kaiverrettu erilaisia kirjoituksia.
Retki Bengtskärin majakalle oli ikimuistoinen ja voisin lähteä sinne milloin vain uudestaan! Tästä majakkakokemuksesta virisikin into kiertää enemmänkin tutustumassa Suomen majakoihin, joita Suomen alueelta löytyy parikymmentä. 

bengtskär majakka vartija meri aallot

Vinkkejä Bengtskäriin matkaavalle:


  • Majakka sijaitsee pienellä luodolla, joka on puutonta aluetta. Luodolla tuulee aina, lämmintä vaatetta kannattaa varata matkaan.
  • Kalliot voivat olla liukkaita, joten hyvät ja tukevat jalkineet ovat tärkeät.
  • Bengtskäriin matkataan pienillä laivoilla ja varsinkin majakkaluodolle saapuessa on jonkin verran ristiaallokkoa, joka keinuttaa ja heiluttaa ja voi aiheuttaa pahoinvointia, jos on siihen kovin taipuvainen.
  • Käteistä on hyvä varata matkaan mukaan, sillä pankkikortit eivät aina välttämättä toimi.
  • Sääolosuhteista johtuen rantautuminen ei välttämättä onnistu (keskimäärin n. 2 päivänä/kk kesäaikaan)
Bengtskärin majakan kotisivut

bengtskär




Latokartanonkosken pauhussa kesän roadtripilla

maanantai 22. huhtikuuta 2019


kotimaanmatkailu suomi kesä

Kesän roadtripimme eteni Paavolan tammelle, sieltä Tammisaaren kautta Mustion linnalle, josta päädyimme Hankoon ja Hangon Tulliniemeen. Roadtrippimme seuraavana päivänä suuntasimme Latokartanonkoskelle Saloon, entisen Perniön kunnan alueelle. Olin nähnyt lukuisia upeita kuvia Latokartanonkoskesta mm. Instagramissa ja pitihän koskenpauhu käydä itse kokemassa!

koski salo perniö

Latokartanonkoski on Etelä-Suomen näyttävin koskialue, jossa sijaitsee useita historiallisen ajan rakenteita kuten Näsen kartanon mylly, myllärintupa ja kankivasarapajan perustukset. Pudotuskorkeutta koskella on lähes 17 metriä. Latokartanon suuri harmaakivestä ja slagtiilistä rakennettu mylly on rakennettu vuonna 1805 ja sen toiminta loppui vuonna 1962. Myös kosken alueen luonto on monimuotoista ja siellä viihtyvät eri hyönteis- ja lintulajit sekä kosken kuohuissa taimenet ja saukot. (lähde)

koski salo


latokartanonkoski perniö salo

Täytyy heti todeta, että Latokartanonkoski on paikka, joka on tunnettava entuudestaan; sinne ei vahingossa eksy (ellei ole todella eksyksissä..). Mekin lähdimme parkkipaikalta aluksi väärään suuntaan, kunnes tajusimme, että varsinainen koski sijaitsee toisessa suunnassa - koskenpauhu johdattikin meidät huikean hienoihin maisemiin. Parkkipaikalta pitää lähteä ikäänkuin takaisinpäin ja kääntyä oikealle pientä kävelypolkua. Ääni johdattaa kyllä lopulta perille ;) 

Latokartanonkoskelta lähtee n. 1,5km pituinen luontopolku, joka on helppokulkuinen, mutta sitä ei kuitenkaan suositella liikuntarajoitteisille parin jyrkän nousun vuoksi. Me emme lähteneet kiertämään luontopolkua, vaikkakin se kuulosti kivalta.

Kosken toiselle puolelle pääsee siltaa pitkin sekä toisia portaita pitkin, jotka on rakennettu jokin aika sitten, koska näyttivät niin uusilta. Kun menin käymään toisella puolella juoksua, pauhu oli korviahuumaavaa. 

perniö latokartanonkoski

latokartanonkoski


salo perniö

Aiemmat postaukset kesän roadtripilta:


latokartanonkoski salo perniö



Pietarin upeimmat metroasemat

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019



st. petersburg, metro, travelling, plosshad vosstania
Ploschad Vosstania - Pietarin ensimmäisenä käyttöön otettu metroasema. Asema sijaitsee vain 12 metrin syvyydessä.
Viime kesänä kävimme Pietarissa. Alunperin suunnittelin matkaa Viipuriin, mutta totesimme, että samalla vaivalla menee Pietariin, koska joka tapauksessa tarvitsisimme viisumit, sillä halusimme viettää Pietarissa enemmän kuin 3 vrk (jonka pystyy maassa olemaan viisumitta, mikäli tulee laivalla esim. Lappeenrannasta).

Otin selvää Pietarin hulppeasta nähtävyysvalikoimasta ja yksi sellainen oli Pietarin metroasemat. Metroasemat ovat pääsääntöisesti vain kauttakulkupaikkoja, mutta Pietarin asemat tekevät poikkeuksen. Pietarin ensimmäinen avattu metroasema on Avtovon metroasema, joka otettiin käyttöön v. 1955. Tältä asemalta lähti silloin juna kohti Plosshad Vosstania asemaa.

Käytimme metroa yleensä päästäksemme aamuisin sille alueelle Pietaria, jossa olimme aikeissa viettää päivän ja illalla takaisin hotellille. Pietari on kaupunkina valtavan suuri ja vaikka metroasemiakin on paljon, siirtymiseen paikasta toiseen pidempiä matkoja meni yllättävän paljon aikaa. Pietarin metroissa oli muuten jännä tapa - miesten oli suotavaa antaa istumapaikkansa naisille. Metroissa ei ollut läheskään niin paljon istumapaikkoja kuin esimerkiksi Helsingissä ja istumapaikat oli sijoitettu junan reunoille. Sinänsä ymmärrettävää, että ei ole haluttu tukkia koko vaunua istumapaikoilla, koska silloin matkustajia mahtuisi vaunuun vähemmän, onhan pelkästään Pietarissa enemmän asukkaita kuin koko Suomessa yhteensä..

Metrolla matkustaminen oli todella halpaa (n. 0,60€, jolla sai matkustaa niin kauan kunnes nousi takaisin maanpinnalle). Matkustamiseen tarvitsi joko poletteja tai latauskortin, johon ladattiin vähintään 10 matkaa. Me otimme kortit, koska polettien jatkuva vaihtaminen oli hidasta, koska jonottamiseen meni usein paljon aikaa ja koska reissuamme haastoi myös kielimuuri, oli helpointa minimoida turhat kommunikaatiotilanteet :D

Suosittelen Pietarin metroasemien kiertelyä ja bongailua vaikkapa sadepäivänä, mutta joka tapauksessa varsinkin punaisen metroreitin asemia kannattaa suosia mahdollisimman paljon, vaikkakin parinkymmenen punaisen linjan metroaseman läpikäymiseen voi mennä tovi ;)

Pietarin metrokartta



pushkinskaja. st. petersburg, russia
Pushkinskaja

admiralteiskaja, russia, metro
Admiralteiskaja - Pietarin metroista syvimmällä sijaitseva asema, jopa 86 metrin syvyydessä.

avtovo, russia, metro
Avtovo
 Oletko sinä käynyt Pietarin metroasemilla? Jos, mikä niistä on mielestäsi upein?

kirovski zavod, metro, st. petersburg
Kirovski Zavod


Vauvasukkia

perjantai 29. maaliskuuta 2019

vauvan villasukka

Josko välillä postaisi vähän käsitöitäkin! Alkuvuodesta iski jälleen neuloosi ja innostuin neulomaan muutamat villasukat ja tumput. Nämä pienet villasukat tietenkin menivät pienille vastasyntyneille <3
Itsetekemäni imetyskorun laitoin myös yhteen pakettiin mukaan.
Kevät ja vauvauutiset tuntuvat kuuluvan yhteen, joten eiköhän näitä pieniä sukkia taida voida neuloa loppuvuodestakin :)

Ihanaa muuten kun lumi sulaa, aurinko paistaa ja jonkun ajan päästä tarkenee taas ilman pipoa ja hanskoja. Lasiteltulta parvekkeelta roudasin viime viikonloppuna vanhat ja kuihtuneet syyskukat veks ja nappasin pari purkkia nättejä perunanarsisseja, jotka viihtynevät lasitetulla partsilla.
Olen vaihtanut jo sisäkukkiin mullat ja odotan innolla, milloin partsin voisi siivota - viimeistään Vapuksi kuitenkin!


käsityöt vauvalle villasukka

vauvoille

junasukka vauvalle

käsityöt neulominen vauvalle

Oletko sinä neulonut viime aikoina jotain? Entä joko odotat "kuopsuttamista" tai terassien/parvekkeiden laittoa?



Ahlströmin ruukki - viimeinen Ruotsin vallan aikana Suomeen perustettu ruukki

lauantai 23. maaliskuuta 2019

noormarkun ruukki satakunta

Viime syksynä teimme valokuvausporukalla päiväretken Noormarkkuun, Ahlströmin ruukkiin. Satakuntaan. Samalla porukalla olemme käyneet Örön saarella sekä Seilin saarella, josta postasin kirkkopostauksen ja Seilin historiasta sekä nykypäivästä.

