Slider

Luontokuvia kesäkuulta

torstai 14. kesäkuuta 2018

auringonlasku

Blogi on ollut hiljaisempi, mutta kamera sen sijaan tursuaa kuvia julkaistavaksi - ei vain malttaisi istua koneella ja editoida kuvia tai kirjoitella pitkiä pätkiä tekstiä. Kesä on nyt ja siitä on nautittava!

Ajattelinkin julkaista muutaman kesäkuisen kuvan lähimenneisyydestä, kun kaunis auringonlasku maalasi taivaan upeaksi. 

auringonlasku

järvi

koiranputki

voikukka



Ihanaa kesäkuuta ja kohta myös koittavaa keskikesän juhlaa - toivotaan että säät suosivat - vaikka sadekuuro ei tekisi ollenkaan pahaa, sillä maa on niin kuiva että makkaroiden grillaus luonnonhelmassa vaikuttaa toistaiseksi jäävän vain haaveeksi metsäpalovaroituksen vuoksi. 



Keltavalkoinen vaunulelu

maanantai 4. kesäkuuta 2018

neilikka

Hyvää alkanutta viikkoa! Kotiuduin eilen viikonlopunvietosta Seilin saarelta ja ehdin ladata jo kuvat koneelle sekä päivittämään blogin Facebook-sivua postaamalla yhden ottamani kuvan Seilistä. Suunnittelin postaavani blogiin Seilistä pienen postaussarjan, jotka liittyvät Seilin historiaan, luontoon sekä matkailijan vinkkeihin.


virkattu norsu vaunulelu

Tässä postauksessa esittelen kuitenkin jälleen yhden norsuvaunulelun, jonka värikombo oli uusi - keltaista ja valkoista. Ihanan pirteä ja raikas kokonaisuus! Lankana käytin Essentials cottonia ja koukkua nro 2,5. Helmet on hankittu Prismasta ja pidikkeet Nappikauppa Punahilkasta. Niitä pitääkin tilata taas lisää, kun kevään vauvabuumi sen kuin jatkuu, kun lähipiiriin on tullut monta vauvaa. 

virkattu norsu

norsu vaunulelu crochet elephant

Iloista maanantaita!




Kesän bucketlist - mitä haluaisin ehdottomasti kesällä tehdä?

tiistai 22. toukokuuta 2018

Frenckell Tampere

Nämä kuvituskuvina toimivat valokuvat kävin nappaamassa äitienpäivää edeltävänä päivänä lauantaina Tampereen Frenckellin aukiolla - some antoi antoi vinkin kukkivista kirsikkapuista ja pitihän kuvaajan päräyttää paikalle fillarilla kamera tietysti mukana :)

kirsikkapuut

Viime vuoden bucketlistissä listasin mm. reissun Raumalle, joka jäi toteutumatta. Toivottavasti tänä kesänä se mahdollistuisi jossain välissä :)

Kesän 2018 bucketlist näyttääkin tältä:

matkusta Bengtskärin majakalle
nappaa valokuva Paavolan Tammesta
kävele Vanhan Rauman katuja
upota varpaat rantahiekkaan
nauti piknik luonnossa
heitä talviturkki
sytytä nuotioon tuli
nouse pyöränselkään
anna sateen kastella
laita luurit korville
anna virkkuukoukun viedä
nuku yö luonnossa
osta torilta mansikoita
matkusta kaupunkijunalla
kuuntele veden solinaa
souda soutuveneellä
anna paljaiden jalkojen tuntea maanpinta
nauti aamukahvi parvekkeella
iloitse kukkaloistosta

Frenckell

Finnkino


Tammerkoski

savupiippu

Frenckell

kirsikkapuut


kirsikkapuut

Mitä sinä odotat tai toivot kesältä ?

Tämä postaus on osa Blogisisarten "Tervetuloa kevät/kesä" -postaussarjaa. Eilisen postauksen voit lukea Katariamarian proosalinen arki ja räpellykset -blogista, josta löytyy vietnamilaisia herkkuja ja huominen postaus löytyy Korpinkiven tupa -blogista.

kirsikkapuut



Suolijärven luontopolku - Hervannan helmi

lauantai 19. toukokuuta 2018

suolijärvi hervanta tampere
Suolijärven luontopolulta löytyvät portaat ovat melko jyrkät.

Pari viikkoa sitten pakkasin jälleen kerran reppuun eväät ja kameran ja suuntasin erään kurssin puitteissa metsään - tällä kertaa Tampereella sijaitsevalle Suolijärvelle, joka sijaitsee Hervannan eteläosassa.

suolijärvi hervanta tampere

Suolijärven luontopolku Tampereella


Suolijärvi sijaitsee Tampereella, Hervannan kaupunginosassa, etelä-Tampereella. Suolijärveä kiertää luontopolku.

"Järvi on 1,3 kilometriä pitkä, 650 metriä leveä ja sen pinta-ala on 20 hehtaaria. Se sijaitsee syvässä maaston pitkänomaisessa painaumassa, joka reunustaa Hervannan taajama-aluetta. Järven 1,3 kilometriä pitkä lounaisranta kohoaa yli 20 metriä ylemmäksi ja mäen rannat putoavat jyrkkinä järveen. Koillisrannat kohoavat yli 30 metrinkorkeuteen, mutta rinteet ovat jyrkkiä rannassakin, mutta osa rinteistä ovat etäämpänä rannasta." (lähde)

hervanta tampere luontopolku


Luonto kaupungin keskellä


Suolijärvi on paikka, joka tuli tutuksi vasta vajaa vuosi sitten, vaikka Tampere on ollut kotikaupunkini jo yli vuosikymmenen. Suolijärvi on vähän kuin luontokohde keskellä kaupunkia, vaikka sijaitseekin kaupungin reunalla. Silti on huikea ajatella, että näin upea paikka löytyy näinkin helposti saavutettavan matkan päästä!

Olen kiertänyt Suolijärven kaksi kertaa, molempiin suuntiin. Suosittelen kiertämään järven vastapäivään reittioppaan ehdotuksen mukaisesti, jolloin jyrkin nousu tulee alkumatkasta, kun vielä on hyvin energiaa. Lisäksi portaiden kulkeminen ylöspäin on huomattavasti mukavampaa ylöspäin kuin alaspäin, sillä portaat ovat todella jyrkät. Portaiden yläpäästä avautuu huikeat maisemat järvelle!

Retkimakkarat kannattaa jättää kotiin tai kauppaan, sillä Suolijärven ainoa huono puoli on, ettei alueella ole nuotiopaikkaa/tulentekopaikkaa.


luontopolku suolijärvi tampere
Monien reittien risteyksessä.
Tsekkaa myös Blogisisareni postaus Hervantajärveltä!


suolijärvi hervanta

MITÄ? Suolijärven luontopolku
MISSÄ? Tampereen Hervannassa
MITEN? Suolijärven luontopolku on hyvien joukkoliikennereittien varrella, bussilla 3A ja 3B pääsee viereen. Uimarannan vieressä on reilunkokoinen parkkipaikka, mikäli saavut paikalle autolla.
MITÄ MUUTA? Suolijärveltä löytyy myös uimaranta, sauna, suihkut, wc.


suolijärvi hervanta

Mukavia luontohetkiä!


Saariston Rengastie: Naantali, Masku ja Askainen

keskiviikko 9. toukokuuta 2018

naantali

Huh, olisikohan viimeinkin aika saada tämä Saariston Rengastie -saaga päätökseen! Tässä reissumme viimeinen etappi; Naantali, Masku ja Askainen. Jättimegapitkäpostaus tiedossa! 

Naantali

En ollut käynyt aiemmin Naantalissa, mutta olin erittäin positiivisesti yllättynyt. Poikkesimme Naantalin kirkossa, joka oli hyvin avarantuntuinen ja muutenkin kaunis. Kävellessä kirkolle näimme perheitä kävelemässä jälkikasvuineen (ja rattaineen) kohti Muumimaailmaa, joka ilmeisestikin oli aukeamassa niihin aikoihin.

naantali

naantali

Naantalin historiaa


"Naantali on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Se perustettiin keskiajalla birgittalaisluostarin ja sen kaupunkia edelleen hallitsevan kirkon ympärille. Kaupungin perusti kuningas Kristofer Baijerilainen, joka siirsi alun perin Maskun Karinkylään perustetun (1438) luostarin Naantalin kirkon yhteyteen vuonna 1443. Luostarille myönnettiin oikeudet kaupankäyntiin, ja kaupunki alkoi kasvaa sen ympärille. Kaupungista tuli myös merkittävä pyhiinvaellusten kohde. Naantalin vaakunan kirjaimet vg tulevat Karinkylässä sijainneen luostarin synnyinpaikan latinankielisestä nimestä Vallis gratiae (Nådendal, ’Armon laakso’).

Luostari suljettiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen. Tämä merkitsi kaupungille suurta lama-aikaa, jonka aikana kaupunki tunnettiin luostarin perintönä lähinnä kudotuista sukistaan. Lamaa kesti 1700-luvun puoleen väliin saakka. Tällöin kaupunki sai tullipuomin ja tullikamarin." (lähde)

naantali

Kiertelimme Naantalia, mutta putiikit olivat vielä kiinni niihin aikoihin, joten keskityimme ihailemaan kaunista vanhaa kaupunkia. Tuli ihan Porvoo mieleen!

naantali
Naantalin kirkko sisältä.

Merimasku

Teimme expemporereissun Merimaskun kirkolle, jonka bongasimme automatkalla. Kirkko ei ollut avoinna vielä tuohon aikaan, joten kiertelimme kirkkomaalla. Olisi ollut mielenkiintoista päästä näkemään kirkko myös sisältä.


"Kuten nimikin kuvastaa, Merimasku kuului alun perin seurakunnallisesti Maskuun. Matkan pituuden ja hankalien kulkuyhteyksien vuoksi Merimasku liitettiin kuningas Juhana III:n antaman määräyksen nojalla Naantaliin vuonna 1577. Koska vesi- ja tieyhteydet Naantaliinkin olivat hankalat, saatiin Merimaskuun toivottu oma kirkko ja pappi vuonna 1648.

Merimaskun ensimmäinen kirkko oli puusta rakennettu ja varsin vaatimaton. Ison Vihan päättymisen jälkeen alkaneen jälleenrakennuksen aikakauden myötä Merimaskuun rakennettiin entistä suurempi eli nykyinen kirkko, joka valmistui vuonna 1726.

Kirkon rakentajaksi mainitaan Merimaskun Killaisten isäntä Carl Jacobsson eli Kalle Jaakonpoika. Kalle Jaakonpojan muistolaatta on Merimaskun hautausmaan läpikäytävässä.

Kirkossa on tehty perusteellisia korjaus- ja parannustöitä vuosina 1831-1833 ja 1953-1954. Kirkon ulkolaudoitus on vuodelta 1833. Kirkon sisäseinien pystylaudoitus on myös peräisin vuosien 1831-1833 korjauksesta. Seinät on vuonna 1850 maalattu juovituksin marmoripinnan kaltaiseksi. Marmoria muistuttava maalipinta on uusittu 1954. Paanukatto on vuodelta 1956.

Ikkunaruudun läpi näkyy Merimaskun kirkon kellotapuli. Kellotapuli on alkuaan ollut kirkkomaan sisäänkäytävänä. Se on rakennettu puusta vuonna 1769, vuosiluku löytyy myös eteläoven sisäpielestä. Tapulissa on kaksi kelloa. Isomman kellon on valmistanut kellonvalaja Ambrosius Ternandt Turussa vuonna 1696 ja siinä on kirjoitus ”Gloria in excelsis Deo” (Kunnia Jumalalle korkeuksissa), sekä ”Kommer och låter os gå uppå Herrans berg till Iacobs gudz huus” (Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, nouskaamme Jaakobin Jumalan pyhäkköön! Jes.2:3). Pienempi kello on vuodelta 1734." (lähde)

merimasku kirkko
Merimaskun kirkko

askaisten kirkko

Askaisten kirkko

Merimaskusta jatkoimme Askaisiin ja Askaisten kirkolle, jonka lähistöltä löytyy myös geokätkö. Kävimme tietenkin loggaamassa kätkönkin samalla.

"Askaisten kirkko on 1600-luvun suurvalta-aikaa edustava kivinen kirkkorakennus Askaisissa nykyisen Maskun kunnan alueella Varsinais-Suomessa. Kirkon vierellä on erillinen kellotapuli vuodelta 1779.  Kirkon tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta se on rakennettu samalla paikalla olleen puisen kirkon tilalle ja sen nykyinen ulkoasu on peräisin kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Flemingin teettämästä uudistuksesta vuodelta 1653. Fleming oli Louhisaaren kartanon omistaja ja kirkko rakennettiin kartanon kappelikirkoksi.  Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Louhisaaren kartanon ja Askaisten kirkon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. (lähde)

Kirkon irtaimisto


Saarnastuoli on tarinan mukaan tuotu Saksasta sotasaaliina Herman Flemingin toimesta. Toisten tietojen mukaan sen on tehnyt tilauksesta flensburgilainen hovipuuseppä Claus Gabriel. Kirkossa on kolme kynttiläkruunua, joista kuorissa oleva on Suomen marsalkka Mannerheimin Askaisten kirkolle jo vuonna 1928 lahjoittama. Kynttiläkruunu oli Mannerheimilla Helsingissä ja luovutettiin Askaisten kirkkoon hänen kuolemansa jälkeen. Käytävällä keskimmäisenä oleva kruunu on vanhin, se on ostettu 1684 ja lähinnä ovea on vuonna 1733 lahjaksi saatu kynttiläkruunu.

Kirkon sisustukseen kuuluu myös vuonna 1823 seurakunnan nuorilta miehiltä lahjaksi saatu kaappikello alttariseinällä. Alttarivaatteet ovat vuodelta 1983, niiden suunnittelija on askaislainen taiteilija Hulda Potila. Askaisten kirkossa on useita hautausvaakunoita. Kuorissa vasemmalla sivuseinällä on vuonna 1687 kuolleen Kustaa Flemingin hautausvaakuna ja oikealla sivuseinällä eversti Kristian von Stefgrenin hautausvaakuna vuodelta 1695. Urkuparven takaseinällä urkujen oikealla puolella on vuodelta 1668 oleva Juhana Freytagin hautausvaakuna.

Aatelisten tapoihin kuului, että hautajaisiin osallistuivat edustajat vainajan kahdeksasta isän- ja kahdeksasta äidinpuoleisesta suvusta. Hautaussaatossa kannettiin vainajan hautausvaakunaa ja sen perässä näiden kuudentoista esivanhempien sukujen hautausvaakunoita. (lähde)


askaisten kirkko
Askaisten kirkko.
Askaisten kirkko oli poikkeuksellisen "raikas", vaikka kirkon penkit ja irtaimisto oli muuten hyvin tummasävyistä. Todella kaunis kirkko kaiken kaikkiaan!
askaisten kirkko
Askaisten kirkossa on lukuisia hautausvaakunoita seinillä.

Mannerheim -suvun hautakappeli

"Mannerheimin suvun hautakappeli on Carl Ludvig Engelin suunnittelema, ja sen rakennutti kreivi Carl Erik Mannerheim, joka omisti silloin (1823) Louhisaaren kartanon. Marsalkka Mannerheim antoi restauroida kappelin vuonna 1935, sen yhteydessä rakennukseen tehtiin ikkuna, tuhkauurnien paikat ja istutuksia sen ympärille. Mannerheim kävi Askaisissa vielä vuonna 1945 ja ainakin tuolloin ajatteli tulevansa haudatuksi sukuhautaan, koska hän sanoi tulevansa seuraavan kerran tykinlavetilla. Hän ei ollut kuitenkaan erikseen antanut määräystä hautapaikastaan eikä hautaus Askaisiin siten toteutunut.

Mannerheimin hautakappelin rakennuttajan leski Vendla Sofia Mannerheim oli luonnon ystävä ja kiinnostunut puutarhanhoidosta eikä halunnut tulla haudatuksi suvun kellariholviin, vaan kirkkomaalle.

Askaisten sankarihautojen muistomerkin on suunnitellut Markku Ekblom ja se on pystytetty vuonna 1951." (lähde)

mannerheim hautakappeli askaisten kirkko
Mannerheim suvun hautakappeli.

louhisaaren kartano
Louhisaaren kartano

Louhisaaren kartano

Päivän toiseksi viimeinen kohde oli Louhisaaren kartano, joka oli yksi omista must see -kohteistani, olinhan ihaillut kartanosta otettuja kuvia ja jollain tavalla koen suurta viehätystä kartanoihin. 

Saapuessamme kartanolle oli sinne löytänyt tiensä moni muukin. Yksi rakennuksista oli huputettu, joka hieman harmitti valokuvauksen kannalta. Kiertelimme kartanoalueella ja olisimme osallistuneet opastetulle kierrokselle, mutta niiden aikataulussa kävi jokin kommunikaatiokatkos. Meille annettiin kahdenlaista tietoa opastetun kierroksen alkamisesta ja kun olimme menossa hieman ennen oletetun kierroksen alkua odottelemaan niin kävikin ilmi, että kierros olikin alkanut aiemmin ja meillä olisi edessä odottaminen jälleen. Emme sitten jaksaneet jäädä odottelemaan vaan kahvihampaankolotuksen vuoksi lähdimme kahvittelemaan läheiselle kahvilalle ja kohti Ritaripuistoa.

