Slider

Makramee amppeli

perjantai 11. syyskuuta 2020


makrame amppeli Tuulia Sara

Tuote saatu yhteistyössä Tmi Tuuliasaran kanssa

Sain kunnian tehdä yhteistyötä toisen käsityötaitoisen kanssa, sillä Tuulia Sara tarjosi mahdollisuutta yhteistyöhön hänen yrityksensä kanssa. 

Tuulia Kalliokoski on sivutoiminen käsityöyrittäjä Hyvinkäältä ja hänen osaamisalaansa kuuluvat erityisesti ompelu- ja solmeilutyöt. Me sovimme, että Tuulia lähettää minulle pari DIY-settiä, joilla pääsen itse kokeilemaan ja tutustumaan makramesolmeiluun. Valitsin molempien DIY-settien väriksi pellavabeigen. 

Vidar Tuulia Sara makrame Hyvinkää

Tuulialta on mahdollista tilata Tuulian itsensä tekemiä solmeilutöitä tai jos haluaa itse kokeilla solmeilua niin kolmea erilaista tarvikesettiä. Minä kokeilin ensimmäisenä amppelia. Tarvikesetin mukana tulee kaikki tarvittavat tarvikkeet sekä ohjelinkki, jonka avulla pääsee lukemaan ohjeita sekä katsomaan myös ohjevideota. Varsinkin näin aloittelijana nuo ohjevideot ovat osoittautuneet todella tärkeiksi, kun erilaiset solmut ovat opettelussa. 

tarvikesetti Tuulia Sara Hyvinkää amppeli

Tuulia suositteli aloittamaan amppelista (VIDAR) solmeilun ja se oli ehdottomasti hyvä ajatus, sillä amppelissa erilaisia solmuja ei ole kuin paria erilaista, joten kovin montaa uutta asiaa ei tarvitse kerralla ottaa haltuun. Tarvikesetti on siinä mielessä loistava, että kaikki tarvittava materiaali tulee sen mukana - ei tarvitse miettiä, mitä tarvikkeita omista kätköistä löytyy tai mahtaako lankaa löytyä riittävästi. 

Usein makramelankaa myydään aika isoissa erissä, joten sellaisen ostaminen on aika iso rahallinen satsaus, jos makrame ei lopulta jaksakaan innostaa. Tarvikesetin hankkimalla kaikki materiaali tulee käytettyä, joka on mielestäni mahtavaa, että jo valmiiksi pursuavat käsityötarvikevarastot eivät tursuile enempää :)

Amppelin tekeminen oli mielestäni sopivan haastavaa, vaikka keskittymistä se vaati eri tavalla enemmän kun ei ollut aiempaa kokemusta solmeilusta. Sain amppelin tehtyä kuitenkin yhden iltapäivän aikana. Haastetta loi amppelin korkeus, sillä se piti saada solmeilun helpottamiseksi johonkin roikkumaan varsinkin siinä vaiheessa kun ruukkua piti sovitella amppeliin. Minä viritin amppelin roikkumaan renkaastaan koukkuun ja koukun kiinni vaatekaapin kahvaan. Pelkäsin, että jos solmeiluni eivät pidäkään ja ruukku mätkähtää lattialle multineen päivineen, mutta näin ei onneksi käynyt :) Saatuani amppelin valmiiksi olin todella ylpeä itsestäni, siitä tuli todella kivannäköinen. Huomaankin nyt kiinnittäväni tavallista enemmän huomiota muihin vastaavanlaisiin solmeiluihin ja katselen, tunnistanko jonkun solmutyypin.


Mielestäni tuon VIDAR-amppelin tarvikesetti on erittäin kohtuuhintainen (12€) ja olenkin harkinnut settien antamista esimerkiksi läheisille joululahjaksi. Voidaan pitää vaikka amppelisolmeilut joulun välipäivinä porukalla :) 


amppeli vidar makrame solmeilu sisustus

Sain Tuulialta vielä toisenkin tarvikesetin (VALDA) seinävaatteeseen, joka on itselläni vielä työn alla, kun on ollut hieman ruuhkaa käsityöjutuissa. Onneksi ruuhka alkaa helpottaa, joten toivottavasti pääsen pian jatkamaan VALDAn kanssa, sillä kuvan perusteella siitä tulee u p e a ja hämmästelen sitä, voinko minä täysin noviisina osata tehdä niin hienon makrametyön. 

