Extempore reissu Juveninkoskelle

Vuoden 2021 roadtripin paluumatkalla istuin apukuskin paikalla ja selailin karttaa ajatuksella, jos matkan varrelle osuisi kiinnostavia paikkoja. Bongasin Juveninkosken sattumalta kartalla Jämsän kohdilla ja päätimme käydä katsomassa paikan.

Käännyimme valtatie 9:ltä Partalantielle, jota pitkin ajoimme parin kilometrin matkan. Tie oli mutkitteleva ja kulki keskellä peltoja. Juveninkosken opaskyltti ja parin auton parkkipaikka olivat tien oikealla puolella. Opaskyltissä kerrottiin Nytkymenjoesta, Juveninkoskesta ja Partalankosken kyläyhdistyksestä.

Parkkipaikalta lähtee polku metsään ja putous sijaitsee vain parinkymmenen metrin päässä parkkipaikasta. Heti reitin alkupäässä on näköalatasanne ja kaksi myllynkiveä muistuttamassa paikan historiasta.

Seitsemän kosken Nytkymenjoki

Nytkymenjoki on 20 kilometriä pitkä, Partalan läpi virtaava joki. Joen varrella on ainakin seitsemän koskea, joista Juveninkoski on yksi. Juveninkoski on tiettävästi Keski-Suomen korkein ja jyrkin vapaana virtaava vesiputous. Etsiessäni tietoa Juveninkoskesta, eri tietolähteissä puhuttiin joko seitsemästä tai yhdeksästä koskesta. Löysin maininnat Nytkymenjoen varrella olevista koskista, jotka ovat: Hukkalankoski, Kivelänkoski, Tamppikoski, Jopotinkoski, Sähäkänkoski, Juveninkoski sekä Kinkkikoski.

Juveninkosken historiaa

Juveninkoski on saanut nimensä Partalassa syntyneen Heikki Juvénin mukaan, joka oli suksitehtailija. Putouksessa on toiminut mylly ja suksitehdas. Lisäksi koskessa on harjoitettu tukinuittoa. Suksitehtaan verstaan koneisiin saatiin käyttövoima koskessa olevasta vesipyörästä.

Sotien aikana suksivertaan työntekijöiden määrä oli huipussaan, sillä sotien aikaan puolustusvoimille tehtiin jatkuvasti suksia. Heikki Juvén ja muutamia muitakin oli vapautettu armeijasta, jotta suksia saataisiin valmistettua riittävästi. Partalassa on ollut peräti seitsemän huopatossutehdasta ja tänäkin päivänä toimii kaksi: Alhon Huopatehdas ja Huopaliike Lahtinen.

 

Putouksessa on entisaikoina sijainnut mylly ja nämä kivet ovat jätetty muistuttamaan paikan historiasta.

Näköalatasanteelta kohti putouksen alajuoksua

Näköalatasanteelta siirryttäessä kohti putouksen alajuoksua maasto kävi haastavammaksi. Maasto oli luonnollisesti jyrkkää ja ainakin itselleni alaspäin meneminen on vaikeampaa kuin ylöspäin kiipeäminen. Voisin kuvitella, että kevättalvella tai sateen jälkeen maasto on erittäin liukasta. Putouksen varrella on paljon kiviä, joita pitkin pääsee lähemmäksi katsomaan virtausta, mutta hommassa ei kannata hätäillä. Paikalla oli muitakin, joten jouduimme hieman odottelemaan omaa vuoroamme. Meitä ennen paikalle oli saapunut kaksi henkilöä, joilla oli jonkinlainen valokuvaussessio käynnissä.

Olimme liikkeellä heinäkuun 2021 lopulla, joten kevätlumet olivat sulaneet jo hyvän aikaa sitten. Siltikin vedenkohina oli korviahuumaava. Perehtyessäni Juveninkoskeen reissumme jälkeen, luin jostain varoituksen kameran kostumisesta kosken lähistöllä korkean kosteusprosentin vuoksi. Varoitus on varmasti aiheellinen, itse olin lähinnä huolissani etten liukastu ja molskahda veteen ;)

Jutussa käytetyt lähteet

Retkipaikka

Suomen vesiputoukset

Wikipedia

Päijänteen järvitaimenen tila ja tulevaisuus

Putouksen vesi syöksyy alas peräti seitsemän metriä.

Kurkkaa myös nämä vuoden 2021 roadtripin postaukset

Struven ketju - yksi Unescon Suomen maailmanperintökohteista

Vaajakosken kanava

Petäjäveden kirkko 

♥

Struven ketju - yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta

 

Oravivuorelle on hyvät opasteet parkkipaikalta. 

Struven ketjun pisteitä kuusi Suomessa

Struven ketju on yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta. Kuusi muuta perintökohdetta ovat Verlan pahvitehdas ja puuhiomo, Vanha Rauma, Sammallahdenmäki, Merenkurkun saaristo, Suomenlinna ja Petäjäveden vanha kirkko,  Struven ketju liitettiin Maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. Mikä ihme se edes on? Saksalainen tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struven keksi kolmiomittausketjun. Kolmiomittaus perustuu mittauspaikkojen muodostaman kolmioverkon kulmien havaintoihin. Struven ketjulla on mitattu maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla.

Kolmiomittausketju kulkee Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Mittauksien tekeminen kesti lähes 40 vuotta. Pisteitä on yhteensä 265 ja kolmioita 258. Pohjoisin piste sijaitsee Norjassa Hammerfestin lähellä ja eteläisin Ukrainassa Mustanmeren liepeillä Izmailiassa. Ketjun mittauspisteitä sijaitsee yhteensä kymmenessä eri maassa. Maailmanperintöpisteitä on yhteensä 34 ja niistä kuusi sijaitsee Suomessa. Ketjun kokonaispituus on 2820 kilometriä.

Oravivuoren juurella on infotaulu Struven ketjusta.

Oravivuoren piste Korpilahdella

Suomen kuusi Unescon maailmanperintökohteiksi luokitelluista pisteistä ovat Mustaviiri, Porlammi, Oravivuori, Alatornion kirkko, Aavasaksa ja Stuorrahanoaivi. Kesän 2021 roadtripkohde oli Jyväskylän seutu, joten Korpilahdella sijaitseva Oravivuori oli otollinen piste vierailla. Oravivuoren pisteen nimi on muuten ollut alunperin Puolakka. Se mitattiin vuonna 1834 ja merkittiin poranreiällä kallioon. 

Oravivuoren pisteelle oli noin kilometrin verran kävelymatkaa ja nousua oli noin 90 metriä. Olimme liikkeellä onneksi heti aamusta, jolloin lämpötila ei huidellut vielä taivaissa, joten kiipeäminen ei tuntunut niin hikiseltä. Matka Oravivuorelle oli hyvin opastettu ja matkan varrella oli tsemppaavia kylttejä, jotka kertoivat paljonko matkaa oli vielä talsittavana. Lisäksi reitin varrella oli levähdyspaikkoja. 

Retkelle kannattaa varata hyvät kengät, sillä maasto on hyvin vaihtelevaa ja varsinkin sateisella kelillä maasto on varmasti liukas. Yhdessä kohdassa reitti kulkee hiekkaisemmalla alustalla ja tuolloin havaitsin, että kova sade oli saanut aikaan uomia. Lisäksi retkelle kannattaa ottaa mukaan juotavaa (varsinkin jos näkötornille kiipeää kesällä). Polku ei sovellu huonojalkaiselle. 

Matkalla Oravivuorelle on portaita, joita pitkin on helpompaa kulkea.

Näkötornilla on infotaulu Struven ketjusta.

Ennen näkötorniin pääsyä pitää kiivetä jyrkät portaat.

Blogikirjoituksen lähteet

Visit Jyväskylä

Maanmittauslaitos

Museovirasto

Oravivuoren näkötornista avautuu huikeat maisemat. 

Muita Unescon Maailmanperintökohdepostauksia

Petäjäveden vanha kirkko

Merenkurkun saaristo

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas

♥

Vaajakosken kanava

Roadtrip 2021 jatkuu

Vuoden 2021 roadtrip jatkui Petäjäveden vanhalta kirkolta kohti Jyväskylää. Aiempina vuosina olemme kiertäneet useampia kaupunkeja, mutta tällä kertaa halusimme kierrellä yhden kaupungin alueella. Ajokilometrejä kertyi luonnollisesti selvästi vähemmän. Majoituimme Jyväskylän Sokos Hotelli Alexandrassa, joka sijaitsee aivan radan varressa lähellä matkakeskusta. Hotellilta pääsi kätevästi kävellen joka paikkaan. 

Vaajakosken kanava

Vaajakosken kanava sijaitsee Jyväskylän keskustasta itään noin 8 kilometriä. Matkalla kohti Vaajakosken kanavaa sijaitsee mm. Viherlandia, jossa mekin poikkesimme ihmettelemässä. Viherlandia oli joka puutarhurin mekka. Saapuessamme Vaajakosken kanavalle, jätimme auton Naissaarentien parkkipaikalle. Tien varressa sijaitsee Naissaarentien Koskenhenki -kahvila, jonka terrasille pysähdyimme kahville kanavalta palatessa.

Kanavan historiaa

Vaajakosken kanava on 250 metriä pitkä. Kanava yhdistää Leppäveden Päijänteeseen. Leppäveden ja Päijänteen korkeusero on 2,50-2,65 metriä. Neuvostoliittolaiset rakensivat kanavan 1990-1993 osana Neuvostoliiton ja Suomen välisen bilateraalikaupan tasapainottamista, sillä Suomen vienti Neuvostoliittoon oli suurempaa kuin Suomen tuonti Neuvostoliitosta. 

Vaajakosken kanavalla on uitettu myös tukkeja 1990-luvun alussa, mutta sitä kesti vain vuoteen 2002. Tukinuitto oli vilkkaimmillaan vuonna 1995, jolloin puuta kulki kanavasta 160 000 kuutiota. (Lähde: Wikipedia)

MIKÄ? Vaajakosken kanava

MISSÄ? Naissaarentie 7, 40800 Jyväskylä

MITEN? Auton saa parkkiin Naissaarentien parkkipaikalle. E63 tietä pitkin kulkee pyörätie. Bussi numero 1 kulkee puolen tunnin välein (lähin pysäkki Konttisentie), josta kävelyä sillan yli n. 450 metriä. Bussi numero 38 liikennöi neljä kertaa päivässä ja sen lähin pysäkki on Siperianpolku 2. 

MIKSI? Kauniita maisemia, kanava, kahvila ja Pandan tehtaanmyymälä sijaitsee myös lähistöllä.

Naissaaren Koskenhenki -kahvila sijaitsee Vaajakosken kanavan lähellä.

 Muita kotimaanmatkailun vinkkejä:

Seilin saari

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha

Rovaniemen Käyrästunturi

♥

Unescon maailmanperintökohde - Petäjäveden vanha kirkko

 

Harrastuksena Unescon maailmanperintökohteiden keräily

Olen innostunut "keräämään" Unescon maailmanperintökohteita. Suomessahan on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta; Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäki, Struven astemittausketju sekä Merenkurkun saaristo. Minulta puuttuu vierailulistaltani enää Struven astemittausketju, joista kuusi pistettä sijaitsee Suomessa. Vierailin kesällä 2021 Oravivuorella, joka sijaitsee Korpilahdella Jyväskylän lähellä. Muut pisteet Suomessa ovat Mustaviirin piste lähellä Loviisaa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan piste Ylitorniossa sekä Stuorrahanoaivin piste Enontekiöllä.

Petäjäveden vanha kirkko

Petäjäveden vanha kirkko on puukirkko, joka sijaitsee Petäjävedellä ja on rakennettu vuosina 1763-1764.  Maailmanperintöluetteloon kirkko lisättiin 1994. Kirkko edustaa pohjoismaista puukirkkoarkkitehtuuria ja hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä. Suomen Unescon maailmanperintökohteista Petäjäveden vanha kirkko on ainoa kirkko. 

Kirkon suunnitteli ja rakensi vesankalainen talonpoikainen kirkonrakentaja Jaakko Klemetinpoika Leppänen. Hänen apunaan oli 12 kirvesmiestä. Kellotapulin on suunnitellut Jaakon pojanpoika Eerik Jaakonpoika Leppänen. Kirkko edustaa pohjoismaista, luterilaista kirkkoarkkitehtuuria ja hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä.

Vuoden 2021 roadtripin aloituspiste

Meillä on ollut ystäväni kanssa perinteenä tehdä joka kesä jonkinlainen roadtrip Suomessa. Perinne alkoi kesällä 2016, jolloin kävimme Porvoossa, Loviisassa, Fiskarsissa ja Billnäsissä. Sen jälkeen on kierretty eri puolilla Suomea. Kesälle 2021 matkakohteeksi valikoitui Jyväskylän seutu ja mitä kaikkea matkanvarrelle saataisiin sopivasti osumaan. 

Petäjäveden vanha kirkko oli vuoden 2021 roadtripin ensimmäinen vierailukohde. Reissu ei sinänsä alkanut kovin loistavasti ajoituksen suhteen, sillä saavuimme paikalle 15 minuuttia ennen kuin kirkko meni kiinni. Emme halunneet maksaa 7€ siitä, että olisimme ehtineet tehdä pikaisen vilkaisun kirkkoon, sillä oppaalla tuntui olevan kova kiire kotiin ja hän alkoi sulkea paikkoja samoihin aikoihin kun saavuimme paikalle. Päätimme kierrellä lopulta kirkon ulkopuolella. Harmitti, ettei kirkkoon päässyt esimerkiksi Museokortilla, jollainen itseltäni olisi löytynyt. 

Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa, joka on aidattu lankkuaidalla, joka muistuttaa hyvin paljon lankkuaitaa, joka on ollut sen tilalla alunperin. Hautausmaata on ympäröinyt kuusiaita, mutta se kaadettiin 1990-luvun alussa.

Oli lämmin kesäilta. Kirkon lähistöllä kävellessä tuoksui terva, sillä kirkon ulkokatto on paanukatto ja se tervataan säännöllisin väliajoin. Kirkon vieressä olevalle hautausmaalle on haudattu peräti 9400 vainajaa vuosien 1709-2009 aikana.

Lähteet: 

Maailmanperintö

Wikipedia

Petajavesi.fi

Muita linkkejä:

Petäjäveden vanha kirkko

City nomad

Yle Areena: Petäjäveden vanha kirkko

Aikaisempien vuosien roadtrip postauksia:

Merenkurkun saaristo - Saltkaretin näköalatorni ja Svedjehamnin satama

Levänluhdan muinaisjäännös Isossakyrössä

Fiskarsin ruukki

Tankarin majakalla

Saariston rengastie - Parainen ja Nauvo

 

♥

Isojärven kansallispuisto - Heretyn luontopolulla

Kevättalvella koronan eristäessä ihmisiä piti päästä jonnekin ulos, edes hetkeksi. Kävin tutustumassa uuteen kansallispuistoon. 

Isojärven kansallispuistossa on runsaasti tulentekopaikkoja ja laavuja

Isojärven kansallispuisto sijaitsee Keski-Suomen puolella (jota en itse asiassa tajunnut ennen kuin Keski-Suomen kyltti tuli vastaan) Kuhmoisissa. Tampereelta Isojärvelle ajoi noin 75 minuuttia. Jätin auton Heretyn kämpälle ja oletin, että paikalla tuskin olisi hirveästi väkeä, mutta oletin väärin. Parkkipaikka oli kuin täyteen ammuttu autoja. 

Heretyn kämpältä luontopolulle

Heretyn kämppä on yksi Isojärven kansallispuiston lähtöpisteistä. Heretyn kämppä on eteläisin lähtöpiste, muita lähtöpaikkoja ovat Kaatvuori, Huhtala ja Nokipohja. Kolme viimeksi mainittua sijaitsevat melko lähekkäin toisistaan. Heretyn kämpältä lähtee ainoa vihreän tason reitti Heretyn luontopolku, joka on noin kolme kilometria pitkä reitti ja sen varrelle osuu esimerkiksi siirtolohkare ja Kannuslahden ylittävä kävelysilta. Isojärven kansallispuistossa on kuusi erilaista rengasreittiä, joiden pituus vaihtelee 3-16 km välillä. Heretyn kämpällä toimii 

Heretyn luontopolun varrella on kaksi esteetöntä kuivakäymälää. Kannuslahden nuotiopaikalla voi paistaa makkaraa nuotion ääressä.

Isojärven kansallispuistossa on kuusi tulentekopaikkaa (Kannustalahti, Kuorejärvi, Vahterjärvi, Lortikka, Kalalahti ja Reunussaari). Kaikista löytyy tulentekopaikka, mutta niiden lisäksi Kannustalahdella on myös esteetön keittokatos. Laavuja on Kuorejärven, Vahterjärven, Kalalahden ja Reunussaaren tulentekopaikoilla.

Kannuslahden tulipaikka on hyvin varusteltu

Polut olivat osin jäässä, joten välillä piti koukata metsän kautta päästäkseen turvallisesti mäen alas. Vastaan tuli muutama muukin retkeilijä, joka oli yllättävän vähän siihen nähden millainen autorivistö parkkipaikalla oli tullessa.

Luontopolkureitti oli mielestäni selkeästi merkattu ja oli helppoa kulkea eteenpäin. Luontopolkureitin varrelle osuu varsin vaihtelevaa maastoa - välillä polku johdatti korkeille kallioille, välillä jyrkkiin alamäkiin. Reitti kulki pienen Piimälammen ohitse, joka oli vielä jäässä. 

Ylitettyäni Kannussalmen ylikulkusiltaa pitkin, aloin lähestyä Kannuslahden tulipaikkaa. Tulipaikka sijaitsee pienessä niemessä. Tulipaikalla on esteetön keittokatos ja esteetön tulipaikka. Lisäksi löytyy erillinen pöytä ja penkit. Vaikka tulipaikalla oli muitakin retkeilijöitä, turvavälit oli helppo pitää. Kannuslahden tulipaikalla on klapivarasto ja halkaisukirves. Muutamia klapeja oli pinottu valmiiksi keittokatokseen.

Lähtiessä tulipaikalta sinne ei jäänyt enää muita. Tulipaikalta oli lyhyt matka takaisin parkkipaikalle, joka olikin tyhjentynyt huomattavasti. Isojärven kansallispuistoon haluaisin päästä palaamaan ehdottomasti uudestaan vielä ja suunnata retken pohjoispuolelle kansallispuistoa. 

INFOA Isojärven kansallispuistosta

• Perustettu vuonna 1982
• Isojärven kansallispuiston nettisivut
• Isojärven kansallispuiston kartta (Metsähallituksen kartta aukeaa omaan ikkunaan)

• Kuvausvinkki: Kannuslahden ylittävällä sillalla ja Kannuslahden tulentekopaikalla on nätti järvimaisema.

• Eläinvinkki: Isojärven kansallispuistossa Majavapolun reitillä on bongattavissa vanhan majavan patoja.

• Eväistä: Jos omat eväät unohtuivat, Heretyn kämpällä toimii kämppäkahvila (vuonna 2020) toukokuun alusta lokakuun loppuun ti-su klo 11-17. Kahvilasta saa pientä suolaista ja makeaa, myös vegaaninen ruokavalio on huomioitu. Kahvilasta voi myös vuokrata Kalalahden soutuveneitä, kanootteja, kajakkeja, läskipyöriä,  retkeilyvälineitä, packraft-reppulauttoja ja Heretyn majoitustiloja. Heretyn kämpän osoite: Kylämäntie 1335, Kuhmoinen.

• Isojärven kansallispuistossa toimii lukuisia yhteistyötahoja, tsekkaa ne tästä.
• Majoitus: Heretyn kämppä ja Lortikan vuokratuvassa voi majoittua; Heretyn kämpässä on kaksi vuokrattavaa huonetta: 17 m2 / huone. Eteinen ja sauna yhteiskäytössä. Hinta 55€/yö/huone Lortikan vuokratupaan (3h +k) mahtuu maksimissaan 20 henkilöä ja tilaa on 100 m2. Hinta 125€/yö

Kannuslahden tulipaikka

Retkeilyn tärkeitä ohjeita.

♥