"Louhisaari kuului Fleming-suvulle noin vuodesta 1450 vuoteen 1791 ja Mannerheim-suvulle vuodesta 1795 vuoteen 1903. Se on Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymäkoti. Kartano päätyi vuonna 1961 Suomen valtion omistukseen ja Muinaistieteellisen toimikunnan eli nykyisen Museoviraston hallintaan. Päärakennus sivurakennuksineen restauroitiin ja avattiin museoksi sisustettuna yleisölle 1. kesäkuuta 1967.

Vuonna 1655 valmistunut kartanon päärakennus on yksi Suomen harvoista italialaisesta palladiolaisesta arkkitehtuurista vaikutteita saaneista linnoista. Suurvalta-ajalta on Suomessa vain kaksi ylhäisaatelin arkkitehtuurioppien mukaan rakennettua kartanoa: Louhisaari ja sitä hieman nuorempi Suur-Sarvilahden kartano, joka on tyylillisesti hollantilaista klassismia. Louhisaaren päärakennuksen ja sivurakennukset rakennutti Herman Klaunpoika Fleming. Samaan aikaan Fleming rakennutti myös Askaisten kirkon kartanon kappelikirkoksi." (lähde)

louhisaaren kartano
Pienoismalli Louhisaaren kartanoalueesta
Louhisaaren kartanolta suuntasimme viimeisenä Ritaripuistoon, aivan kartanon lähistölle.

louhisaaren kartano

louhisaaren kartano

Ritaripuisto

"Askaisten Ritaripuisto on Askaisissa nykyisen Maskun kunnan alueella sijaitseva puisto ja muistomerkkialue. Ritaripuisto sijaitsee Suomen marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnetun Louhisaaren kartanon läheisyydessä, Askaisten kirkon vierellä

Ritaripuisto on perustettu Mannerheim-ristin ritarien sekä suomalaisten sotaveteraanien kunniaksi. Puiston keskustassa on ritariristin muotoon hakattu kunniakivi ja jokaisella Mannerheim-ristin saaneella ritarilla on puistossa oma muistokivensä. Puisto perustettiin Askaisten kunnanjohtajan Pekka Määttäsen aloitteesta.

Arkkitehti Bey Hengin suunnitteleman aluekokonaisuuden pinta-ala on n. 3400 neliömetriä. Alueen rakennustyöt aloitettiin syyskuussa 2006 ja ne toteutettiin Museoviraston ohjein sekä valvonnassa. Puisto toteutettiin kymmenien yritysten ja satojen yksityishenkilöiden tuella.

Ritaripuiston avajaiset olivat 2. kesäkuuta 2007, josta lähtien vuosijuhlaa on vietetty Mannerheimin syntymäpäivää (4. kesäkuuta) seuraavana lauantaina." (lähde)

ritaripuisto
Ritaripuisto.

ritaripuisto askainen
Ritaripuisto Askaisissa.
Kaikki aiemmat Saariston rengastie postaukset:






Värikkäät norsut

tiistai 8. toukokuuta 2018

virkattu norsu

Aurinko helottaa lähes pilvettömältä taivaalta ja kesä kolkuttelee ovella. Parin päivän aikana puihin on kasvanut pieniä hiirenkorvia ja maakin vehreytynyt. Vielä muutama viikko ja kesäloma koittaa!

Kuvissa näkyvä norsuvaunulelu valmistui pääsiäisen tienoilla ja pieni tyttövauva, jolle vaunulelun tein, näki päivänvalon eilen

Parvekkeelta on myös jo putsattu talven pölyt, istutettu muutama kesäkukkanen ja pöyhitty parvekesohvan pehmusteet - kesä on siis enemmän kuin tervetullut kylään pidemmäksikin aikaa! 
Toukokuussa ajattelin listata Kesän bucketlistin - asioita, joita haluaisin tehdä on pitkä lista! Toivottavasti meitä suomalaisia hellittäisiin sopivan lämpimällä kesäsäällä - toivon ainakin, että tänä vuonna lakkiaisviikonloppuna ei joutuisi turvautumaan talvitakkiin. 


narsissi

norsuvaunulelu


virkatut norsut



♥ 

Aurinkoisia päiviä toivotellen,


CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan