Sisällön tarjoaa Blogger.

4. Marjanpäivänä.


Nyt on ohranjyvät kylvetty multaan ja seuraavaksi voi ryhtyä seurailemaan itämisen etenemistä :) 

Kaivoin esiin ensimmäiset pääsisäiskoristeetkin. Saapa nähdä, mistä sitä uskaltaisi käydä katkaisemassa muutamat pajunoksat, kun viime aikoina on mediassa käyty keskustelua asiasta. Jos ei muu auta, niin sitten on tyydyttävä edesmenneen Tiimarin pajunoksajäljitelmiin.



Valitsemani otsikko liittyy Marjanpäivään, josta sanotaan Suomenuskon Facebook -sivuilla seuraavasti: 

Maaliskuun lopussa seurattiin monia kevään edistymisen merkkejä. Kevääntuloa on ennustettu erityisesti Marjanpäivästä eli »punamarjanpäivästä» 25. maaliskuuta. Päivän nimi tulee alkujaan Neitsyt Mariasta, joka keskiajalla korvasi muinaisen elämän äidin, Päivättären. Uralilaisessa mytologiassa elämän äiti yhdistetään aurinkoon, etelään ja vesilintuihin. Hän lähettää kevään maailmaan joka vuosi muuttolintujen mukana.
Marjanpäivän aikoihin alkoi useimmiten kelirikko ja reet pantiin orrelle. Päivä oli pidentynyt jo niin paljon, että päreitä ei enää poltettu vaan ihmiset nousivat ja menivät nukkumaan auringon mukaan. Pitkän päivän katkaisi kahteen osaan ruokailun jälkeen pidetty ruokalepo. Marjasta alkaen ryhdyttiin myös syömään yksi päivittäinen lisäateria - eli variksenpala. Se syötiin heti aamutuimaan ennen kuin aamuinen linnunlaulu pääsisi »pilaamaan» heikon ja tyhjävatsaisen ihmisen.
Inkerissä syötiin punamarjanpäivänä karpaloita ja leikittiin ulkona. Pirteys varmisti, että jaksoi olla koko kesän virkeä. Päivän tavat ja uskomukset liittyvät myös kalastukseen, sillä näihin aikoihin hauki aloitti kutunsa ja tuore kala saatiin jälleen ruokavalioon. Kalan syöminen Marjanpäivänä varmistikin kalaonnen koko vuodelle. Kalaonnea saatiin myös sitomalla vitsaksia katiskaan. Tuomenoksasta saattoi vuorostaan taittaa Marjana piiskan, joka ei väsyttänyt hevosta.
Marjanpäivän kelit ennakoivat kertoivat lukemattomin tavoin tulevan kevään ja kesän säätä. Kaunis, kirkas ja lämmin Marjanpäivä enteili hyvää kevättä ja kesää. Sen sijaan sääskien ilmestyminen ennen punamarjanpäivää merkitsi koleaa kevättä ja viivästynyttä kesäntuloa.
Sananparsissa Maaria on ennustanut lumien sulamista. Mitä on Marjana katolla, se määrä on huhtikuun lopussa tai toukokuun alkupuolella vaolla tai metsässä. Lumien sulamiseen liittyvät sanonnat vaihtelevat luonnollisesti hieman alueen mukaan. Sanottiin myös, että jos Marjana ei näy maata, niin kesä ei tule vielä huhtikuussa.
Maarian tuulen tiedettiin jäävän koko kevääksi. Jos siis aattoyönä on kylmää ja tuulee pohjoisesta, niin luvassa on koleita ilmoja, huono marjavuosi ja viljasato. Aattoyön lauha etelätuuli sen sijaan tuo nopean kesän. Hyvää vuotta ennusti myös tähtikirkas aattoyö.




Ei kommentteja

Kiitos kommentistasi :)