Slider

Juveninkoski - suksitehtailijan jalanjäljissä

perjantai 21. huhtikuuta 2023

 

Juveninkosken kyltti


Extempore reissu Juveninkoskelle


Vuoden 2021 roadtripin paluumatkalla istuin apukuskin paikalla ja selailin karttaa ajatuksella, jos matkan varrelle osuisi kiinnostavia paikkoja. Bongasin Juveninkosken sattumalta kartalla Jämsän kohdilla ja päätimme käydä katsomassa paikan.


Käännyimme valtatie 9:ltä Partalantielle, jota pitkin ajoimme parin kilometrin matkan. Tie oli mutkitteleva ja kulki keskellä peltoja. Juveninkosken opaskyltti ja parin auton parkkipaikka olivat tien oikealla puolella. Opaskyltissä kerrottiin Nytkymenjoesta, Juveninkoskesta ja Partalankosken kyläyhdistyksestä.

Parkkipaikalta lähtee polku metsään ja putous sijaitsee vain parinkymmenen metrin päässä parkkipaikasta. Heti reitin alkupäässä on näköalatasanne ja kaksi myllynkiveä muistuttamassa paikan historiasta.



Juveninkosken infotaulu

Seitsemän kosken Nytkymenjoki

Nytkymenjoki on 20 kilometriä pitkä, Partalan läpi virtaava joki. Joen varrella on ainakin seitsemän koskea, joista Juveninkoski on yksi. Juveninkoski on tiettävästi Keski-Suomen korkein ja jyrkin vapaana virtaava vesiputous. Etsiessäni tietoa Juveninkoskesta, eri tietolähteissä puhuttiin joko seitsemästä tai yhdeksästä koskesta. Löysin maininnat Nytkymenjoen varrella olevista koskista, jotka ovat: Hukkalankoski, Kivelänkoski, Tamppikoski, Jopotinkoski, Sähäkänkoski, Juveninkoski sekä Kinkkikoski.

Juveninkoski Partalassa

Juveninkosken historiaa

Juveninkoski on saanut nimensä Partalassa syntyneen Heikki Juvénin mukaan, joka oli suksitehtailija. Putouksessa on toiminut mylly ja suksitehdas. Lisäksi koskessa on harjoitettu tukinuittoa. Suksitehtaan verstaan koneisiin saatiin käyttövoima koskessa olevasta vesipyörästä.


Sotien aikana suksivertaan työntekijöiden määrä oli huipussaan, sillä sotien aikaan puolustusvoimille tehtiin jatkuvasti suksia. Heikki Juvén ja muutamia muitakin oli vapautettu armeijasta, jotta suksia saataisiin valmistettua riittävästi. Partalassa on ollut peräti seitsemän huopatossutehdasta ja tänäkin päivänä toimii kaksi: Alhon Huopatehdas ja Huopaliike Lahtinen.
 
myllynkivet Juveninkoskella
Putouksessa on entisaikoina sijainnut mylly ja nämä kivet ovat jätetty muistuttamaan paikan historiasta.


Näköalatasanteelta kohti putouksen alajuoksua

Näköalatasanteelta siirryttäessä kohti putouksen alajuoksua maasto kävi haastavammaksi. Maasto oli luonnollisesti jyrkkää ja ainakin itselleni alaspäin meneminen on vaikeampaa kuin ylöspäin kiipeäminen. Voisin kuvitella, että kevättalvella tai sateen jälkeen maasto on erittäin liukasta. Putouksen varrella on paljon kiviä, joita pitkin pääsee lähemmäksi katsomaan virtausta, mutta hommassa ei kannata hätäillä. Paikalla oli muitakin, joten jouduimme hieman odottelemaan omaa vuoroamme. Meitä ennen paikalle oli saapunut kaksi henkilöä, joilla oli jonkinlainen valokuvaussessio käynnissä.

Olimme liikkeellä heinäkuun 2021 lopulla, joten kevätlumet olivat sulaneet jo hyvän aikaa sitten. Siltikin vedenkohina oli korviahuumaava. Perehtyessäni Juveninkoskeen reissumme jälkeen, luin jostain varoituksen kameran kostumisesta kosken lähistöllä korkean kosteusprosentin vuoksi. Varoitus on varmasti aiheellinen, itse olin lähinnä huolissani etten liukastu ja molskahda veteen ;)

jyrkkä mäki Juveninkoskella

Jutussa käytetyt lähteet







Juveninkosken putous
Putouksen vesi syöksyy alas peräti seitsemän metriä.

Kurkkaa myös nämä vuoden 2021 roadtripin postaukset

Struven ketju - yksi Unescon Suomen maailmanperintökohteista

Vaajakosken kanava

Petäjäveden kirkko 


Islantilaisneulebuumin pauloissa - neulekurssilta valmiiksi villapaidaksi

perjantai 14. huhtikuuta 2023

 

Riddari villapaita


Islantilaisvillapaitojen buumi

Olen tavallisesti ihminen, joka syttyy vähän hitaasti asioille. Olin nähnyt instagramin ja Facebookin tursuavan islantilaisvillapaitoja, mutta suhtauduin varauksella omiin kykyihini neuloa villapaita. Opin parhaiten kun joku opettaa asian ja sitten voin itse testata ja yrittää. Tiesin, että yksinäni puurtamalla villapaitaa saisin luultavasti hermoromahduksen, koska no, tulinen sielu yhdistettynä melko kärsimättömään ja jääräpäiseen luonteeseen ;)

Islantilaisneulekurssi

Bongasin sattumalta 2022 vuoden alussa alkavan kurssin Ahjolan kansalaisopistossa, jolla neulottaisiin Riddari islantilaisneule. Ilmoittauduin samantien ja sain onneksi paikan. Villapaitaa varten piti alkaa metsästää lankoja, jotka olivat vähissä islantilaisneulebuumin vuoksi. Jouduin tekemään kompromissin värisävyjen kanssa johtuen lankojen toimitusvaikeuksien vuoksi, mutta nyt jälkikäteen olen tyytyväinen värivalintoihini.

Ostoslista 

Villapaitaa varten piti tehdä hankintoja. Villapaita neulottiin Istex Lettlopi langoista, joita tarvittiin neljä erilaista väriä. Pohjaväriksi valitsin tummanvihreän (Pine green heather), muuten paitaan tuli ruskeaa (chocolate heather), valkoista (white) ja sellerinvihreää (celery green). Lankojen lisäksi piti hankkia kaapelipuikot. Löysinkin kolmen kaapelin setin, jossa oli eri kokoisia puikkoja. Puikkoja pystyi vaihtelemaan eri mittaisiin kaapeleihin. Vahva suositus! Ohje villapaitaan on kirjassa Islantilaisneuleita. Osa tarvikkeista löytyi Tampereelta kivijalkamyymälöistä, osa nettikaupoista. Lettlopi lankoja on myynnissä vain parissa puodissa. Itse käytän Lankaideaa ja Pirkkalassa sijaitsevaa Villa Palloa.

Riddari islantilaisneule


Villapaidan eteneminen

Ihan aluksi piti neuloa koetilkku, jotta selviää minkä kokoiset puikot sopii omaan kädenjälkeen parhaiten. Muistaakseni aluksi neuloin koetilkun numeron 4,5 puikoilla, mutta villapaidan numeron 5 puikoilla. Kurssilla oli tavoitteena saada villapaitaa eteenpäin eri kertojen välillä, jotta seuraavalla kerralla näytettäisiin seuraavia työvaiheita. Itse en päässyt jokaiselle kerralle, joten työni eteni hieman muita jäljessä. Kaikista vaikeimmaksi vaiheeksi koin hihojen ja vartalo-osan yhdistämisen, mutta onnistuin siinä kuitenkin. Kurssista oli se hyöty, että kurssin avulla sai hyviä käytännön vinkkejä. Opettaja opetti tekemään esimerkiksi lyhennettyjä kerroksia niskaan, jolloin villapaita asettui nätimmin. Sain hyviä vinkkejä miten yhdistää siististi kaksi lankaa toisiinsa ettei yhdistämisestä jää solmua vaan lanka jatkuu tasaisesti. 

Mitä uutta opin? 

 Opin, että aina kannattaa haastaa itseään oppimaan uutta. Koen osaavani monia käsityöhön liittyviä asioita ja nykyään Youtubesta löytyy opetusvideoita joka lähtöön. Mikään ei kuitenkaan voita sitä, että voi kysyä ihan oikealta ihmiseltä apua ja saa tarvittaessa kädestä pitäen apua omaan tekemiseen. Opin myös sen itsestäni, että aliarvioin helposti omat taitoni ja kykyni. Vaikka villapaidasta tuli ehkä hieman isompi kuin olin toivonut, olen kuitenkin ylpeä että olen tehnyt sen ihan itse!



Villapaidan valmistukseen liittyvät kulut:

langat: Istex Lettlopi 

0867 Chocolate Heather 4 kerää, 24,70€ (sis. postit)

1407 pine green heather 5 kerää, 4,60x5=23,00

0051 white 3 kerää, 4,60x3=13,80

9421 Celery green 1 kerä, 4,60x1= 4,60

puikot 39,89€

kirja: Islantilaisneuleita 22,90€

vaihtopuikot 8,10€ (Onnistuin saamaan poikki puikot)

Islantilaisneulekurssi 45€

Kaikki yhteensä: 181,99€

 

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan