Sisällön tarjoaa Blogger.

21. Milavida, part 1.




Kuluneena viikonloppuna vierailin Milavidassa, monille tutummin, Näsilinnassa. Minä kuitenkin pidän enemmän nimestä Milavida :) Milavida kuului aikanaan Nottbeckien suvulle. Keitä sitten olivat Nottbeckit ? Mennään ajassa taaksepäin:

Wilhelm von Nottbeck oli Finlaysonin puuvillatehtaan johtaja vuosina 1860-1890. Wilhelm syntyi Pietarissa, mutta Nottbeckeilla oli sukujuuria Saksassa. He olivat asuneet useiden sukupolvien ajan Tallinnassa. Wilhelmin vanhemmat olivat isä Carl Samuel von Nottbeck (1779–1847) ja  äiti Charlotta Dorotea zur Mühler. Carl osti vuonna 1836 hän yhdessä Georg Rauchin kanssa puuvillatehtaan James Finlaysonilta (joka oli Finlaysonin puuvillatehtaan perustaja).



Wilhelm von Nottbeckin isä Carl Samuel Nottbeck oli viidennen polven tallinnalainen. Hän solmi avioliiton 23.3.1809. Puoliso Charlotta Dorotea von zur Mühlen oli tallinnalaisen raatimiehen tytär, alkuaan saksalaista sukua hänkin. Perheen pojat Carl (1814 - 84) ja Wilhelm (1816 - 90) syntyivät Pietarissa. Vanhempi pojista Carl tuli isänsä jälkeen Finlaysonin tehtaan Pietarin konttorin johtajaksi ja nuorempi Wilhelm muutti Tampereelle valmistuakseen tehtaan johtajan tehtäviin.



Tampereella Wilhelm ryhtyi isännöitsijä Ferdinand Uhden rinnalla perehtymään tehtaan toimintoihin. Ennen siirtymistään tehtaan johtoon Nottbeck perusti puuvillatehtaan yhteyteen trikootehtaan. Jo vuonna 1836 olivat tehtaan uudet omistajat perustaneet Stocking Manufacture Tammerfors -nimisen sukkatehtaan, joka toimi puuvillatehtaan alaosastona. Sitä pidetään suomalaisen trikooteollisuuden alkuna.

Wilhelm sai vuonna 1850 senaatilta tehtaalleen oman toimiluvan. Nottbeckin sukkatehtaasta tuli viralliselta nimeltään Tampereen trikootehdas. Tehtaanjohtajana Wilhelm pyrki vaikeinakin aikoina saamaan tehtaansa tuotteille tunnustusta ja siten Finlaysonin nimeä tunnetuksi. Hänellä oli uskoa tulevaisuuteen. Finlaysonin lanka- ja kangasnäytteitä lähetettiin Euroopan maiden suurkaupunkeihin kilpailemaan englantilaisten ja muiden kuuluisien puuvillatuotteiden kanssa. Finlaysonin tuotteita palkittiin mitalein ja diplomein.



Työntekijöiden määrä kasvoi Nottbeckien aikana eli 1800-luvun loppuun mennessä 48:sta liki kahteen tuhanteen. Finlaysonista kehittyi hyvin toimiva, oma yhdyskuntansa. Monet toimenpiteet, jotka Finlaysonilla oli tehty työväen olojen parantamiseksi, on myöhemmin nähty kuuluviksi yhteiskunnalle. Finlaysonin ja Tampereen keskinäistä suhdetta kuvaa monesti käytetty nimitys Valtio kaupungissa.

Wilhelm Nottbeck ja Constance Marie Elise Mengden avioituivat Pietarissa 20.5.1847. Perheeseen syntyi seitsemän lasta, kaikki poikia. Yksi lapsista kuoli synnytyksessä. Puolisoiden avioliitto säteili ylhäisön keskinäistä rakkautta ja lämpöä koko heidän pitkän elämänsä ajan. Constance Marie Elise von Mengden oli syntynyt Liivinmaalla 23.4.1824 kreivi Georg Fredrik von Mengdenin ja hänen puolisonsa Anna Maria Constancen, o.s. von Gersdorff, tyttärenä. Suku oli saksalainen.
Constance Marie Elise kuului Baltian maiden ja Venäjän korkeimpaan aateliin. Sukulaisuussuhteidensa kautta hän oli läheisissä suhteissa Venäjän keisarilliseen hoviin.



Milavida on uusbarokkinen palatsi Tampereen Näsikalliolla. Sen rakennutti Finlaysonin pietarilaislähtöisen patruunan Wilhelm von Nottbeckin poika Peter von Nottbeck. Vuonna 1898 valmistuneen palatsin alkuperäinen nimi oli Milavida. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Karl August Wrede.Nimen Milavida merkitys ja historia ei ole tiedossa.

Alkuperäinen Milavida, jossa Nottbeckin perhe asui, oli puurakenteinen huvila Näsikallion vieressä. Koko perhe ei kuitenkaan ehtinyt uudessa Milavidassa asua, vain lapset asuivat siellä pari vuotta palvelijoiden kanssa. Peterin vaimo Olga von Nottbeck kuoli ollessaan synnyttämässä kaksosia Baden-Badenissa vuoden 1898 lokakuussa. Vain puoli vuotta myöhemmin Peter von Nottbeck kuoli umpisuolileikkauksen jälkeen pariisilaisessa sairaalassa. Lasten holhoajaksi määrätty Edvard von Nottbeck myi palatsin Tampereen kaupungille vuonna 1905.

Kaupunki muutti palatsin nimen Näsilinnaksi, ja siihen avattiin vuonna 1908 Hämeen museo, jonka ensimmäinen museonhoitaja oli Gabriel Engberg. Engberg myös asui Näsilinnassa. Sisällissodan aikana Näsilinna oli punaisten päämajana, ja rakennus kärsi sodassa pahoja vaurioita. Rakennukseen osui silloin noin 4 000 ammusta. Toisen maailmansodan aikana rakennuksessa asui ilmatorjuntajoukkoja sekä Porin radan siltavartijat. Hämeen museona palatsi toimi vuosina 1908–1997. Vuodesta 1998 lähtien rakennus oli 17 vuotta suljettuna tyhjillään odottamassa remonttia.


Milavida on jälleen avannut ovensa ja rakennus on saanut uuden nimenkin, Museo Milavida. Milavidassa toimii ruokaravintola ja kahvila. Kesän aikana rakennuksen yläkertaan avataan museo.

Lähteet: KLIK, KLIK, KLIK, KLIK !

Miltä Museo Milavidassa näyttääkään sisällä, se selviää seuraavalla kerralla :)



Ei kommentteja

Kiitos kommentistasi :)