Ruukin historiaa


1400-luvulla Noormarkussa sijaitsi kartano, jota kutsuttiin Herrgårdiksi. Vuosisatojen aikana sillä oli useita eri omistajia. Vuonna 1795 Herrgårdin tila siirtyi kenraali-adjutantti Carl Constantin de Carnallille, joka sai vuonna 1806 tilalle Ruotsin kuninkaalta privilegion eli oikeuden rautaruukin perustamiseen. Noormarkun ruukki oli viimeinen Ruotsin vallan alla Suomeen perustettu rautaruukki. 

Vuonna 1863 ruukki siirtyi porilaiselle kauppiaalle Karl Johan Lönegrenille, joka kunnosti muun muassa heikosti toimineen Makkarakosken sahan. Lönegrenin jouduttua taloudellisiin vaikeuksiin Noormarkun ruukki tuli pakkohuutokauppaan vuonna 1870, josta sen maa- ja metsäalueineen osti merikarvialainen liikemies Antti Ahlström. Ruukki oli uudelle omistajalleen siirtyessään varsin huonossa kunnossa, sillä sen edellisillä omistajilla ei ollut taloudellisia resursseja alueen ylläpitoon ja kunnostamiseen. 

Ruukin siirryttyä Ahlströmille saha paloi vuonna 1875 ja paja kahdesti vuosina 1883 ja 1893, joten sekä paja että saha jouduttiin rakentamaan uudelleen. Viimeisen pajan palon jälkeen paja päätettiin rakentaa kivestä.

Ahlströmin suku rakennutti reilun 60 vuoden ja kolmen sukupolven aikana ruukkialueelle kolme merkittävää suvun asuinrakennusta eli Isotalon, Havulinnan ja Villa Mairean sekä runsaasti muita huomattavia rakennuksia, kuten Pääkonttorin, Klubin, työväenasuntoja ja virkailijahuviloita. Yhdessä nämä rakennukset muodostavat varsin näyttävän ja mielenkiintoisen kokonaisuuden. Noormarkun ruukki on edelleen Ahlströmin suvun omistuksessa. (lähde)

ahlström noormarkku

ahlström ruukki noormarkku

Ahlströmin ruukki sijaitsee Satakunnassa, Noormarkussa, n. 15 km päässä Porista. Tampereelta matkaa tulee n. 115 km. Ruukissa on mahdollisuus monenlaiseen toimintaan ja tekemiseen; alueelta löytyy hotellihuoneita (yht. 29 kpl), ravintola, saunoja, juhlatila esimerkiksi häiden tmv. järjestämiseen. Meidän kuvausporukka kävi lounastamassa ruukin ravintolassa ja kontrasti kauniiden valkoisten pöytäliinojen ja hieman ryvettyneiden kuvaajien välillä oli melkoinen ;) Ruoka oli kuitenkin todella hyvää. Lisätietoa Ruukin mahdollisuuksista löytyy heidän nettisivuiltaan.

ahlström ruukki satakunta

ruukit suomessa

Tuona lokakuisena lauantaina kun ruukissa vierailimme sää oli upea ja ruska värjännyt puiden lehdet. Ruukkiin oli saapunut jonkin verran muitakin, mutta pääsääntöisesti saimme kuvata omalla porukalla. Kovin kauaa ei mennytkään, kun vajaa parikymmentä kuvaajaa katosi alueelle tallentamaan upeaa maisemaa ruuduilleen. Ihan mieletön alue ja maisema! Rakastan ruukkialueita ja tavoitteena minulla onkin ollut päästä käymään mahdollisimman monessa.

Olenkin käynyt seuraavissa ruukeissa (linkki ohjautuu blogipostaukseeni):

Billnäsin ruukki
Taalintehdas
Fiskarsin ruukki
Kauttuan ruukki
Leineperin ruukki
Mathildedal
Orisbergin ruukinalue
Mustion ruukki

Leineperin, Taalintehtaan ja Mathildedalista onkin tulossa oma postauksensa, sillä kaikissa em. ruukeissa vierailin myöskin kesällä 2018. Tänä kesänä ruukkikierros saa jatkoa, sillä roadtrippimme mm. Vääksyn kanavalle. 

ruukki suomi satakunta

noormarkun ruukki

Ahlström


ruukkialue satakunta noormarkku





CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan