Rakkaudesta retkeilyyn ja luontoon

Olen aina nauttinut luonnossa liikkumisesta ja viime vuosina olen innostunut retkeilystä. Olen käynyt parilla erilaisella kurssilla, joilla on opeteltu retkeilytaitoja, mm. retkikeittimen käyttöä, suunnistusta ja esimerkiksi talviretkeilyssä huomioitavia asioita. Muistan, miten retkikeittimen käyttö tuntui aluksi jopa hieman pelottavalta. Keväällä hankin uuden keittimen ja siirryin spriikäyttöisestä keittimestä kaasukeittimeen. Arastelin aiemmin ajatusta kaasukäyttöisestä keittimestä, koska mietin millaisen räjähdyksen voin saada aikaan :D Kaasukeitin on itse asiassa melko näppärä varsinkin tulen voimakkuuden säätämiseen, sillä spriikeitin vain sammuu kun polttoaine loppuu. Samalla kun hankin uuden keittimen, hankin myös uuden kattilasarjan. Olen ollut tyytyväinen hankintaani ja odotankin innolla kokkailua keittimelläni. 

Ritajärven luonnonsuojelualue – kolmen järven kierros

Ritajärvellä vierailusta on jo vierähtänyt tovi, mutta halusin silti jakaa tämän helmen. Ritajärven luonnonsuojelualue sijaitsee Sastamalassa Tampereelta noin 50 km, Porista noin 70 km ja Turusta n. 130 km. Ritajärven luonnonsuojelu on saanut luonnonsuojelualueen tittelin vasta muutamia vuosia sitten, vuonna 2015. Ritajärvi koostuu kolmen järven kierroksesta: Valkeajärvi, Ylinen Ritajärvi ja Alinen Ritajärvi. Kaikkien kolmen järven kierros on yhteensä 8,8 km. Ritajärvellä on kolme tulipaikkaa: Kannas, Louhi ja Paavinhattu. Kävimme retkellä syysaikaan, mutta luonto tarjoili siitä huolimatta upean sään ja maisemat. 

Kierrokselle Valkeajärven parkkipaikalta

Koronan myötä luontoretkeily nousi suosioon, muttei aina niin hyvällä tavalla. Kasvaneet kävimäärät ovat tuoneet myös ikäviä lieveilmiöitä, mm. laittomia tulipaikkoja, roskaamista, ympäristön tuhoamista. Ihanaa, että luonto on alkanut kiinnostaa, kunhan se kiinnostaisi ihmisiä myös luonnonhoitamisen kannalta. Kun saavuimme Ritajärven luonnonsuojelualueelle Valkeajärven parkkipaikalle puolilta päivin lokakuun alussa 2020, se oli todella täynnä. Mietin mielessäni, teimmekö virheen valitessamme juuri kyseisen paikan. Lähdimme liikkeelle myötäpäivään, kiersimme ensin Valkeajärven reittiä, josta matka jatkui Alisen Ritajärven reittiä. 

Evästauko Alisen Ritajärven rannalla

Pidimme evästauon Alisen Ritajärven rannalla. Teimme ruokaa trangialla, jolloin emme olleet sidottuja nuotiopaikkaan tai sen puihin. Pystyimme pitämään myös hyvät turvaetäisyydet muihin retkeilijöihin. Evästauolla viereemme tulikin kolmihenkinen perhe, nauttimaan eväitään, mutta turvavälit säilyivät hyvin. Järven rannalla oli kiva istuskella eväistä nauttien.

Louhen mökki

Pidimme toisen lepotauon Louhen mökin luona. Paikka oli suosittu taukopaikka - ja miksei olisi, mahtavat järvimaisemat nuotion ääressä! Poikkesin Louhen mökissä sisällä, mutta surukseni havaitsin heti sisälle astuessani, että paikka taitanee kaivata kunnostusta, sen verran kosteus tuoksahti nenääni. Mökki kyllä sopii pahimman sadekuuron suojaksi. Harmi juttu!

Kaiken kaikkiaan Ritajärven luonnonsuojelualue ylitti odotukseni! Reitti oli sopivan vaihteleva ja tulipaikkoja oli sopivasti. Järvimaisemaan ei ikinä kyllästy. Huono puoli on, ettei paikka sovellu liikuntarajoitteisille. 

Lähteet

Visit Sastamala - Ritajärven luonnonsuojelualue

MITÄ? Ritajärven luonnonsuojelualue

MISSÄ? Sastamalassa, Valkeajärven pysäköintipaikka osoite: Ritajärventie 358, Sastamala

MITEN? Porin suunnasta saapuvaa navigaattori opastaa virheellisesti yksityisteille. Oikea reitti on Pori-Tampere VT11 Häijään liikenneympyrään, josta Sastamalantie (249), Horniontie, Ritajärventie. 

Tästä maininta myös Ritajärven sivuilla. Sivuilta saa tulostettua myös kartan. Kävellen tai pyörällä voi toki tulla myös Iirolasta VT11 varrelta, mutta kätevä on myös mennä junalla Karkkuun, josta on n. 10 km Ritajärvelle. Sastamalan sisäisiä tai Sastamalan ja Hämeenkyrön busseja kulkee myös Sastamalantietä (249). Lähin bussipysäkki (Iirola) sijaitsee Porintien (tie 11) varressa, n. 10 kilometriä Ritajärven luonnonsuojelualueesta.

MUUTA? Kiviniityn eläinpuisto on matkan varrella saavuttaessa Ritajärven luonnonsuojelualueelle, jos ajaa Porintien kautta (Horniontien varressa).

♥

Struven ketju - yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta

 

Oravivuorelle on hyvät opasteet parkkipaikalta. 

Struven ketjun pisteitä kuusi Suomessa

Struven ketju on yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta. Kuusi muuta perintökohdetta ovat Verlan pahvitehdas ja puuhiomo, Vanha Rauma, Sammallahdenmäki, Merenkurkun saaristo, Suomenlinna ja Petäjäveden vanha kirkko,  Struven ketju liitettiin Maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. Mikä ihme se edes on? Saksalainen tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struven keksi kolmiomittausketjun. Kolmiomittaus perustuu mittauspaikkojen muodostaman kolmioverkon kulmien havaintoihin. Struven ketjulla on mitattu maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla.

Kolmiomittausketju kulkee Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Mittauksien tekeminen kesti lähes 40 vuotta. Pisteitä on yhteensä 265 ja kolmioita 258. Pohjoisin piste sijaitsee Norjassa Hammerfestin lähellä ja eteläisin Ukrainassa Mustanmeren liepeillä Izmailiassa. Ketjun mittauspisteitä sijaitsee yhteensä kymmenessä eri maassa. Maailmanperintöpisteitä on yhteensä 34 ja niistä kuusi sijaitsee Suomessa. Ketjun kokonaispituus on 2820 kilometriä.

Oravivuoren juurella on infotaulu Struven ketjusta.

Oravivuoren piste Korpilahdella

Suomen kuusi Unescon maailmanperintökohteiksi luokitelluista pisteistä ovat Mustaviiri, Porlammi, Oravivuori, Alatornion kirkko, Aavasaksa ja Stuorrahanoaivi. Kesän 2021 roadtripkohde oli Jyväskylän seutu, joten Korpilahdella sijaitseva Oravivuori oli otollinen piste vierailla. Oravivuoren pisteen nimi on muuten ollut alunperin Puolakka. Se mitattiin vuonna 1834 ja merkittiin poranreiällä kallioon. 

Oravivuoren pisteelle oli noin kilometrin verran kävelymatkaa ja nousua oli noin 90 metriä. Olimme liikkeellä onneksi heti aamusta, jolloin lämpötila ei huidellut vielä taivaissa, joten kiipeäminen ei tuntunut niin hikiseltä. Matka Oravivuorelle oli hyvin opastettu ja matkan varrella oli tsemppaavia kylttejä, jotka kertoivat paljonko matkaa oli vielä talsittavana. Lisäksi reitin varrella oli levähdyspaikkoja. 

Retkelle kannattaa varata hyvät kengät, sillä maasto on hyvin vaihtelevaa ja varsinkin sateisella kelillä maasto on varmasti liukas. Yhdessä kohdassa reitti kulkee hiekkaisemmalla alustalla ja tuolloin havaitsin, että kova sade oli saanut aikaan uomia. Lisäksi retkelle kannattaa ottaa mukaan juotavaa (varsinkin jos näkötornille kiipeää kesällä). Polku ei sovellu huonojalkaiselle. 

Matkalla Oravivuorelle on portaita, joita pitkin on helpompaa kulkea.

Näkötornilla on infotaulu Struven ketjusta.

Ennen näkötorniin pääsyä pitää kiivetä jyrkät portaat.

Blogikirjoituksen lähteet

Visit Jyväskylä

Maanmittauslaitos

Museovirasto

Oravivuoren näkötornista avautuu huikeat maisemat. 

Muita Unescon Maailmanperintökohdepostauksia

Petäjäveden vanha kirkko

Merenkurkun saaristo

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas

♥

Suomen Luonnon päivä - Nuku yö ulkona 27.8.2022

Suomen luonnon päivä juhlistaa Suomen luontoa

Elokuun viimeisenä lauantaina eli siis tulevana lauantaina vietetään jo kymmenettä kertaa Suomen luonnon päivää. Samaisena lauantaina on myös Nuku yö ulkona -tapahtuma (joka sekin järjestetään jo seitsemättä kertaa), jota voi viettää Suomessa vaikkapa omalla parvekkeella, takapihalla, metsässä, riippumatossa tai vaikkapa trampalla. 

Vinkkejä Suomen luonnon päivän viettämiseen

• Lähde (lähi)luontoon ja ota eväät mukaan! Retkipaikka sivuilta löytyy hyviä vinkkejä retkikohteista.
• Kerää metsästä mustikoita ja leivo niistä mustikkapiirakka, sillä se on päivän virallinen leivonnainen :) 
• Kokoa oma Sibeliusboksi
• Yövy yö ulkona, esimerkiksi teltassa, laavussa, parvekkeella, takapihalla - luonnossa
• Millä tavoin vietätkin Suomen luonnon päivää niin nauti suomalaisesta upeasta luonnosta ♥ 

Nuku Yö ulkona -tapahtumia

Tampere

Nuku Yö Ulkona ja Kintulammin eloisa syyskuu

Rauma

Nuku yö ulkona Latumajalla

Nurmijärvi

Metsähotelli Kiljava

Nuotiokokkikoulu

Helsinki

Nuku yö ulkona Talosaaren torpalla

Katso Suomen Ladun sivuilta lisää vinkkejä Nuku Yö -tapahtumiin Suomen Ladun sivuilta.

♥

Tove Janssonin päivä 9.8.

 

Kesä Tove Janssonin jalanjäljissä – museoita ja merimaisemia

Jos Tove Jansson eläisi, täyttäisi hän tänään 108 vuotta. Tove Jansson syntyi 9.8.1914 Helsingissä. Olen tänä kesänä vieraillut paikoissa, joihin Tove Jansson liittyy jollain tapaa. Toukokuussa vierailin pitkästä aikaa Muumimuseossa Tampereella, joka itse asiassa on maailman ainoa Muumimuseo.

Heinäkuussa kesän perinteisellä roadtripilla kävimme Haminassa, jonne oli vastikään avattu Tove Jansson ja meri -näyttely. Haminan raatihuoneelle oli siirretty kaksi 1,5 m × 5,0 m kokoista freskoa. Yle näytti, kun teokset siirrettiin käsi- ja jalkavoimin Seurahuoneelta. Teokset ovat 70 vuotta vanhoja, sillä Tove maalasi ne 1952, kun Haminan kaupunki täytti 300 vuotta. Näyttely Haminan raatihuoneella on avoinna tämän viikon loppuun saakka, 13.8.2022. 

Mitäpä olisi roadtrip ilman majakkareissua – tämän vuoden majakaksi valikoitui Söderskär, mikäpä muukaan kuin "Muumipapan majakka". Hyppäsimme laivan kyytiin Sipoon Kalkkirannasta, koska hinta oli edullisempi ja matka lyhyempi verrattuna Helsingin Vuosaareen. Söderskärin majakan on sanottu olevan sama, jonne muumiperhe matkusti Muumipappa ja meri -kirjassa. Kirjassa mainitut koordinaatit majakkasaaren sijainnista ei kuitenkaan vastaa Söderskäriä, vaikkakin Tove Janssonin herättämät mielikuvat majakkasaaresta vastaavatkin hyvin Söderskäriä.

Toukokuussa ostin Tuula Karjalaisen kirjoittaman uutuuselämäkerran Tove Janssonista "Tee työtä ja rakasta", joka on avannut käsitystä Tove Janssonista niin taiteilijana kuin ihmisenäkin. On ollut mielenkiintoista tutustua Tove Janssonin elämään ja oivaltaa, että hän oli niin paljon enemmän kuin vain Muumien luoja. Tove-elokuva kertoo Toven alkuajoista ennen kuin hänestä tuli kuuluisa taidemaalari ja kirjailija. 

Kesäloman loppupuolella pääsin toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni ja vierailemaan Klovharun saarella. Klovharun saarella on mökki, jossa Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä viettivät lähes 30 kesää. Klovharu tarkoittaa "haljennutta saarta". Mökkiä hallinnoi Pellingin kotiseutuyhdistys, jolle Tove lahjoitti mökin. Saari on luonnonsuojelualuetta ja sen luonto on helposti haavoittuva. Kotiseutuyhdistys onkin halunnut rajoittaa saarelle pääsyä ja saarelle saa rantautua vain yhtenä viikkona vuodessa, heinäkuun lopulla kun lintujen pesintä alkaa olla lopuillaan. Omalla veneellä saa rantautua ilmaiseksi, mutta jos ei satu omistamaan omaa paattia, sinne on mahdollista matkustaa myös Sturjonin satamasta maksullisilla venekyydeillä. Saarella otettujen valokuvien julkaisu on rajoitettu. Kuvia saa ottaa vain omaan käyttöön. Saareen voi kuitenkin tutustua Youtube-videon kautta, joka on Moomin officialin julkaisema. Tove Jansson on myös kirjoittanut kirjan saaresta "Haru, eräs saari."

Tänään 9.8.2022 Muumimuseossa järjestetään opastettu kierros, joka lähtee klo 16 museon sisäänkäynnin luota. Kierroksen päätteeksi Muumipatsas saa seppeleen klo 17.00. Harmi, että oma työaika ei anna myöden, että voisin osallistua kierrokselle. Toivottavasti joku muu kuitenkin pääsee paikalle!

Söderskärin majakkaa on sanottu Muumipapan majakaksi.

Söderskärin majakan huipulta on kivat maisemat. 

Haminan raatihuoneella on esillä kaksi Tove Janssonin tekemää valtavaa freskoa.

Haminan Raatihuoneen kummankin freskot ovat meriaiheisia.

Muumipatsas saa seppeleen päähänsä Tove Janssonin päivänä 9.8.

♥

Kesäpäivä Tampereella - maalaismaisemien keskellä Pohtolassa ja Aitolahdessa

Kävin muutama vuosi takaperin Visit Tampereen järjestämällä kiertoajelulla Teiskossa (klikkaa postaukseen tästä). Tuolloin Teisko oli itselleni vielä melko tuntematonta seutua Tampereella. Muistan kuitenkin nauttineeni reissusta valtavasti. Erityisesti mieleeni jäi aivan hurmaava Liutun maalaistalo Tampereen Pohtolassa, jossa pysähdyimme omakustanne kahville. 

Rakastan maalaisromanttista sisustustyyliä ja nähtyäni paikan, olin myyty samantien. Liutun maalaistalon pihapiiristä voi bongata eläimiä; mm. lampaita, aaseja ja kanoja. Kesällä pihalla on ollut myös suloisia kaneja. Tämän postauksen kuvat ovat jo parin vuoden takaa, mutta paikka on silti edelleen yhtä ihana ja palaan Liutun maalaistaloon kerta toisensa jälkeen yleensä aina silloin kun se vain on auki - kesällä enemmän, mutta myös joulun tienoilla sekä pääsiäisenä. 

Kesällä 2022 Liutun maalaistalo on 4.6.-28.8.2022 lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-16. Vielä siis on hyvin aikaa poiketa kahvilla, jos liikkuu Tampereen suunnilla :) Ja hehkutukseni on ihan oma henkilökohtainen mielipide, ei mikään maksettu mainos,  mikäli joku epäilee tarkoitusperiäni.

MITÄ? Liutun maalaistalo

MISSÄ? Tampereen Pohtolassa, osoite Viitapohjantie 521 34240 Kämmenniemi, Tampere

MIKSI? Kauniita maisemia, itsetehtyjä leipomuksia, karvakorvia rapsuteltavana, sisustuspuoti

MITEN? Lähin bussipysäkki on nimeltään Kurjentie. Keskustorilta lähtee bussi 90 klo 11.45, 12 min vaihto Sorilassa bussiin 92, perillä n. klo 13.00 Bussit toiseen suuntaan klo 13.20 ja 16.20. Tarkista ajankohtaiset tiedot Reittioppaasta. 

Toinen paikka, jossa olen halunnut käydä on Aitolahden vanha kirkko. Kivikirkoissa vaan on sitä jotain. Valitettavasti kirkko ei ole tiekirkko vaan kirkkoon pääsee aina kun on jotain toimintaa. Tällä kertaa ei päästy sisälle asti, mutta ehkä vielä jonain päivänä :) 

MITÄ? Aitolahden vanha kirkko

MISSÄ? Aitoniementie 268, 33680 Tampere

MITEN? Bussi numero 91 kulkee vierestä. Tarkista ajankohtainen aikataulu Reittioppaasta.

Katso myös:

Nurjassa

I♥ Tampere - vinkkejä Tampereelta

Laukon kartano

Haralanharjun näkötorni Kangasalla

♥

Kesän äänikirjavinkit

 

Kaupallinen yhteistyö: Nextory*  Postaus sisältää affiliatelinkkejä. Linkit on merkitty *-merkillä. Mikäli teet ostoksen käyttämällä postauksessa mainittuja linkkejä, saan palvelusta pienen palkkion.

Olen innostunut kirjoista, osittain kesälomasuunnitelmiin liittyen. Tämä kesäloma on ollut Tove Janssonin inspiroima. Kävin toukokuussa pitkästä aikaa Tampereen Muumimuseossa. Sitä ennen katselin Ylen dokkarin Tove Janssonista. Vähän aikaa sitten katselin Tove -elokuvan, itse asiassa jo toisen kerran. 

Tämän vuoden roadtripilla poikkesimme Haminassa, jonne oli juuri avattu Raatihuoneelle Tove ja meri -näyttely, jossa on esillä kaksi freskoa. Freskot olivat aikaisemmin esillä Haminan Seurahuoneella. Samalla reissulla kävimme myös majakalla - Söderskärissä, joka tunnetaan Muumipapan majakkana.  Olen lukenut Tove Janssonista kirjoitettua elämäkertaa "Tee työtä ja rakasta". Heinäkuun lopulla matkustan Klovharuun Pellinkiin, luodolle, jossa Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä viettivät kesiään. Olen jo monta vuotta haaveillut pääsystä sinne ja tänä kesänä se toteutuu. 

Siksi (ääni)kirjavinkkini tähän kesään ovatkin:

• Tuula Karjalainen: Tove Jansson - Tee työtä ja rakasta

- Kirja kertoo Toven elämästä, urasta, perhesuhteista. Erittäin mielenkiintoinen tarina, jonka avulla saa hyvän käsityksen millainen Tove Jansson oikeastaan oli ja oikeastaan - miten monipuolinen ja kiehtova persoona hänen ulkoisesti vaatimattoman ulkokuoren alla olikaan. 

• Tove Jansson: Haru, eräs saari

Tarina saaresta, jolla Tove ja Tuulikki viettivät lukuisia kesiään. Miten jännittävästi ja kuvailevasti Tove Jansson osaakaan kuvata pientä luotoa merellä. 

• Eve Hietamies: Numeroruuhka

Kirja on jatkoa Pasasen ja Paavon seikkailulle aiemmista kirjoista Yösyöttö ja Tarhapäivä. Hulvatonta tekstiä tiedossa ja koomisia tilanteita.

• Mape Morottaja: Vaikket suojellut minua kaikelta: Kertomuksia rikotusta lapsuudesta

"Seitsemän naista kertoo elämäntarinansa ja pohtii, mikä auttoi heitä selviytymään. Myös lastensuojelun ammattilaiset avaavat omia kokemuksiaan. Vaikka tarinat ovat raastavia, niissä elää toivo. Rakastavat isovanhemmat, huolehtivat sijaisperheet ja rajat asettavat laitokset avasivat monille tien uuteen elämään."

Mape Morottaja on tullut itselleni tutuksi Tuhkimotarinoita -sarjasta Ylellä. Sarjojen jaksot ovat aina olleet raskaista aiheista huolimatta toivorikkaita ja positiivisia ja luoneet uskoa tulevaan. Uskon, että Morottajan kirja on vähintäänkin oltava samanlainen. 

Kuuntele tai lue (ääni)kirjoja maksutta nyt 35 päivää! (Tarjous voimassa 1.-31.7.2022)

Tässä ohjeet, miten:

1. Luo tili. Tee se Nextoryn omilla kotisivuilla*.

2. Lataa sovellus laitteellesi. Nextoryn sovellus on saatavilla sekä App Storesta että Google Playsta.

3. Mukauta sovellus mieleiseksesi. Valitse, millä kielillä haluat lukea ja luo henkilökohtaisia käyttäjäprofiileja.

4. Lue ja kuuntele. Tallenna kirjoja lukulistallesi. Sen jälkeen voit alkaa lukea ja kuunnella suosikkikirjojasi milloin vain haluat.

Koodilla superkesa saat nyt 35 päivää ilmaista lukuaikaa. Tarjous on voimassa 1.-31.7.2022 Nextoryn uusille asiakkaille. Kokeilujakson jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti, alk. 11,99€/kk. 

♥

Vaajakosken kanava

Roadtrip 2021 jatkuu

Vuoden 2021 roadtrip jatkui Petäjäveden vanhalta kirkolta kohti Jyväskylää. Aiempina vuosina olemme kiertäneet useampia kaupunkeja, mutta tällä kertaa halusimme kierrellä yhden kaupungin alueella. Ajokilometrejä kertyi luonnollisesti selvästi vähemmän. Majoituimme Jyväskylän Sokos Hotelli Alexandrassa, joka sijaitsee aivan radan varressa lähellä matkakeskusta. Hotellilta pääsi kätevästi kävellen joka paikkaan. 

Vaajakosken kanava

Vaajakosken kanava sijaitsee Jyväskylän keskustasta itään noin 8 kilometriä. Matkalla kohti Vaajakosken kanavaa sijaitsee mm. Viherlandia, jossa mekin poikkesimme ihmettelemässä. Viherlandia oli joka puutarhurin mekka. Saapuessamme Vaajakosken kanavalle, jätimme auton Naissaarentien parkkipaikalle. Tien varressa sijaitsee Naissaarentien Koskenhenki -kahvila, jonka terrasille pysähdyimme kahville kanavalta palatessa.

Kanavan historiaa

Vaajakosken kanava on 250 metriä pitkä. Kanava yhdistää Leppäveden Päijänteeseen. Leppäveden ja Päijänteen korkeusero on 2,50-2,65 metriä. Neuvostoliittolaiset rakensivat kanavan 1990-1993 osana Neuvostoliiton ja Suomen välisen bilateraalikaupan tasapainottamista, sillä Suomen vienti Neuvostoliittoon oli suurempaa kuin Suomen tuonti Neuvostoliitosta. 

Vaajakosken kanavalla on uitettu myös tukkeja 1990-luvun alussa, mutta sitä kesti vain vuoteen 2002. Tukinuitto oli vilkkaimmillaan vuonna 1995, jolloin puuta kulki kanavasta 160 000 kuutiota. (Lähde: Wikipedia)

MIKÄ? Vaajakosken kanava

MISSÄ? Naissaarentie 7, 40800 Jyväskylä

MITEN? Auton saa parkkiin Naissaarentien parkkipaikalle. E63 tietä pitkin kulkee pyörätie. Bussi numero 1 kulkee puolen tunnin välein (lähin pysäkki Konttisentie), josta kävelyä sillan yli n. 450 metriä. Bussi numero 38 liikennöi neljä kertaa päivässä ja sen lähin pysäkki on Siperianpolku 2. 

MIKSI? Kauniita maisemia, kanava, kahvila ja Pandan tehtaanmyymälä sijaitsee myös lähistöllä.

Naissaaren Koskenhenki -kahvila sijaitsee Vaajakosken kanavan lähellä.

 Muita kotimaanmatkailun vinkkejä:

Seilin saari

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha

Rovaniemen Käyrästunturi

♥