Odotan innolla, että saan esitellä toisenkin makrametyön! Kiitos Tuulialle yhteistyöstä, tämä on ollut todella mieluisa (ja sopivalla tavalla) itseäni haastava yhteistyö :)

Tuulia Saran nettisivuille pääset tästä ja hänen IG-tiliinsä tästä

tarvikesetti DIY amppeli makrame


Lahja kummipojalle

tiistai 8. syyskuuta 2020

 

virkattu pajuneliö peitto

Viime sunnuntaina minusta tuli kummitäti neljännen kerran. Nyt saan toimia kummitätinä kahdelle tytölle ja kahdelle pojalle. Kastelahjaksi halusin antaa jotain itsetehtyä, joka voisi tulla oikeasti käyttöön eikä jäädä vain koristeeksi vitriiniin. Halusin virkata peiton pajuneliöistä. Aloitin projektin heti sen jälkeen kun kummiutuminen vahvistui. Otin mallia aiemmin virkkaamastani peitosta, jonka näet täällä.

virkkaaminen vauvalahja

pajuneliö bommix bamboo

Minulta kyseltiin kuinka kauan peiton virkkaamiseen meni. En osaa arvioida tuntimäärällisesti, mutta noin kuukauden päivät virkkasin peittoa aikalailla päivittäin. Matkaan piti tietenkin mahtua hieman mutkia, sillä lähes jokaisessa projektissa uhkana tuntuu olevan langanloppuminen - niin tälläkin kertaa. 
Tällä kertaa asiaan liittyi lähinnä ongelma, miten päästä lankojen ääreen, kun kulkipelimme on hieman yskinyt tänä kesänä. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja peittokin valmistui ajallaan :)


pajuneliö


kastelahja virkattu

Virkkasin peittoon 36 neliötä. Aluksi ajattelin tehdä eri värisiä neliöitä vain sattumanvaraisesti, mutta keksin lopulta tehdä peittoon vinokuvion. Piirsin mallin paperille ja laskin montako neliötä kutakin väriä tarvitaan. Pidin tukkimiehenkirjanpitoa montako neliötä on valmiina ja montako vielä puuttuu. Peitto on virkattu Hjertegarnin Bommix Bamboo langasta. Käytin sävyjä: 1000 (valkoinen), 3314 (sinapinkeltainen), 4950 (beige), 7093 (vaaleanvihreä), 7070 (lime), 7150 (maastonvihreä).

pajuneliö peitto

bommix bamboo

vauva lahja peitto


Kesän vauvalahjoja

sunnuntai 30. elokuuta 2020

 

virkattu vaunulelu norsu

Tänä kesänä on valmistunut jälleen muutama vauvalahja. Unirätti, vaunulelu ja tuttinauha menivät sukuun syntyneelle uusimmalle tulokkaalle. Vihreä-valkoinen vaunulelu tehtiin pikatoimituksella ystäväni tuttavalle, mutta se onneksi ehti ajoissa saajalleen :) Harmaa-valkoinen-vaaleanpunainen vaunulelu valmistui ystäväni läheiselle. 

Sain juuri tänään valmiiksi erään pitkän projektin, mutta jota en voi ihan vielä paljastaa tai esitellä. Odotan innolla sen esittelemistä blogissa. 
virkattu setti vauvalle norsu
vaunulelu lapselle

vaunulelu norsu lapselle vauvalle virkattu

Mukavaa sunnuntaita!


Vanha Vääksy ja Vääksyn kanava

lauantai 22. elokuuta 2020


Vuoden 2019 roadtripin viimeinen kohde oli Vääksy. Olen kehittänyt listan erilaisista kohteista, jotka kiinnostavat. Niihin lukeutuvat mm. ruukit, majakat, kanavat, kirkot, kansallispuistot, Unescon Maailmanperintökohteet, näkötornit. Niinpä piti piipahtaa Vääksyn kanavallakin! Enpä tiennyt aiemmin, että Vääksyn kanava on Euroopan vilkkaimmin liikennöity vapaa-ajan sisävesikanava. Aikamoista! (lähde)



Olimme Vääksyssä aika myöhään iltapäivällä vasta, joten harmiksemme moni putiikki oli mennyt jo kiinni. Kävimme kuitenkin Ranskalaisessa kyläkaupassa ja kanavan varrella olevassa Kanavan Kunkussa, joka on sekä ruokaravintola, mutta sen yläkerrassa on myös putiikki. Vääksyssä ja sen lähitienoilla olisi ollut paljon kaikenlaista nähtävää ja koettavaa, mutta tällä kertaa aika ei riittänyt. Jonain päivänä olisikin kiva ehtiä koluamaan paikkoja uudemman kerran, paremmalla ajalla :)
Täältä löytyy ideoita Asikkalavinkkeihin.





Kaikki vuoden 2019 roadtrip postaukset:





Lappeenrannan hiekkalinnoja ihailemassa

lauantai 8. elokuuta 2020


Yhden yön jälkeen Imatralla, Imatran Valtionhotellissa oli aika palailla takaisinpäin. Vietimme muutaman tunnin Lappeenrannassa, pääosin Lappeenrannan linnoitusta kierrellen. Kävimme kuitenkin matkan aluksi Lappeen Marian kirkossa. Itse luulin itse asiassa sitä Lappeenrannan kirkoksi nimeltään, mutta minut oikaisiin. Lappee on itse asiassa vanha kirkonpitäjä Lappeenrannan kupeessa, joka pakkoliitoksella liitettiin 1967 Lauritsalan kanssa Lappeenrantaan. 

Lappeenranta ja Imatra, varsinkin Imatra, ovat paikkoja, joissa olen päässyt lähimmäksi omia toisen puolen sukuni juuria, sillä mummoni oli Karjalan evakko. Tänä kesänä oli alunperin ajatus lähteä mummoni synnyinseudulle Venäjän puolelle, kunnes tiedätte-kyllä-mikä sotki kaiken. Saa nähdä, onko matkustaminen naapurimaahan vielä ensi vuonnakaan mahdollista, riippuu miten tautitilanne etenee ja sammuuko se koskaan. Ja kun yksi virus on saatu aisoihin, luultavasti puhkeaa jokin uusi..


Lappeenrannassa on valtava Äiti Karjala -muistomerkki, joka herkisti ainakin minut. Väkisinkin mieleen nousi kysymys, kuinka monelta traumalta olisi vältytty, jos 300 000 suomalaisen ei olisi tarvinnut lähteä kotiseudultaan Suomen hävittyä sodan. Äiti Karjala -muistomerkki on 70 metriä pitkä graniitista valmistettu muistomerkki, johon on kaiverrettu Etelä- ja Keski-Karjalan sankarihautausmaihin haudattujen tai kadonneina siunattujen 5 500 sankarivainajan nimet. (lähde)



Kävimme ihailemassa upeita hiekkalinnoja Lappeenrannan satamassa. Ihan käsittämätöntä, miten hiekkalinnarakennelmat oikein pysyvät kasassa!? M i e l e t t ö m i ä taidonnäytteitä. 

Kahvilla kävimme linnoituksessa sijaitsevassa Kahvila Majurskassa. Majurskan talolla on varsin mielenkiintoinen historia: "Majurskan talo rakennettiin 1800-luvun puolivälissä venäläisten upseeriperheiden asunnoksi. Rakennus oli venäläisten hallussa Suomen itsenäistymiseen 1917 asti.

Talon pohjoispäädyssä sijaitsi upseerikerho. Toista päätä asutti paikallisen komentajan perhe. 20-luvulla rakennus toimi Linnoituksessa toimineen vankilan henkilökunnan asuntona. Vuosina 1936-1939 vaihdettiin kuulumisia julkisivun pikkuikkunoiden kautta, kun talo toimi kulkutautisairaalana. Myös kansanhuolto ja sateenvarjotehdas ovat olleet osana talon värikästä historiaa."(lähde)



Lappeenranta vaikutti kivalta kaupungilta, jonne voisin ehdottomasti matkustaa uudemmankin kerran. Erityisesti viehätyin linnoituksesta, muureista ja maisemista. Sääkin suosi meitä :)






Lappeen Marian kirkko

Lappeen Marian kirkon katto



Kiikunlähteelle ei ole nyt hyvä kenenkään mennä

torstai 16. heinäkuuta 2020



Julkaisen tämän postauksen uudestaan tynkäversiona, sillä olen saanut tietooni, että Kiikunlähteellä käy aivan kestämätön trafiikki ja lähteelle ja sen lähiasukkaille olisi parempi, ettei lähteelle mentäisi lainkaan, jotta luonto saisi toipua.

Kiikunlähteelle johtavalle Kiikuntielle on astunut voimaan liikennerajoitus 13.07. alkaen. Tämä kieltää alueelle ajamisen moottoriajoneuvoilla. Lähin pysäköintialue on 1,5km päässä Kiikunlähteestä.

Saamieni tietojen mukaan lähteen rannat ovat päässeet pahasti kulumaan, koska kävijät eivät noudata opastetaulujen ohjeita. Myös roskaaminen ja ilkivalta ovat koetelleet alueen luontoa ja asukkaita. Alueella ei ole pysäköintipaikkoja, ja tästä syystä kapea Kiikuntie on päässyt ajoittain ruuhkautumaan niin pahasti, että lähteen ympäristön asukkaat eivät ole päässeet asioilleen. Mahdollisissa hätätilanteissa ei myöskään palo- ja pelastuslaitos pääse perille. 

Kiikuntien Kirkkotien että Hatsinantien puoleisiin päihin moottoriajoneuvoilla on asetetu ajo kielletty - kyltit. Tämän jälkeen  Kiikuntie jää siis alueen asukkaiden käyttöön ja autolla Kiikunlähteelle tulevien tulee jättää moottoriajoneuvonsa vähintään n. 1,5 kilometrin päähän lähteestä. Jalan sekä polkupyörällä perille pääsee normaalisti ja lähteen näköalatasanne on paikoillaan.

Suosittelisinkin vahvasti nyt jokaista alueelle vierailua harkitsevaa miettimään vielä toisen kerran.


Annetaan Kiikunlähteelle mahdollisuus toipua.




5 kotimaanmatkailukohdetta Satakunnassa

sunnuntai 12. heinäkuuta 2020



ahlströmin ruukki

noormarkun ruukki

Olen käynyt syntymässä Satakunnassa ja suurimman osan elämästänikin siellä asunut, vaikkakin veri veti jo vuosia sitten Tampereelle. Satakunnassa on silti lukuisia mahtavia paikkoja ja Satakunnassa on aina olo, että on tullut kotiin. Niinpä onkin aika listata muutama kohde, jotka äkkiseltään tuli mieleen.

1. Ahlströmin ruukki

Ahlströmin ruukki sijaitsee Noormarkussa, hieman Porista pohjoiseen. Ruukki on todella kaunista aluetta ja se onkin suosittu juhlapaikka. Noormarkun Klubi tarjoaa maistuvaa lounasta maanantaista perjantaihin ja heinäkuussa myös lauantaisin. Ahlströmin ruukissa voi myös majoittua hotelliin. 

Pääset Ahlströmin ruukki-postaukseeni tästä

taidekahvila anne mattila

anne mattilan taidekahvila

2. Anne Mattilan Taidekahvila

Anne Mattilan Taidekahvila sijaitsee Karviassa, n. 100 kilometriä Porista pohjoiseen. Taidekahvilasta löytyy Anne Mattilan taidetta, lisäksi kesällä kahvilassa pääsee nauttimaan livemusiikista. Onpa alueella myös pieni luontopolkukin. Taidekahvila on auki kesäkuusta elokuuhun joka päivä. Syyskuusta joulukuuhun kahvila on kiinni maanantain ja tiistain. Pääset blogipostaukseen tästä.

vanha rauma

rauma vanha rauma

3. Rauma

Oi Rauma on! Ol niingon gotonas - joskus nimittäin olin, sillä olen opiskellut Rauman seminaarinmäellä muutama vuosi takaperin. Opiskeluajoilta syttyi rakkaus Raumaan ja itse asiassa kesällä 2020 aionkin suunnata sinne pitkästä aikaa. Parasta Raumassa on tietenkin Vanha Rauma, joka on itse asiassa yksi Unescon Maailmanperintökohteistakin. Rauman kupeessa on myös toinen Unescon Maailmanperintökohde, nimittäin Sammallahdenmäen kiviröykkiö. Omia lempparikohteitani on ehdottomasti vanhan kaupungin nupukivetyksellä kävelyn lisäksi Jätti-Rätti, josta taidan haalia hieman matonkudetta. Cafe Sali on mahtava kahvila Raatihuoneentorilla. 
Nähtävyyksistä suosittelen Kiikartornia ja Poroholmaa. Kuuskajaskari sekä Kylmäpihlaja on edelleen käymättä ja tilanne pitäisikin korjata mahdollisimman pian! Ehkä ensi kesänä?

leineperin ruukki

leineperin ruukki

4. Leineperin ruukki

Leineperin ruukki sijaitsee melko lähellä Ahlströmin ruukkia. Porista Leineperiin on noin 20 kilometriä. Leineperissä kädentaidot ovat vahvasti esillä, sillä ruukilla toimii 17 käsi-/taidetyöläistä. Ruukki tarjoaa myös opastuksia ryhmille. Ruukkialueelta löytyy juhla- ja kokoustiloja sekä mahdollisuus muunlaiseenkin ohjelmaan kuten frisbeegolffaamiseen, Aarre-etsintärataa erityisesti perheen nuoremmalle väelle, rantasaunaa, melonnan ohjausta. Lisäksi vähän matkan päässä on  Kotieläinpiha MiniFarmi (Kullaalla), Joutsijärven retkeilyaluetta ja erilaisia tilamyymälöitä.


yyteri hiekkaranta

yyteri meri

5. Yyteri

Yyteri on varmasti kaikista tunnetuin monelle suomalaiselle hiekkarannoistaan. Hiekkarantaahan siellä riittää, peräti kuuden (!!) kilometrin verran. Jos et ole rannalla makoilevaa sorttia niin älä huoli, eiköhän jokaiselle löydy jotakin mieluisaa tekemistä - nimittäin Yyteristä löytyy luontopolkua, lintutornia, fatbike pyöräilyä, seikkailupuistoa, Reposaaren linnakepuisto ja vaikka mitä. Lista on niin pitkä, että tokkopa niiden kaikkien elämysten kokemiseen riittää enää yksi viikonloppu. 



Pyhän Mikaelin kirkko - keskiaikainen kivikirkko Pälkäneellä

maanantai 6. heinäkuuta 2020



pälkäneen rauniokirkko


Olen julkaissut tämän postauksen ensimmäisen kerran 13.11.2017. 

Lähdin käymään Rauniokirkolla uudestaan, kun matkaseurani ei ollut aiemmin kirkolla käynyt. Innostuin samalla ottamaan uusia kuvia ja lopulta päädyin päivittämään postauksen uudestaan. 


pelto pälkäne heinää

Kovia kokenut keskiaikainen harmaakivikirkko

Pälkäneen Rauniokirkko on viralliselta nimeltään Pyhän Mikaelin kirkko. Monet keskiaikaiset kirkot on nimetty jonkun pyhimyksen mukaan. Kirkko on valmistunut 1400-luvun lopulla ja se on alunperin ollut katolinen. Uskonpuhdistus muutti kirkon sisäosaa ulkokuoren säilyessä samanlaisena. 1740-luvulla kirkon perustukset alkoivat pettää, sillä kirkko on rakennettu vanhan kalmiston päälle. Alueelta onkin löydetty jäänteitä muinaisrautakautisesta kalmistosta. Uuden Pälkäneen kirkon valmistuttua 1839 vanha kirkko hylättiin. Rauniokirkon katto sortui 3.12.1890 raivonneessa myrskyssä ja kirkkoa onkin sen jälkeen yritetty kunnostaa. Pälkäneen vanhan kirkon suojeluyhdistys on perustettu vuonna 2002 suojelemaan ja keräämään varoja kirkon kunnostusta varten. 

Daniel Medelplan ja Aapiskukko

Viimeksi kun kävin Rauniokirkolla elokuussa 2017 en kiinnittänyt kovinkaan suurta huomiota muistomerkkiin lähellä kirkon sisäänkäyntiä. Muistomerkki on ikäänkuin avonainen kirja pöydällä ja merkin kyljessä lukee Medelplan. Kenestä tai mistä onkaan kysymys? Niin hassulta kuin se kuulostaakin, Pälkäneen Rauniokirkolla on ollut merkittävä rooli lukutaidon kehittymiseen Suomessa. 

Daniel Medelplan syntyi vuonna 1657 Turussa. Vuonna 1678 hänet otettiin Turun akatemiaan kuvien kaivertajaksi. Medelplan toimi kirjapainon johtajana vuosina 1689-1693. Pälkäneelle hän päätyi isovihan aikaan. Yksi syy oli myös hänen saamansa tuomio sukurutsauksesta, kun hän oli solminut suhteen vaimonsa veljentyttären kanssa.

Isonvihan aikaan Suomessa ei ollut yhtään toimivaa kirjapainoa ja tarve lukemiseen opetteluun tarkoitetuista kirjoista alkoi olla kova. Pälkäneen papisto tilasi Medelplanista pälkäneläisille oman aapisen. Medelplan kaiversi puulaatoille  Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen “Yxi paras lasten tawara“. Aapinen olikin pälkäneläisillä ahkerassa käytössä ja heidän lukutaitonsa oli hyvällä tasolla. Valitettavasti kaikki painetut kirjat ja painolaatat ovat tuhoutuneet - viimeisetkin tuhoutuivat Turun palossa 1827.

Medelplanin aapisen viimeisellä sivulla oli kuva aapiskukosta. Aapiskukon kuva päätyikin Pälkäneen vaakunaan aina siihen asti kunnes Pälkäne kuntaliitoksen myötä liitettiin Luopioisiin vuonna 2007.

Rauniokirkon lähellä onkin (Neste) huoltoasema, joka on nimetty Medelplanin Aapiskukon mukaan.




pälkäne rauniokirkko pyhän mikaelin kirkko

Pälkäneen Vanhankirkon Suojeluyhdistys

Vuonna 2002 perustettiin Pälkäneen Vanhankirkon Suojeluyhdistys, jonka tarkoituksena on suojella ja kerätä varoja rauniokirkon korjaukseen. Kirkossa järjestetään konsertteja ja jumalanpalveluksia, ja se on myös suosittu vihkikirkko sekä muiden juhlien kokoontumispaikka. 


koiran tassu rauniokirkko


Erilainen kuvauskohde

Pälkäneen kirkko tarjoaa valokuvaajalle paljon kuvattavaa - ympäristössä ei ole häiritseviä muita rakennuksia, joita pitäisi vältellä kuvakulmissa vaan ympäristö on ainakin kesällä vehreä ja seesteinen. Kirkko, josta puuttuu katto on hyvin läpinäkyvä ja kerrankin ei tarvitse kirkossa miettiä liian vähäistä valaistusta ;) Sateenvarjon tosin ehkä varaisin matkaan!

Kirkon pääsee kiertämään helposti ja tarkastelemaan sitä eripuolilta, jolloin jokaiselta sivulta avautuu hieman erilainen näkymä. Kirkossa vallitsee erilainen tunnelma kuin tavallisesti.

En ihmettele, miksi Rauniokirkko on suosittu vihkikirkko - olisihan tuollaisissa maisemissa varmasti ihan mieletöntä kuvata häät ja miettiä potrettien ottamista, kun vaihtoehtoja voi luetella heti vaikka kuinka monta!

Toki Suomen kesä voi yllättää viileydellään ja sateellaan, joten idyllisistä potreteista voi tulla nopeasti kilpajuoksu autolle, jos taivas päättää revetä suunnittelemattomaan kohtaan.. ;) Mutta toisaalta - hauskoja muistoja muisteltavaksi kiikkustuolissa.


pyhän mikaelin kirkko pälkäne

pälkäne kirkko keskiaikainen kivikirkko

asehuone pälkäne kivikirkko

asehuone pälkäne rauniokirkko

sakasti pälkäne rauniokirkko

päätykuviointi pälkäne rauniokirkko

pyhän mikaelin kirkko pyhimys

medelplan muistomerkki aapiskukko
Medelplanin muistomerkki on vuodelta 1949.


Olen käyttänyt blogipostauksessa seuraavia lähteitä Raunikirkon historiaan liittyen:



PS. Medelplanin ja Raunikirkon tarinaa löytyy myös Juha Hurmen "Niemi" kirjasta, jossa hän kirjoittaa historiasta, no varsin mielenkiintoisin sanakääntein sanoja säästelemättä, kuitenkin pilke silmäkulmassa. Parin sivun mittainen pätkä aiheesta löytyy sivulta 360 lähtien.

infotaulu rauniokirkko


MITÄ? Rauniokirkko
MISSÄ? Rauniokirkontie 16, 36600 Pälkäne
MILLOIN? ympäri vuoden, ilmainen sisäänpääsy

MITEN? Pälkäneen matkahuollosta (mikäli saavut Pälkäneelle bussilla) kirkolle tulee kävelymatkaa n. 1 km. Autolla kirkon luo pääsee ihan viereen. Pyörällä esimerkiksi Matkahuollolta pääsee ajamaan Vanhankirkontietä, jos ei tykkää ajaa vilkasliikenteisen tien vieressä.

MIKSI? Erityisesti historiasta ja valokuvauksesta kiinnostuneelle tai jos etsit vaikkapa sopivaa paikkaa ottaa potretteja tai suunnittelet häitä. Löytyypä kirkolta geokätkökin!






Oletko sinä käynyt Rauniokirkolla ?





CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan