Pyhän Marian kirkon rauniot

Kohti Vanhaa Vaasaa

Roadtrippimme kolmas ja viimeinen päivä alkoi vierailulla Saltkaretin näköalatornilla, josta matka jatkui Raippaluodon sillan kautta kohti Vanhan Vaasan raunioita. Vanha Vaasa sijaitsee nykyiseen Vaasan keskustaan nähden kaakkoissuunnassa, ihan lähellä Vaasan sairaalaa.  Lähestyessämme aluetta havaitsimme, että raunioita ympäröi työmaa-aidat. Luinkin jälkikäteen, että alueen rauniot olivat joutuneet ilkivallan kohteeksi, joka on yksi syy siihen, että Pyhän Marian kirkon raunioilla on sortumavaara.

Vanhan Vaasan historiaa

Paikalle, joka nykyään tunnetaan Vanhana Vaasana rakennettiin Korsholman linnaa 1370-luvulla. Kaarle XI perusti paikalle Vaasa -nimisen kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli merkittävä satama- ja kauppapaikka. Isonvihan aikana 1700-1712 kaupunki poltettiin. Vuonna 1765 kaupunki sai tapulioikeudet (= kaupunki, jolla on oikeus käydä ulkomaankauppaa), jonka jälkeen kauppa alkoi taas käydä. Vaasan vientitavaroita olivat terva, piki, vilja, voi, vuodat, laudat ja lankut.

3.8.1852 syttyi tulipalo Aurénin talon ulkovajassa huolimattoman markkinamiehen pudottaessaan piippunsa. Elokuun 3. oli helteinen ja kaivot olivat tyhjillään. Kaupunkilaiset olivat aamuaskareissaan tai pelloillaan. Useassa talossa katto oli tuohesta tai oljesta tehty ja niiden painona oli riukuja tai kiviä. Illalla kaupungista oli jäljellä vain savuavat rauniot muutamaa poikkeusta lukuunottamatta; hovioikeuden talo ja Falander-Wasastjernan talon kiviseinät, sairaala sekä pappila. Palon jälkeen uusi kaupunki perustettiin lähemmäs merta 7 kilometrin päähän.

Vanhan Vaasan raunioilta entiselle hovioikeudentalolle

Saavuttuamme Vanhan Vaasan raunioille, kiipesimme mm. Pyhän Marian kirkon kellotapulin luo ja katselimme Triviaalikoulun raunioita. Pyhän Marian kirkon raunioita emme päässeet sisältäpäin näkemään, koska rauniot oli aidattu. Rauniot ovat päässeet hälyttävän huonoon kuntoon. Raunioita on tarkoitus kunnostaa kolmena kesänä. Vuonna 2020 kunnostukseen budjetoitiin 200 000€. Kaiken kaikkiaan kunnostustöihin on arvioitu kuluvan 550 000€.

Raunioilta lähdimme Runeberginkatua pitkin Korsholmankadulle asti, josta kuljimme itään kohti Mustasaaren kirkkoa eli entistä hovioikeudentaloa. Kirkolta kuljimme Hovioikeudenpuistikkoa pitkin Korsholman linnan valleja. Mäen päällä on Korsholman linnan muistomerkki. Mäeltä lähdimme suuntaamaan takaisinpäin Kauppiaankatua pitkin ja matkan varrelle osui vielä Vanhan Vaasan museorakennus, joka on Vaasan palon ainoa yksityisessä omistuksessa oleva kivitalo, joka säilyi palon jäljiltä. Museorakennuksen vieressä on kivi, jossa lukee, että Vaasan palo sai alkunsa siinä paikalla sijainneesta ulkovajasta 3.8.1852.

Vanhan Vaasan kierroksen jälkeen olikin aika aloittaa paluumatka.

Triviaalikoulusta on jäljellä enää vain rauniot.

Hovioikeudentalo toimii nykyään Mustasaaren kirkkona.

Hovioikeudenpuistikosta johtaa puukujanne kumpareelle, jossa sijaitsi Korsholman linnoitus.

Vanhan Vaasan rakennuksia

Triviaalikoulu

• koulutalo rakennettiin 1691

• Johan Ludvig Runeberg kävi Vaasan Triviaalikoulua

Wasastjernan talo

• Abraham Falander (laivanvarustaja, kauppias ja valtiopäivämies) rakennutti talon

• talo oli ainoa yksityinen kivitalo, joka säilyi vuoden 1852 palossa

• Vanhan Vaasan museo avattiin 1952 Wasastjernan talossa

Hovioikeus

• Kustaa III perusti Vaasan hovioikeuden 1776

• rakennuksen piirustukset teki Carl Fredrik Adelcrantz

• talo vihittiin käyttöön 1786

• toimii nykyään Mustasaaren kirkkona

Marian kirkko

• Pyhän Marian kirkko on rakennettu vuosien 1480-1550 välisenä aikana

Lähteet

Wikipedia: Vanha Vaasa 

Vaasa.fi 

Wikipedia: Tapulikaupunki

Vanhan Vaasan museo

VanhanVaasan raunioita kunnostetaan 

Yle 

Kaupungin palo alkoi tällä paikalla sijainneesta Aurénin talosta 3.8.1852

♥

Raippaluodon silta - Suomen pisin silta (toistaiseksi)

 

Raippaluodon silta pitää nimissään Suomen pisimmän sillan titteliä

Suomen pisin silta ainakin vuoteen 2026 asti sijaitsee Mustasaaren kunnassa ja se yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen. Sillan perustukset muurattiin 3.6.1996 ja se avattiin liikenteelle 27.8.1997. Silta on Suomen pisin ja sillä on pituutta 1045 metriä. Vuonna 2026 Helsinkiin pitäisi valmistua Kruunuvuorensilta, joka ulottuu Kruunuvuoren rannasta Korkeasaareen. Kruunuvuorensillan pituudeksi on suunniteltu 1,2 km  eli se on 150 metriä pidempi kuin Raippaluodon silta.

Paluumatkalla Saltkaretin näköalatornilta pysähdyimme Raippaluodon sillan luona Mustasaaren päässä. Mustasaaren puoleisessa päässä toimii mm. Bernys sekä Maailmanperintöportti. Bernys on kahvila-ravintola ja Maailmanperintöportissa heidän kotisivujensa mukaan saa "tietoa alueen nähtävyyksistä, eri vaellusreiteistä sekä kesän aikana järjestettävistä tapahtumista, risteilyistä ja retkistä. Maailmanperintönäyttely Weichselissä voit kokea Merenkurkun saariston uudella kiinnostavalla tavalla." 

Emme asioineet kummassakaan paikassa vaan suuntasimme kävelemään Raippaluodon sillalle maisemia ihailemaan. Sillalle on tehty "näköalapaikkoja", joista pääsee kurkistamaan paremmin. Minulla ei ole korkeanpaikankammoa, mutta vatsanpohjasta kieltämättä otti katsellessa sillalta alas. 

Silta symbolina

Silta ei ole vain pelkkä konkreettinen rakennelma. Silta -sanaa käytetään usein myös kuvaamaan vertauskuvallisesti erilaisia asioita. Ylen artikkelissa  "Jättimäisiä lepakonsiipisiä käärmeitä - Avaruusromua 10.5.2015" siltaa verrataan symbolisesti siirtymänä elämänvaiheesta toiseen tai elämän muutoksena. Joku voi "polttaa sillat takanaan" eli esimerkiksi ihmissuhde tai yhteys toiseen voi katketa tahtomattaankin.  

Siltoja voi myös "rakentaa" eli pyrkiä rakentamaan yhteyttä tai yhteistyötä jonkin tai jonkun kanssa. Usein myös käytetään vertauskuvaa lemmikin poismenosta "sateenkaarisillalle menosta". Silta voi myös kuvastaa esteiden ylittämistä tai ongelmien ratkeamista tai se voi johtaa johonkin uuteen, tuntemattomaan. Havahduin esimerkiksi siihen, miten paljon on musiikkikappaleita, joissa käytetään sanaa silta. Viime aikoina olen kuunnellut Happoradion Silta-biisiä, jossa kuvataan tukena olemista toiselle.

Eräs lempparisarjoistani on Silta (tanskaksi Broen), joka on ruotsalais-tanskalainen rikossarja. Sarjan tapahtumat keskittyvät Malmösta Kööpenhaminaan johtavalle Juutinrauman sillalle, jota pitkin itsekin olen matkustanut vuonna 2016, kun matkustimme Kööpenhaminasta Malmön kautta Ystadiin.

Suomen pisimmät sillat v.2026

• Kruunuvuoren silta Helsinki 1200 m valmistuu v.2026
• Raippaluodon silta Mustasaari 1045 m valmistunut 1997
• Tähtiniemen silta Heinola 924 m valmistunut 1993
• Kärkisten silta Jyväskylä 788 m valmistunut 1997

Lähteet
Wikipedia: Raippaluodon silta

Yle: Kyllä, Helsinkiin on tulossa Suomen pisin silta – mutta ennätyksiä sillä ei voiteta

Millaisia siltoja sinä haluaisit olla rakentamassa? Jos olisit silta, millainen silta olisit?

♥

Merenkurkun saaristo - Saltkaretin näköalatorni ja Svedjehamnin satama

 

Merenkurkun saaristo - Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde ja yksi kansallismaisemista

Suomen Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea rannikko (Höga kusten) muodostavat kahden valtion yhteisen maailmanperintökohteen. Unesco hyväksyi 2006 Merenkurkun saariston maailmanperintökohteisiin. Merenkurkkua peitti 200 000 vuotta sitten kolmen kilometrin (!!) paksuinen jääkerros, joka oli painanut maankuorta alaspäin lähes kilometrin (!) verran. Jääkauden raskas mannerjää painoi maankuorta alaspäin niin, että se vielä nykyäänkin kohoaa kohti entisiä mittojaan, noin 8 mm vuosivauhtia. Merenkurkun saaristo on myös luokiteltu yhdeksi 27:stä kansallismaisemasta Suomessa. 

Jääkauden jättämät jäljet näkyvät - De Geer -moreenimuodostelmat muistuttavat pyykkilautaa.

Roadtrip jatkuu

Me heräsimme Vaasassa hyvissä ajoin ja söimme maittavan aamupalan. Kirjauduimme ulos hotellista ja suuntasimme ensimmäisenä kohti Saltkaretin näköalatornia, joka sijaitsee noin 40 kilometriä Vaasasta pohjoiseen, Mustasaaressa. Matkalla Saltkaretin näköalatornille ohitettiin Raippaluoto, mutta siitä kerron seuraavassa blogipostauksessa. 

Saapuessamme Svedjehamnin satamaan, parkkipaikalla oli jokunen auto, mutta muuten oli rauhallista ja melko hiljaista vielä. Jätimme auton parkkiin (huom! pysäköinti maksaa) ja lähdimme kävelemään opastaulujen ohjaamaan suuntaan kohti näkötornia. Näkötorni vaikutti olevan ihan vieressä, mutta kävelymatkaa oli kuitenkin hieman vajaa kilometri. Matka kulki ohi kaislikon ja läpi pienen metsikön, kunnes musta torni avautui eteemme.

Tornin alatasanteelle pääsee ramppia pitkin esteettömästi. Tornissa on erilaisia "kurkitusaukkoja" eli jos ei halua tai pysty kiipeämään ylös asti, voi maisemia ihailla jo alemmissa kerroksissa. Mielestäni torniin oli miellyttävä kiivetä, portaat eivät olleet liian ahtaat vaan ympärillä oli koko ajan tilaa hengittää. (Mieleeni tulee eräskin Church of our Saviour Tanskassa, jonne kiivetessä ajattelin reissun olevan elämäni viimeinen.)

Jonkin aikaa maisemia ihailtuamme laskeuduimme alas ja matkalla takaisin autolle havaitsimme paikan kiinnostavan muitakin. Parkkipaikka alkoi täyttyä ja totesimme ystäväni kanssa saapuneemme paikalle juuri oikeaan aikaan - saimme rauhassa kävellä tornille ja ihailla maisemia. Loistava ajoitus siis!

Saltkaret - "suola-astia"

Saltkaretin näköalatorni on mustaksi tervattu puurakenteinen, noin 23 metriä korkea torni ja se sijaitsee noin 800 metriä Svedjehamnin satamasta, Björkö–Panike-vaellusreitin ja Bodvattnetin luontopolun varrella. Torni sai nimen Saltkaret eli ”Suola-astia” yleisökilpailun tuloksena vuonna 2010. Sanalle "salteriet" ei ole suoraa suomennosta, mutta sana tarkoittaa puista entisajan suola-astiaa. Nimi viittaa myös siihen, että ravintola Salteriet on alunperin ollut kalojen suolauspaikka ja sinne on kerätty suolatynnyrit. Näköalatorni sai 150 erilaista nimiehdotusta mm. Anselmi, Birk, Musta joutsen sekä Kotkanpesä. 

Ravintola Salteriet perustettiin alunperin suolauspaikaksi, jossa punnittiin jopa 115 000 kg kalaa. Suolaustoiminta loppui vuonna 1989.

Svedjehamnin satama 

Svedjehamnista lähtee eri pituisia luontopolkuja, mm. Bodvattnetin kierto, joka on 4 kilometrin mittainen rengasreitti. Satamasta pääsee myös 7 kilometrin mittaiselle Björkö-Panike vaellusreitille. Lisätietoa luontopolkureiteistä löytyy täältä. Bodvattnetin kierto lähtee Saltkaretin näkötornin "takaa" eli poispäin satamasta.

Ravintola Salteriet - alunperin kalojen suolauspaikaksi perustettu - palvelee Svedjehamnin satamassa. Salterietista voi vuokrata mm. maailmanperintöpyörän, jolla pääsee kätevästi tutustumaan Merenkurkun saaristoon. 

 

Roadtrip 2020 muut postaukset

Tankarin majakalla

Roadtripille junalla - kohti Kokkolaa

MITÄ? Saltkaretin näköalatorni ja Svedjehamnin satama 
MISSÄ? Vaasan edustalla (Mustasaaren kunnassa) Björkön saarella 40 km Vaasan keskustasta.
MIKSI? Merenkurkun saaristo on yksi Suomen Unescon maailmanperintökohteista ja Suomen ainoa Unecon luonnonperintökohde sekä myös kansallismaisemaksi nimetty. Merenkurkussa näkyy jääkauden jäljet vahvasti vielä nykyäänkin, maa jatkaa kohoamistaan. 
MITEN?  Omalla autolla (maksullinen pysäköinti), vuokra-autolla tai omalla pyörällä. Joukkoliikenne palvelee lähinnä koululiikennettä ja kulkee kerran päivässä suuntaansa. 

MILLOIN? Saltkaretin näköalatorni on avoinna vuoden ympäri.

Lähteet

Kotiliesi - Unescon maailmanperintökohteet Suomessa

Vaasa - Jääkauden jäljet

Wikipedia - Svedjehamnin näköalatorni

Ravintola Salteriet

Wikipedia - Suomen kansallismaisemat

Ilkka-Pohjalainen - Svedjehamnin näkötorni sai nimeksi Saltkaret

♥