Slider

Pyhän Mikaelin kirkko - keskiaikainen kivikirkko Pälkäneellä

maanantai 6. heinäkuuta 2020



pälkäneen rauniokirkko


Olen julkaissut tämän postauksen ensimmäisen kerran 13.11.2017. 

Lähdin käymään Rauniokirkolla uudestaan, kun matkaseurani ei ollut aiemmin kirkolla käynyt. Innostuin samalla ottamaan uusia kuvia ja lopulta päädyin päivittämään postauksen uudestaan. 


pelto pälkäne heinää

Kovia kokenut keskiaikainen harmaakivikirkko

Pälkäneen Rauniokirkko on viralliselta nimeltään Pyhän Mikaelin kirkko. Monet keskiaikaiset kirkot on nimetty jonkun pyhimyksen mukaan. Kirkko on valmistunut 1400-luvun lopulla ja se on alunperin ollut katolinen. Uskonpuhdistus muutti kirkon sisäosaa ulkokuoren säilyessä samanlaisena. 1740-luvulla kirkon perustukset alkoivat pettää, sillä kirkko on rakennettu vanhan kalmiston päälle. Alueelta onkin löydetty jäänteitä muinaisrautakautisesta kalmistosta. Uuden Pälkäneen kirkon valmistuttua 1839 vanha kirkko hylättiin. Rauniokirkon katto sortui 3.12.1890 raivonneessa myrskyssä ja kirkkoa onkin sen jälkeen yritetty kunnostaa. Pälkäneen vanhan kirkon suojeluyhdistys on perustettu vuonna 2002 suojelemaan ja keräämään varoja kirkon kunnostusta varten. 

Daniel Medelplan ja Aapiskukko

Viimeksi kun kävin Rauniokirkolla elokuussa 2017 en kiinnittänyt kovinkaan suurta huomiota muistomerkkiin lähellä kirkon sisäänkäyntiä. Muistomerkki on ikäänkuin avonainen kirja pöydällä ja merkin kyljessä lukee Medelplan. Kenestä tai mistä onkaan kysymys? Niin hassulta kuin se kuulostaakin, Pälkäneen Rauniokirkolla on ollut merkittävä rooli lukutaidon kehittymiseen Suomessa. 

Daniel Medelplan syntyi vuonna 1657 Turussa. Vuonna 1678 hänet otettiin Turun akatemiaan kuvien kaivertajaksi. Medelplan toimi kirjapainon johtajana vuosina 1689-1693. Pälkäneelle hän päätyi isovihan aikaan. Yksi syy oli myös hänen saamansa tuomio sukurutsauksesta, kun hän oli solminut suhteen vaimonsa veljentyttären kanssa.

Isonvihan aikaan Suomessa ei ollut yhtään toimivaa kirjapainoa ja tarve lukemiseen opetteluun tarkoitetuista kirjoista alkoi olla kova. Pälkäneen papisto tilasi Medelplanista pälkäneläisille oman aapisen. Medelplan kaiversi puulaatoille  Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen “Yxi paras lasten tawara“. Aapinen olikin pälkäneläisillä ahkerassa käytössä ja heidän lukutaitonsa oli hyvällä tasolla. Valitettavasti kaikki painetut kirjat ja painolaatat ovat tuhoutuneet - viimeisetkin tuhoutuivat Turun palossa 1827.

Medelplanin aapisen viimeisellä sivulla oli kuva aapiskukosta. Aapiskukon kuva päätyikin Pälkäneen vaakunaan aina siihen asti kunnes Pälkäne kuntaliitoksen myötä liitettiin Luopioisiin vuonna 2007.

Rauniokirkon lähellä onkin (Neste) huoltoasema, joka on nimetty Medelplanin Aapiskukon mukaan.




pälkäne rauniokirkko pyhän mikaelin kirkko

Pälkäneen Vanhankirkon Suojeluyhdistys

Vuonna 2002 perustettiin Pälkäneen Vanhankirkon Suojeluyhdistys, jonka tarkoituksena on suojella ja kerätä varoja rauniokirkon korjaukseen. Kirkossa järjestetään konsertteja ja jumalanpalveluksia, ja se on myös suosittu vihkikirkko sekä muiden juhlien kokoontumispaikka. 


koiran tassu rauniokirkko


Erilainen kuvauskohde

Pälkäneen kirkko tarjoaa valokuvaajalle paljon kuvattavaa - ympäristössä ei ole häiritseviä muita rakennuksia, joita pitäisi vältellä kuvakulmissa vaan ympäristö on ainakin kesällä vehreä ja seesteinen. Kirkko, josta puuttuu katto on hyvin läpinäkyvä ja kerrankin ei tarvitse kirkossa miettiä liian vähäistä valaistusta ;) Sateenvarjon tosin ehkä varaisin matkaan!

Kirkon pääsee kiertämään helposti ja tarkastelemaan sitä eripuolilta, jolloin jokaiselta sivulta avautuu hieman erilainen näkymä. Kirkossa vallitsee erilainen tunnelma kuin tavallisesti.

En ihmettele, miksi Rauniokirkko on suosittu vihkikirkko - olisihan tuollaisissa maisemissa varmasti ihan mieletöntä kuvata häät ja miettiä potrettien ottamista, kun vaihtoehtoja voi luetella heti vaikka kuinka monta!

Toki Suomen kesä voi yllättää viileydellään ja sateellaan, joten idyllisistä potreteista voi tulla nopeasti kilpajuoksu autolle, jos taivas päättää revetä suunnittelemattomaan kohtaan.. ;) Mutta toisaalta - hauskoja muistoja muisteltavaksi kiikkustuolissa.


pyhän mikaelin kirkko pälkäne

pälkäne kirkko keskiaikainen kivikirkko

asehuone pälkäne kivikirkko

asehuone pälkäne rauniokirkko

sakasti pälkäne rauniokirkko

päätykuviointi pälkäne rauniokirkko

pyhän mikaelin kirkko pyhimys

medelplan muistomerkki aapiskukko
Medelplanin muistomerkki on vuodelta 1949.


Olen käyttänyt blogipostauksessa seuraavia lähteitä Raunikirkon historiaan liittyen:



PS. Medelplanin ja Raunikirkon tarinaa löytyy myös Juha Hurmen "Niemi" kirjasta, jossa hän kirjoittaa historiasta, no varsin mielenkiintoisin sanakääntein sanoja säästelemättä, kuitenkin pilke silmäkulmassa. Parin sivun mittainen pätkä aiheesta löytyy sivulta 360 lähtien.

infotaulu rauniokirkko


MITÄ? Rauniokirkko
MISSÄ? Rauniokirkontie 16, 36600 Pälkäne
MILLOIN? ympäri vuoden, ilmainen sisäänpääsy

MITEN? Pälkäneen matkahuollosta (mikäli saavut Pälkäneelle bussilla) kirkolle tulee kävelymatkaa n. 1 km. Autolla kirkon luo pääsee ihan viereen. Pyörällä esimerkiksi Matkahuollolta pääsee ajamaan Vanhankirkontietä, jos ei tykkää ajaa vilkasliikenteisen tien vieressä.

MIKSI? Erityisesti historiasta ja valokuvauksesta kiinnostuneelle tai jos etsit vaikkapa sopivaa paikkaa ottaa potretteja tai suunnittelet häitä. Löytyypä kirkolta geokätkökin!






Oletko sinä käynyt Rauniokirkolla ?





Suomen vanhimman matkailunähtävyyden partaalla - Imatrankoski ja Valtionhotelli

torstai 25. kesäkuuta 2020

Imatrankoski Imatra Suomi Finland

Vuoden 2018 loppukesästä aloimme ystäväni kanssa suunnitella vuoden 2019 roadtripiä. Näin tuolloin ensimmäistä kertaa kuvan Imatran Valtionhotellista enkä voinut uskoa, että tällainen paikka voisi olla Suomessa. Niinpä Imatran Valtionhotelli ja tietenkin myös vieressä kohiseva Imatrankoski valikoituivat reissumme kohteiksi. Valtionhotelli valikoitui luontevasti myös majoituspaikaksemme, sillä vastaavassa paikassa tuskin tulee koskaan enää yövyttyä. 

Kesä 2019 Imatrankosken suhteen oli suotuisa senkin suhteen, että Imatrankoski ehti olla remontissa 4 vuotta ja vuoden 2019 kesä oli ensimmäinen, kun koskishow palasi jälleen ohjelmistoon kosken remontin valmistuttua. 

Valtionhotelli

Valtionhotelli

Imatran Valtionhotellin suunnitteli Usko Nyström. Hotelli valmistui vuonna 1903. Aiemmin kivirakenteisen valtionhotellin paikalla on ollut kaksi puuarakenteista hotellia, jotka tosin paloivat 1900-luvun alussa. Nämä hotellit ovat olleet erityisesti Pietarin ylhäisön suosiossa. 

Hotelli on ollut myös toisenlaisessa käytössä historiansa aikana, sillä se toimi sotilassairaalana sisällissodan aikana. Toisessa maailmansodassa hotelli oli Kannaksen armeijan esikuntana ja jatkosodassa päämajan sotilashallinto-osastona. Imatran ilmantorjuntakeskus toimi hotellin kellarissa toisen maailmansodan aikana. Hotelli restauroitiin alkuperäiseen asuunsa 1985-1987. (Lähde)

Meidän hotellihuoneemme ikkunat olivat parkkialueen suuntaan, joka ehkä hieman harmitti. Alunperin meidät oli sijoitettu kylpylärakennuksen puolelle, emmekä olisi näin ollen päässeet lainkaan majoittumaan varsinaisen Valtionhotellin puolelle. Onneksi yksi huone vapautui sopivasti meille.

Hotellihuone oli miellyttävä. Ainoa hieman "kuumottava" piirre oli, että vessassa oli ikkuna, muttei verhoja :D Illalla ei tehnyt mieli sytyttää valoja ;) Ei vessan ikkunasta suoraa näköyhteyttä ollut esimerkiksi toiseen rakennukseen, mutta en kokenut tarpeelliseksi lähteä testaamaankaan millaisia reaktioita mahdollisesti aiheuttaisin ohikulkijoissa :D 



Imatran Valtionhotelli

Koskinäytökset alkavat

Ajelimme ensimmäisenä Valtionhotellille tsekkaamaan itsemme sisään ja pian sen jälkeen pitikin lähteä kohti Imatran koskea, sillä koskinäytös oli alkamassa piakkoin. Valtionhotelli sijaitsee onneksi aivan kosken vieressä, joten päästäksemme paraatipaikoille piti kävellä hyvin lyhyt matka. Olimme  hyvissä ajoin (varmaankin noin tunti ennen näytöksen alkua) ja saimme hyvät paikat. Ihmisiä alkoi kerääntyä sillalle ja tie suljettiin näytöksen ajaksi. Oli huikea seurata, miten valtavat vesimassat lähtivät valumaan ja kuohumaan. Kuvista katsellessa ihmiset kosken reunalla näyttävät lähinnä muurahaisenkokoisilta, niin valtava koski on. Ainoa harmi koskinäytöksessä oli, että yhden padon luukut eivät auenneet. Jotain pientä teknistä fiksaamista koskinäytös siis vielä tarvitsi monen vuoden remontin jälkeen toimiakseen oikein.

Kun koskinäytös oli ohi, kosken reunalle päästettiin ihmisiä taas kulkemaan. Kiertelimme eri puolilla kosken reunoja ja hämmästelimme miten nopeasti äsken kuohunut koski vaimeni ja hiljeni pieneksi puroksi ja lopulta kuivui kokonaan.

Kävelimme pitkään kosken lähistöllä näytöksen jälkeen ja ihailimme jylhän kosken muotoja. Imatrankoskea on tultu katsomaan aina ulkomaita myöten ja jopa Venäjän keisarinna Katariina II on käynyt 1772 ihailemassa koskea. 

Vuoden 2020 koskinäytökset on heinäkuun loppuun asti peruttu Koronan vuoksi. Elokuussa mahdollisesti näytöksiä esitetään, tsekkaa lisäinfo täältä.

Valtionhotelli hotellihuone

hotellihuone Valtionhotelli

Imatraa emme ehtineet ihmeemmin koluta enää illalla, sillä lähiympäristössä kuljeskeluun meni sen verran aikaan, että löydettyämme ruokapaikan palasimme hotellille ja painoimme pään tyynyyn jaksaaksemme seuraavana päivänä kiertää Lappeenrannassa. Imatrankoski oli kuitenkin niin upea, että jokaisen pitäisi päästä näkemään se omin silmin ainakin kerran elämässä. 

hotellihuone Imatra

Imatrankoski

Imatrankoski koskinäytös Imatra Suomi

Koskinäytös 2019 Imatra Suomi Finland

Vuoksi vuolaana


koskinäytös Imatra

Kruunupuisto Imatra


Matkalla Imatralle - Taavetin linnoitus ja Luumäen kirkko

sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

luumäki taavetin linnoitus

Upeaakin upeamman Verlan pahvitehtaan ja puuhiomon jälkeen matkamme jatkui. Pysähdyimme Taavetin linnoituksella ja Luumäen kirkolla.

Taavetin linnoitus

Taavetin linnoitus sijaitsee Luumäellä ja se on rakennettu Venäjän keisarikunnan armeijan toimesta. Linnoitus rakennettiin hidastamaan tai estämään Ruotsin kuningaskunnan mahdollista hyökkäystä Turun rauhan rajojen takaa.  Katariina II nimesi linnoituksen Davidovskaja Krepostiksi eli Davidovin linnoitukseksi Pyhittäjä David Tessalonikalaisen mukaan. Linnoituksen sotilaallinen käyttö lakkautettiin 1803 ennen Suomen sotaa.

taavetin linnoitus luumäki

"Linnoitus oli pieni kaupunki tuhansille ihmisille, joista osa asui linnoituksessa ja osa paikallisten asukkaiden taloissa. Lähes kaikki linnoituksen rakennukset sijaitsivat edessä näkyvällä alueella kauempana erottuvalle vallille saakka. Rakennukset, joita oli nelisenkymmentä, oli sijoitettu ruutukaavaan. Pääosa niistä oli rakennettu puusta, mutta osa taloista, kuten komendantin talo, oli tehty tiilistä. Rakennuskanta vaihteli vuosien mittaan tarpeiden ja rakennusten ränsistymisen mukaan. Lopullisesti linnoitus tyhjeni vuonna 1829, jolloin alueen jäljellä olevat rakennukset huutokaupattiin purettaviksi."


Linnoitus on siis todella ollut kaupunki asukkaille. Tällaisia vastaavanlaisia linnoituksen sisällä olleita kaupunkeja, jotka noudattavat eurooppalaista linnoituskaupunkien malleja, ovat Taavetin lisäksi myös Hamina ja Lappeenranta. Tällaisia bastioneilla ympäröityjä kaupunkeja olen nähnyt myöskin Riikassa, Kööpenhaminassa sekä tietenkin Lappeenrannassa tällä samaisella roadtripilla.


Taavetin linnoitus

Taavetin linnoitukseen on vapaa pääsy ja linnoitukseen pääsee tutustumaan opastaulujen avulla. Linnoituksesta löytyy myös frisbeegolf-rata. Linnoituksessa järjestetään kesäisin erilaisia tapahtumia. Kesällä linnoitukseen pääsee myös tutustumaan opastuskierroksien avulla. 


Taavetin linnoitus Luumäki

Luumäen kirkko Engel

Luumäen kirkko

Ajaessamme kohti Luumäen kirkkoa, tiesin välittömästi kenen käsialaa kirkon suunnittelu on ollut: C.L.Engelin. Kirkko on ristikirkko ja istumapaikkoja on noin tuhat. Me emme valitettavasti päässeet sisälle ihailemaan kirkkoa, sillä kirkko ei ollut auki. Toivottavasti vielä joskus pääsisi näkemään kirkon myös sisältä :)

Luumäki kirkko
Luumäen kirkon kellotapuli

Luumäen vanha hautausmaa
Luumäen vanha hautausmaa
Matkamme jatkui Luumäeltä kohti Imatraa - Imatran koskea sekä Imatran Valtionhotellia, joista lisää seuraavassa postauksessa :)

Aiemmat Roadtrip 2019 postaukset:

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas - Unescon Maailmanperintökohde
Kiikunlähde - lähde, jonka tulevaisuus on vaarassa
Roadtrip alkaa - Tiiriskosken tehtaan kautta Hollolaan!


Kaupinoja

sunnuntai 14. kesäkuuta 2020


kaupinoja tampere

Näsijärvi

auringonlasku

Näsijärvi Kaupinoja auringonlasku Kauppi

sunset

Näsijärvi


Kumpulan kasvitieteellinen puutarha - kasvimatka maailman ympäri

sunnuntai 7. kesäkuuta 2020

kumpulan kasvitieteellinen puutarha

Viime kesänä vietimme muutaman päivän Helsingissä ja vierailimme eri paikoissa. Postasinkin Helsinki-visiitistämme jo viime vuoden puolella. Vierailusta voit lukea täältä

Yhtenä päivänä suuntasimme Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan. Yösijamme sijaitsi kävelymatkan päässä Kumpulan kasvitieteellisestä puutarhasta. Sää oli upean aurinkoinen, kun vähän puolen päivän jälkeen saavuimme puutarhalle.

puutarha

ohjekyltit

Meillähän on Tampereella oma Hatanpään Arboretum, joka on tamperelaisten ylpeys. Siksi näiden puutarhojen näkeminen ja kokeminen johtaa vääjäämättä aina siihen, että vertaan paikkoja "meidän" Arboretumiin. Miten kävi Kumpulan kanssa?


Helsinki Kumpula kasvitieteellinen

Kumpulan puutarha on jaettu kulttuurikasvien- ja maantieteelliseen kokoelmaan. Maantieteellisessä kokoelmassa on lajeja niiden alkuperämaiden mukaan  Euroopasta, itäisestä ja läntisestä Pohjois-Amerikasta, Japanista ja Kaukoidästä. Kulttuurikasveihin kuuluvat koristekasvit, lääkekasvit ja ravintokasvit. Lisätietoja puutarhassa löytyy Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan sivuilta

Kumpulan kasvitieteellinen oli upea. Puutarhan jaottelu on todella mielenkiintoinen ja oli hauska tutustua lajeihin myös muista maista. Miljöötä on tehty pieteetillä. Mahtava paikka viettää kesäpäivää ja istahtaa välillä ihailemaan maisemia ja kasveja. Jos kahvihammasta alkaa kolottaa, niin puutarha-alueelta löytyy myös kahvila. Ainoa miinus, jonka keksin, on ettei Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan käy Museokortti. Sen vielä kun saisi niin avot :) 



kumpulan kasvitieteellinen puutarha

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avautunut jälleen koronan jälkeen ti 2.6.2020. Sisäänpääsymaksujen hinnat alennusryhmineen löytyvät puutarhan omilta sivuilta

Helsinki kumpula

kumpula

ruukku-ukko helsinki

Helsinki

Kumpula kesä puutarha

rautaesiintymä Helsinki

siirtolapuutarha

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan