Slider

Ammejärven laavu Sääksjärvellä

perjantai 24. helmikuuta 2023

 

Nuotio tuli retkeily

Olen kolunnut Pirkanmaalla erilaisia retkikohteita, monet niistä ovat kuuluneet Birgitan polkuun ja niin kuului Ammejärven laavukin. Tämä reissu on tehty jo pari vuotta sitten, kun halusin päästä testaamaan lahjaksi saatua nokipannua. Nappasin kyytiin opiskeluaikaisen ystäväni, eväät ja tietenkin sen pannun. 



Ammejärven laavu

Ammejärven laavu sijaitsee Lempäälässä ja se on osa Birgitan polkua. Birgitan polku on 50 km pitkä patikointireitti. Retkeilijöille on polun varrella kahdeksan nuotiopaikkaa, yksi kota, kolme laavua ja kaksi laavukämppää eli kotusta. Esteettömiä kohteita ovat Saarikonmäen laavu Hakkarissa ja Vähä-Kausjärven laavukota. (lähde)

Saavuimme paikalle Tampereen suunnasta, nousimme Sääksjärven rampista ylös, ajoimme hetken matkaa suoraan ja sitten T-risteyksestä oikealle, jossa olikin parkkipaikka. Tavarat kantoon ja polulle. Liikkeellä oli muitakin ulkoilijoita, päätellen autojen määrästä parkkipaikalla.

Birgitan polku - pian pelkkä muisto vain?

Pirkanmaan Ely-keskus on suunnittelemassa Puskiaisten oikaisuksi kutsuttua moottoritiehanketta, jonka tarvetta perustellaan sillä, että Ely-keskus arvioi autoliikenteen määrien kasvavan lähivuosina. Oikaisun alle jäisi mm. Birgitan polun retkeilyreittejä ja arvokkaat virkistysmetsät olisivat enää muisto vain. Todellisuudessa on kyse vain muutaman minuutin oikaisusta, mutta rahaa hankkeen toteuttamiseen palaisi 185 miljoonaa. On jotenkin niin surullista, että luontoarvoilla ei vaikuta olevan enää mitään merkitystä ja arvoa ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Puhumattakaan siitä, että metsä ei ole olemassa vain ihmisiä varten vaan eläimien, kasvien ja muiden elollisten elinympäristö. 

talvinen maisema

talvinen metsä

Nokipannukahvilla


Saavuimme lopulta Ammejärven laavulle. Kävimme kiertämässä alueen ja kurkkasimme kotukseen, jonne oli löytänyt jo muutama muukin evästelijä. Saimme istumapaikat avotulipaikalta ja nautimme eväitä kuuden muun kanssa saman nuotion ääressä. Uuden nokipannun testaaminen sujui hyvin ja pian kupeissa höyrysi kuuma kahvi. Vähitellen yksi ja toinen jatkoi matkaansa ja jäimme hetkeksi ystäväni kanssa kaksin. Hyödynsin tilanteen ja nappasin muutamat kuvat nuotiosta ja pannusta. Sitten oli meidänkin aika pakata tavarat ja lähteä takaisinpäin.

luminen metsäretki

Ammejärven laavu talvella

Muita retkipostauksia







luminen metsäpolku


Ritajärven luonnonsuojelualue - Valkeajärven ja Alisen Ritajärven reitti

sunnuntai 25. syyskuuta 2022

 

sastamala, pirkanmaa, luonnonsuojelualue

Rakkaudesta retkeilyyn ja luontoon


Olen aina nauttinut luonnossa liikkumisesta ja viime vuosina olen innostunut retkeilystä. Olen käynyt parilla erilaisella kurssilla, joilla on opeteltu retkeilytaitoja, mm. retkikeittimen käyttöä, suunnistusta ja esimerkiksi talviretkeilyssä huomioitavia asioita. Muistan, miten retkikeittimen käyttö tuntui aluksi jopa hieman pelottavalta. Keväällä hankin uuden keittimen ja siirryin spriikäyttöisestä keittimestä kaasukeittimeen. Arastelin aiemmin ajatusta kaasukäyttöisestä keittimestä, koska mietin millaisen räjähdyksen voin saada aikaan :D Kaasukeitin on itse asiassa melko näppärä varsinkin tulen voimakkuuden säätämiseen, sillä spriikeitin vain sammuu kun polttoaine loppuu. Samalla kun hankin uuden keittimen, hankin myös uuden kattilasarjan. Olen ollut tyytyväinen hankintaani ja odotankin innolla kokkailua keittimelläni. 


Ritajärven luonnonsuojelualue – kolmen järven kierros

Ritajärvellä vierailusta on jo vierähtänyt tovi, mutta halusin silti jakaa tämän helmen. Ritajärven luonnonsuojelualue sijaitsee Sastamalassa Tampereelta noin 50 km, Porista noin 70 km ja Turusta n. 130 km. Ritajärven luonnonsuojelu on saanut luonnonsuojelualueen tittelin vasta muutamia vuosia sitten, vuonna 2015. Ritajärvi koostuu kolmen järven kierroksesta: Valkeajärvi, Ylinen Ritajärvi ja Alinen Ritajärvi. Kaikkien kolmen järven kierros on yhteensä 8,8 km. Ritajärvellä on kolme tulipaikkaa: Kannas, Louhi ja Paavinhattu. Kävimme retkellä syysaikaan, mutta luonto tarjoili siitä huolimatta upean sään ja maisemat. 

Kierrokselle Valkeajärven parkkipaikalta

Koronan myötä luontoretkeily nousi suosioon, muttei aina niin hyvällä tavalla. Kasvaneet kävimäärät ovat tuoneet myös ikäviä lieveilmiöitä, mm. laittomia tulipaikkoja, roskaamista, ympäristön tuhoamista. Ihanaa, että luonto on alkanut kiinnostaa, kunhan se kiinnostaisi ihmisiä myös luonnonhoitamisen kannalta. Kun saavuimme Ritajärven luonnonsuojelualueelle Valkeajärven parkkipaikalle puolilta päivin lokakuun alussa 2020, se oli todella täynnä. Mietin mielessäni, teimmekö virheen valitessamme juuri kyseisen paikan. Lähdimme liikkeelle myötäpäivään, kiersimme ensin Valkeajärven reittiä, josta matka jatkui Alisen Ritajärven reittiä. 


syksyn lehtiä, syksy

Evästauko Alisen Ritajärven rannalla

Pidimme evästauon Alisen Ritajärven rannalla. Teimme ruokaa trangialla, jolloin emme olleet sidottuja nuotiopaikkaan tai sen puihin. Pystyimme pitämään myös hyvät turvaetäisyydet muihin retkeilijöihin. Evästauolla viereemme tulikin kolmihenkinen perhe, nauttimaan eväitään, mutta turvavälit säilyivät hyvin. Järven rannalla oli kiva istuskella eväistä nauttien.



Ritajärven luonnonsuojelualue

Ritajärven luonnonsuojelualue

Louhen mökki, Ritajärvi


Louhen mökki

Pidimme toisen lepotauon Louhen mökin luona. Paikka oli suosittu taukopaikka - ja miksei olisi, mahtavat järvimaisemat nuotion ääressä! Poikkesin Louhen mökissä sisällä, mutta surukseni havaitsin heti sisälle astuessani, että paikka taitanee kaivata kunnostusta, sen verran kosteus tuoksahti nenääni. Mökki kyllä sopii pahimman sadekuuron suojaksi. Harmi juttu!

Kaiken kaikkiaan Ritajärven luonnonsuojelualue ylitti odotukseni! Reitti oli sopivan vaihteleva ja tulipaikkoja oli sopivasti. Järvimaisemaan ei ikinä kyllästy. Huono puoli on, ettei paikka sovellu liikuntarajoitteisille. 

Pirkanmaa, retkeily, luonto, järvi





luontoretkeily, järvi, retkikohde, ulkoilu

MITÄ? Ritajärven luonnonsuojelualue
MISSÄ? Sastamalassa, Valkeajärven pysäköintipaikka osoite: Ritajärventie 358, Sastamala

MITEN? Porin suunnasta saapuvaa navigaattori opastaa virheellisesti yksityisteille. Oikea reitti on Pori-Tampere VT11 Häijään liikenneympyrään, josta Sastamalantie (249), Horniontie, Ritajärventie. 

Tästä maininta myös Ritajärven sivuilla. Sivuilta saa tulostettua myös kartan. Kävellen tai pyörällä voi toki tulla myös Iirolasta VT11 varrelta, mutta kätevä on myös mennä junalla Karkkuun, josta on n. 10 km Ritajärvelle. Sastamalan sisäisiä tai Sastamalan ja Hämeenkyrön busseja kulkee myös Sastamalantietä (249). Lähin bussipysäkki (Iirola) sijaitsee Porintien (tie 11) varressa, n. 10 kilometriä Ritajärven luonnonsuojelualueesta.

MUUTA? Kiviniityn eläinpuisto on matkan varrella saavuttaessa Ritajärven luonnonsuojelualueelle, jos ajaa Porintien kautta (Horniontien varressa).




visit Pirkanmaa, Visit Sastamala


Suomen Luonnon päivä - Nuku yö ulkona 27.8.2022

lauantai 27. elokuuta 2022

Iso-Vuorijärvi Orivesi

Suomen luonnon päivä juhlistaa Suomen luontoa

Elokuun viimeisenä lauantaina eli siis tulevana lauantaina vietetään jo kymmenettä kertaa Suomen luonnon päivää. Samaisena lauantaina on myös Nuku yö ulkona -tapahtuma (joka sekin järjestetään jo seitsemättä kertaa), jota voi viettää Suomessa vaikkapa omalla parvekkeella, takapihalla, metsässä, riippumatossa tai vaikkapa trampalla. 

auringonlasku järvellä


Vinkkejä Suomen luonnon päivän viettämiseen


  • Lähde (lähi)luontoon ja ota eväät mukaan! Retkipaikka sivuilta löytyy hyviä vinkkejä retkikohteista.
  • Kerää metsästä mustikoita ja leivo niistä mustikkapiirakka, sillä se on päivän virallinen leivonnainen :) 
  • Kokoa oma Sibeliusboksi
  • Yövy yö ulkona, esimerkiksi teltassa, laavussa, parvekkeella, takapihalla - luonnossa
  • Millä tavoin vietätkin Suomen luonnon päivää niin nauti suomalaisesta upeasta luonnosta ♥ 


Nuku Yö ulkona -tapahtumia

Tampere

Nuku Yö Ulkona ja Kintulammin eloisa syyskuu

Rauma

Nuku yö ulkona Latumajalla

Nurmijärvi

Metsähotelli Kiljava

Nuotiokokkikoulu

Helsinki

Nuku yö ulkona Talosaaren torpalla


Katso Suomen Ladun sivuilta lisää vinkkejä Nuku Yö -tapahtumiin Suomen Ladun sivuilta.


Torisevan rotkojärvet talvella - Alainen-Toriseva

torstai 23. joulukuuta 2021

 

Torisevan rotkojärvet Virrat

Torisevan rotkojärvet Virroilla


Helmikuussa 2021 tehtiin kaveriporukalla retki Virroille Torisevan rotkojärville, olin kuullut paikasta työkaverilta ja ohikin ajanut pari kertaa. Tällä kertaa oli vihdoin aika pysähtyä. Helmikuussa lunta oli runsaasti maassa. 

Torisevan rotkojärvet sijaitsevat Virroilla, aivan Kantatie 66 vieressä. Rotkojärviä on kolme - Alainen, Keskinen ja Yläinen Toriseva. Alainen-Toriseva on järvistä pisin, 1,2 km ja syvin Keskinen-Toriseva, joka on peräti 37 m syvä. 

Visit Virrat talvimaisema

Jyrkiltä kallioharjanteilta alas nuotiotulen ääreen


Jätimme auton Alaisen torisevan levähdyspaikan luo ja lähdimme etsimään reittiä korkeiden kinosten läpi kohti luontopolkua. Ohitimme Kahvimajan ja lähdimme kiertämään luontopolkua Alisen Torisevan kalliorinnettä pitkin. Hanki oli täysin koskematon, joten sitä ei ollut vähään aikaan kukaan kiertänyt. Oli oltava tarkkana, jottei kulkisi liian lähelle kallioreunaa. Pysähdyimme matkalla I.K.Inhasta ja Inkerinkalliosta kertovien taulujen kohdalle ja jatkaen matkaa taas. 

Pääsimme kalliorinteet turvallisesti alas, päätyen nuotiopaikalle. Muutama puukin onneksi löytyi ja saimme tulet aikaan. Nuotiopaikan läheltä löytyi myös puucee. Sää oli mainio retkeilylle ja eväät maistuivat makoisilta - kuten ne aina ulkona tekevätkin. 

Huomasimme, että järvelle oli tehty jäätie - joka oli melkoinen helpotus, sillä takaisin ylös kipuaminen ja tarpominen syvässä hangessa ei houkutellut. Ihailimme korkeita kallioita jäältä käsin ja pohdimme, olimmeko todella juuri äsken kulkeneet niin korkealla. 

Torisevan rotkojärvet

I.K.Inha Toriseva Virrat

Kuka I.K.Inha?


Into Konrad Nyström (12.3.1865-3.4.1930) oli suomalainen  valokuvaaja, kirjailija, suomentaja ja toimittaja. Inha syntyi Virtain Jäähdyspohjassa, mutta lapsuusvuosien jälkeen muutti perheineen Ikaalisiin. Vuonna 1877 Inha muutti Hämeenlinnaan opiskelemaan. Inha oli ensimmäisiä, jotka välittivät polkupyöriä Englannista Suomeen, sanaa polkupyörä väitetäänkin hänen keksimäkseen. 

I.K.Inha teki lukuisia kansallisia valokuvausprojekteja. Hän mm. lähti Huhtikuussa 1894 K. F. Karjalaisen kanssa Vienan Karjalaan kuvausmatkalle. Siellä hän kuvasi asukkaiden elinympäristöä, heidän elämäänsä ja tapakulttuuriaan. Reissusta otettuja kuvia oli esillä näyttelyssä loppuvuodesta 1894. Seuraavana vuonna Inha kiersi polkupyörällä Suomea lähes koko vuoden ja kuvasi maisemia Finland I bilder, Suomi kuvissa -teosta varten. Inha oli Uuden Suomettaren ulkomaan osaston toimittaja vuosina 1888–1906. 

Vuonna 2015 Vuonna 2015 paljastettiin I. K. Inhan muistomerkki Torisevan levähdysalueella Virroilla.

Lähde: Wikipedia

euroopan kaukovaellusreitti E6

Euroopan kaukovaellusreitti E6:n Suomen osuus alkaa Kilpisjärveltä ja päättyy Turkuun.

kirves lunta

Torisevan Inkerinkallio - Inkerin taru


Inkerinkallio on Alaisen Torisevan korkein kallionjyrkänne, jota kutsutaan myös Inkerinvuoreksi. Kallion kerrotaan saaneen nimensä nuorelta aatelisneidolta Inkeri Kurjelta

Vesilahden Laukon kartanon Inkeri-tytärtä oli kasvatettu kuin kukkaa kämmenellä. Ylhäisellä ja varakkaalla perijättärellä oli kosijoita ympäri Ruotsin valtakuntaa, mutta neito rakastuikin tavalliseen talollisen poikaan - ja poika oli aivan yhtä hullaantunut kauniiseen ja vilkkaaseen Inkeriin. Nuorten rakkaus tuli kuitenkin pian ilmi ja heidät päätettiin erottaa pikimmiten, sillä aatelisneidon ei sopinut avioitua talonpojan kanssa. Inkeri lähetettiin kartanon tiluksille Virtain erämaihin katumaan syntiään. Poika sen sijaan vietiin Ruotsin armeijan mukana sotimaan Baltian tai Puolan maille.

Inkeri vaelsi usein Torisevan kalliolle rukoilemaan rakastettunsa puolesta toivoen ja odottaen tämän palaavan kotiin. Kun lopulta eräänä elokuisena päivänä saapui tieto nuoren miehen kuolemasta, muuttui Inkerin odotus katkeraksi suruksi.

"Joka ilta kävi hän kallion huipulla, polvillaan ollen rukoillen anteeksi tekoansa, ja viimein eräänä kuulakkaana syysyönä heittäytyi hän kolmannen Toriseva-järven synkkään veteen. Vielä näkyvät kalliossa tytön polven jäljet, ja kuutamoisena yönä voi mielikuvitukselle vapaa ihminen nähdä neidon haamun rukoukseen vaipuneena ja kuulla lohduttoman haikeata valitusta Inkerin kalliolta."


nokipannukahvit talvella


nuotiopaikka talvella Toriseva

Inkerinkallio Torisevan rotkojärvet

jäätie Alainen-Toriseva

jäätie talvella Virrat
Alaisen Torisevaa pitkin kulki jäätie.
MITÄ? Torisevan rotkojärvet ja luontopolku

MISSÄ? Virroilla, kantatie 66 varressa, Torisevajärvientie 493 (Vt 66), Virrat. N. 4 km Virtain keskustasta etelään. Tampereelta n. 105 km. Orivedeltä n. 72 km. Seinäjoelta n. 94 km. 

MITEN? Torisevan kahvimajan lähellä on bussipysäkki Toriseva. Katso tarkemmat aikataulut matkahuolto.fi.

Pikku-Ahvenisto - jääkauden jälkiä, Ylöjärven ensimmäinen urheilukenttä ja luonnonkivipengerrykset

sunnuntai 16. toukokuuta 2021

Ahvenisto Ylöjärvi luontopolku järvi

Pikku-Ahvenisto - vain kivenheiton päässä Elovainiolta

Olen retkeillyt paljon Pirkanmaan retkikohteissa, pääsääntöisesti Tampereella, Nokialla, Kangasalla sekä Pirkkalassa. Sain joskus vinkin Ylöjärven Pikku-Ahvenistosta, joka sijaitsee hyvin lähellä Ylöjärven Elovainiota. 

Pikku-Ahvenistolla on 1,5 km luontopolku, jonka varrella on opastetauluja, jotka kertovat alueen luonnosta. Pikku-Ahveniston alueella on myös huvila, joka toimii nykyään juhlatalona. Vastakkaisella puolella järveä on laavu. Alueen ainoa hieman (ainakin itseäni) kuumottava asia on alueella esiintyvät kyykäärmeet sekä vaskitsat. Omalla reissullani en kumpiinkaan törmännyt (onneksi!), mutta katselin melko tarkasti mihin astun.

historian havinaa Antti Penjami Mäkikylä

luonnonkivipengerrys Mäkikylä Ahvenisto


Syksyinen retki

Tein retken syyskuun lopulla 2020, jolloin ruska alkoi vähitellen hiipiä puiden lehtiin, mutta hyviä retkisäitä riitti vielä. Ajoin Ahvenistolle Soppeentien kautta, kääntyen oikealle Hopeatielle. Auton jätin Hopeatien ja Kultatien risteyksessä olevalle pienelle hiekkaparkkipaikalle. Lähdin kävelemään Kultatietä pitkin. Alue oli minulle ennestään tuntematonta, joten kun polut haarautuivat, varmistin Karttaselain -sovelluksesta, mistä suunnasta löydän järvelle.

Lähdin kulkemaan mäkeä alas niityn poikki ja huomasin mäen alaosassa laavun, jolla oli retkeilijöitä nauttimassa eväitä. Lähdin kiertämään järveä myötäpäivään. Sää oli sopivan lämmin ja aurinkoinen. Jonkin aikaa käveltyäni kuulin takaani jännää hurinaa ja hetken kuluttua minut ohitti kaksi fat bike -pyöräilijää. 

Saavuttuani järven toiseen päähän näin talon ja pihan. Mietin jonkin aikaa, olinko saapunut jonkun yksityisalueelle ja tarkistin jälleen karttaa. Näin piha-alueella naisen lapsineen ja tiedustelin häneltäkin alueesta, mutta hänkin oli ensimmäistä kertaa Pikku-Ahvenistolla. Nainen vinkkasi minulle kentästä, joka oli kukkulan laella (ja joka myöhemmin paljastui Ylöjärven ensimmäiseksi kentäksi). Kiipesin kukkulan/mäen päälle upeita kiviportaita ja ihailin upeita luonnonkivipengerryksiä. 

Jatkoin matkaa piha-alueen poikki ja tulin vähän ajan päästä portaiden luo. Päätin nauttia evääni portaiden juurella olevalla pienellä kivikkoisella rannalla. Järvenrannassa tuuli jo melko viileästi, mutta luontopolulla lämpötila oli oikein mukava.

Pidettyäni evästauon, jatkoin matkaa kohti laavua, jolla näytti edelleen olevan muita retkeilijöitä. Retki oli kiva ja haluan ehdottomasti palata alueelle uudelleen!

huvila juhlatila Ahvenisto


Antti Penjami Mäkikylä - agronomi ja metsänhoitaja


Antti Penjami Mäkikylä osti 1904-1905 vuodenvaihteessa Pikku-Ahveniston sekä sitä ympäröivät maa-alueet. Mäkikylä oli metsänhoitaja, agronomi sekä valtion virkatalojen (puustellien) tarkastaja. Päärakennus, jonka suunnitteli Paavo Uotila, valmistui 1906. Alueelle rakennettiin myös sauna, luhtirakennus, talli, navetta sekä kivestä holvaamalla rakennettu kellari. Wivi Lönn (joka suunnitellut mm. Tampereen keskuspaloaseman, Pyynikin koulun, Aleksanterin koulun sekä Helsingissä sijaitsevan Ebeneser-talon) teki piirustukset vuonna 1914 valmistuneen päärakennuksen laajennusosaan. 

Pikku-Ahveniston alueella on myös Ylöjärven ensimmäinen kenttä. Mäkikylä kasvatti pihtakuuset itse siemenistä taimiksi ja istutti ne ympäröimään kenttää. Ahvenistolla vieraili Selma ja Antti Mäkikylän nimekkäitä ystäviä, kuten teollisuusneuvos Kustaa Hiekka puolisonsa näyttelijä Elli Tompurin kanssa. 

Antti Penjami Mäkikylä sai surmansa huhtikuussa 1918 sisällissodan jälkiselvittelyissä vain 44-vuotiaana. Pikku-Ahvenisto säilyi Mäkikylän suvussa vuoteen 1968 asti, jolloin Ylöjärven kaupunki osti puolet tilasta ja vuonna 1986 loputkin. Mäkikylien ajalta on edelleen olemassa mm. "huvila", jota käytetään nykyään juhlatilana.

luonnonkivirappuset Ylöjärven kenttä

järvi jääkauden merkit Ahvenisto



Pikku-Ahveniston luonto


Pikku-Ahveniston järvi on syvimmillään 25m syvä suppajärvi, joka on syntynyt kun mannerjäätikön sulamisvedet kasasivat jään railoihin maa-aineksia  ja niiden sisään jäi myös jäälohkareita. Vedenlaatu järvessä on hyvää, joskin hapanta. Ahveniston harjualue kuuluu laajaan saumamuodostelmaan, joka ulottuu Koskelta ja Kangasalta aina Ikaalisiin asti. Harjulla näkyy siellä täällä aaltojen kasaama muinaisranta. 

linnunpönttö

laavu Ahvenisto puuvaja


Pikku-Ahvenisto

Mikä? Pikku- Ahvenisto

Mitä? 1,5 km luontopolku 

Missä? Ylöjärvellä, lähellä Elovainiota

Miten? Tampereen keskustasta noin tunti pyörällä (kannattaa seurata seudullista pääreittiä numero 10 ja sitten Soppeentie-Kolmenkulmantie-Koukkujärventie-Pikkuahvenistontie). Julkisilla Ylöjärven keskustasta tarvitsee kävellä n. 3 km yhteen suuntaan. Bussi numero 80 kulkee säännöllisesti myös viikonloppuisin Tampereen ja Ylöjärven keskustan välillä. Sujuvin reitti ja aikataulut kannattaa tarkistaa Nyssen Reittioppaasta 

Jälki-palvelusta löytyy karttapalvelu pyöräilyn harrastajille, esimerkiksi Nokian aseman suunnalta saattaa löytyä mielenkiintoisia maastopyöräreittejä Pikku-Ahvenistolle.

Parkkipaikka joko Pikku-Ahvenistontie 64 (mäen päällä oleva vanha urheilukenttä, portti voi olla kiinni) tai Kultatie 31 (n. 300 m Hopeatieltä Kultatien vasemmalla puolella)

Pikku-Ahvenisto järvi ruska


Linkkivinkkejä + lähdetiedot

Pikku-Ahveniston historiaa

Pikku-Ahveniston juhlatila

Ylöjärvi Retkelle -palvelu

Ylöjärvi Retkelle -palvelu: Pikku-Ahvenisto



Vuoden toiseksi harmaimpana päivänä Nokian Kivikeskussa

lauantai 6. helmikuuta 2021

 

kivikesku nokia kaakkurilampi

Etelä-Suomen suurin kaakkuripopulaatio

Marraskuun 14. päivänä vuonna 2020 vietettiin vuoden harmainta päivää. Seuraavana päivänä kävin retkiseurani kera Nokian Kivikeskussa. 

Kivikesku kuuluu Nokian saaristoon. Mikä sitten on Nokian saaristo? No, se onkin hyvä kysymys, koska Nokian saaristoa ei ole määritelty kovin tarkasti. Kyse on kuitenkin Kaakkurilampien alueesta, joka koostuu kahdeksasta erisuuruisesta alueesta. Nämä alueet yhdessä muodostavat Kaakkurilampien Natura-alueen. jolla pesii yksi Etelä-Suomen suurimmista kaakkuripopulaatioista.

kivikesku tulipaikka nokia

Olimme sunnuntai-aamuna melko varhain liikkeellä, joten muita kanssaretkeilijöitä oli melko vähän. Harmaa sää karsi varmasti myös joitakin retkeilijöitä. Kuljimme Saapaslammin ja Pikku Kivikeskun ohi ja jatkoimme matkaa kiertäen Kivikeskun ympäri. Kauempana olevalla tulipaikalla oli seurue, joten päätimme pitää evästauon vasta lähempänä paluupolkua olevalla tulipaikalla. 

nuotio makkara tuli

Retkieväät


Saimme tulet nopeasti sytytettyä ja nuotiokahvit keitettyä. Tein taannoin kirppislöydön ja löysin Bialetin mutteripannun 5€:lla. Olen sillä keitellyt välillä kahvit, jos en jaksa odotella suuremman vesimäärän kiehumista. Olen todennut mutteripannun tosi käteväksi retkeilyssä. Toistaiseksi olen kokeillut mutteripannua vain nuotiotulella lämmitettynä, ilmeisesti sitä voisi käyttää myös trangialla (?)

Tein lisäksi suklaabanaania, joka on ilmeisesti jonkinlainen perinteinen retkiherkku. Kuorimaton banaani lämmitetään nuotiossa aivan mustaksi, jonka jälkeen banaaniin tehdään viilto pitkittäissuunnassa ja banaanin sisälle laitetaan suklaata esim. Fazerin sininen. Suklaa sulaa ihanaksi mössöksi kuumaan banaaniin. Ja ei kun nauttimaan! Kannattaa varata banaani per syöjä. Olen saanut tungettua 5 palaa Fazerin sinistä yhteen banaaniin. Jos ei halua raahata kokonaista levyä mukana niin Fazerin sininen patukka käy mainiosti. 

nuotio nokia kivikesku

vettä risuja retkeily nokia

Retki Kivikeskuun oli melko pikainen, vain 2,5h, koska retkiseuralaiseni piti ehtiä vielä samana päivänä turnaukseen. Vaikka reissu oli nopea niin piristi se silti harmaudesta huolimatta. Ehdottomasti aion palata Kaakkurilampien alueelle, sillä olen kuullut, että erityisesti Porrasjärvi on upea paikka. Kaakkurilampien alue edustaa muutenkin erämaista maisemaa, joka kätkee sisäänsä siirtolohkareita ja maastonvaihteluita. Kovin huonojalkaiselle en suosittelisi aluetta, sillä varsinkin lähempänä Kivikesku-järveä tulee melko ensin melko jyrkkä nousu ja sen jälkeen lasku kohti ensimmäistä tulipaikkaa, jolla mekin eväämme söimme.

kivikesku tulipaikka nokia natura

Ihailin sekä meno- että paluumatkalla Pikku-Kivikeskua sekä Saapaslammea. Kuvittelin mielessäni esimerkiksi karhun, hirven, suden tai ketun kulkemaan vedenrajaa pitkin, eläimen peilikuvan heijastuvan peilityyneen lampeen. Miten upeita kuvia sellaisesta saisikaan! Vaikka toisella puolella en eläimiä havainnutkaan, oli peilityynen lammen katseleminen rauhoittavaa. Kivikeskuun pitää ehdottomasti palata vielä uudelleen paremmalla ajalla.

saapaslammi nokia pikku-kivikesku

kaislikko saapaslammi nokia

Muita retkeilyaiheisia postauksia:



marraskuu retkeily lampi


Seitseminen - Koveron tilalta Torpparintaipaleelle

sunnuntai 17. tammikuuta 2021

 

seitseminen haukilampi kansallispuisto

Marraskuun alussa teimme kolmen ystävän kanssa retken Seitsemiseen. Yhtä ystävää en ollut nähnyt kesän jälkeen ja Seitsemisestä tuli kohtaamispaikkamme. Olimme perillä Seitsemisessä Koveron tilalla puolilta päivin. Sää oli tuona aamuna hieman pilvinen, mutta poutainen. Lähdimme kiertämään Koveron tilalta Torpparintaipaleelle, joka on opastettu vastapäivään. 


Seitsemisen kansallispuisto

 - sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven ja Ikaalisen alueella, n. 50 km Tampereelta luoteeseen
- osoite: Seitsemisentie 110, 34530 Länsi-Aure (Ylöjärvi)
- Nähtävyydet: Koveron perinnetila, Seitsemisen luontokeskus
- Lisätietoa Seitsemisestä Luontoon.fi sivulta, Seitsemisen kartta
- Seitsemisen läheltä löytyy toinenkin kansallispuisto: Helvetinjärvi
- kolme luontopolkua: Aarnipolku 1,8 km, Runokangas 2,0 km ja Saari-Soljanen 2,0 km
- neljä rengasreittiä: Harjupolku 5,2 km, Torpparintaival 6,3 km, Seitakierros 18,8 km ja Virkatie 25,9 km 



koveron perinnetila seitseminen
Koveron perinnetila.

Torpparintaival 

- sulan maan aikaan kulkuaika n.2,5h
- rengasreitti
- matkalla voi nähdä perinnemaisemia, aarnimetsää, suo- ja metsämaisemaa
- matkan varrella Haukilammen tulentekopaikka


Kuljimme Koveron tilan läpi, joka oli autio. Korona oli tehnyt tehtävänsä Koveronkin tilalla. Astuttuamme tilalta Torpparintaipaleelle metsästä kajahti laukaus. Metsästyskausi oli edelleen käynnissä ja kovin kauaa ei ollut siitä, kun olin lukenut metsästysonnettomuudesta toisessa kansallispuistossa, jossa pyöräilijä menehtyi. Tuolloin en tiennyt vielä, että paluumatkalla eteemme tielle juoksisi hirviä, jotka pakenivat metsästäjiä. 

Omaan järkeeni ei käy se, miksi ihmeessä kansallispuistoissa saa metsästää? Nyt tammikuussa 2021 tiedän ettei kansallispuiston onnettomuus jäänyt syksyn ainoaksi tapaturmaksi vaan onnettomuuksia sattui muitakin, nimenomaan metsästyksessä. 

Herää huoli myös metsästysluvan omaavien kyvyistä ja taidoista, lyödäänkö metsästyslupa käteen kirjekurssin päätteeksi? Oma mielipiteeni on, että kansallispuistoissa metsästys pitäisi kieltää, koska mielestäni on hieman erikoista, että kansallispuistoissa jokamiehenoikeudet eivät päde täysin sellaisenaan, mutta aseella voi tulla ammuskelemaan.

No, palatakseni takaisin Seitsemiseen retkellemme olin kiitollinen kirkkaanpunaisista kuorihousuistani, joiden toivoin viestittävän metsästäjille etten ole hirvi tai mikään muukaan eläin.


suo vesi heijastus

haukilampi tulipaikka seitseminen
Haukilammella on pieni laituri, josta pääsee uimaan.

Pidimme evästauon Torpparintaipaleen loppupuolella, Haukilammella. Nuotiopaikalla oli muitakin, mutta ei ruuhkaksi asti. Mieletön marraskuinen aurinko (!!!) paistoi kirkkaalta taivaalta osuen Haukilammen pintaan kimaltaen kuin pienet timantit. Aivan m i e l e t ö n t ä . Näin jälkikäteen sanottuna, sain syksyn upeimmat kuvat juuri tuolta evästauolta Haukilammen rannalta.

Paluumatkalla ajaessamme hiekkatietä vain vähän matkaa, ei mennyt kauankaan, kun tielle juoksi kaksi hirveä. Onneksi tilannenopeus oli pieni ja hirvet juoksivat eteemme hyvän matkaa auton edessä, joten en joutunut tekemään äkkijarrutusta. Loppumatkan kyllä seurasin tarkasti tienlaitoja. Jonkin aikaa hirvikohtaamisen jälkeen edessämme ajoi hyvin hiljaa kaksi autoa, joista etummainen näytti jonkinlaiselta lava-autolta, jossa oli jonkinlainen nostin. Tajusin, että ajoneuvo oli mukana mahdollisen hirvisaaliin varalta, sillä isoa hirveä ei millään pulkalla vedetä. 

Kaikesta huolimatta Seitsemisestä jäi hyvä mieli ja ulkoilu luonnossa teki hyvää. 


haukilampi seitseminen

auringonpaiste seitseminen kansallispuisto retkeily

trangia nokipannu

auringonlasku metsä

metsä auringonlasku


1. Kunnioita luontoa - älä muuta sitä. Pidä lemmikit kytkettynä.

2. Suosi merkittyjä reittejä ja noudata eri liikkumistapoja koskevia sääntöjä. Tarkista retkikohteesi liikkumisrajoitusalueet ja -ajat.

3. Leiriydy vain sallituille paikoille. Älä tiskaa tai peseydy suoraan vesistössä. Noudata autiotupien sääntöjä.

4. Tee tulet vain sallituille paikoille, suosi retkikeitintä. Älä tee tulta metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana.

5. Älä roskaa.


puuton alue


Muita kansallispuistoretkiä







koveron perinnetila seitseminen


CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan